Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palestiina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Palestra—Palestrina
100
rulettiin t»iteclli»i-»ti kaunistamaan
kalliohauto-jrn julki|KiolU useimmiten jäljittelemällä
ra-krantihfuadp)t.
lii«lorlanlakaikin.t aikoma olivat luolat P:n
»lkux.uka.tct; asuntoina. Myöhemmällä
kivikaudella alkoi ihmiskäsi laajentaa ja parannella
Diili luonnon tarjoamia suojia. Ensimäiset
seemiläiset asukkaat osasivat jo rakentaa ilsellom
maanpäällisiä asuntoja ilmassa kuivatuista
tiilistä esikuvina olivat talorakennukset
Mesopotamia»**. Talot olivat aina tiheissä ryhmissä
kylinä tai kaupunkeina. Kaupunki erosi kylästä
>iinL että «e oli muurilla varustettu ja
linnoituksen suojaama, l.innoitus oli kukkulaii
har-alla; muut talot olivat kukkulan rinteillä
yhteen sullottuina, välissä kapeita, sokkeloisia
kulia. Ainoa avonainen paikka oli portin edustalla.
Muinaisensa Jerikossa olemme saaneet tutustua
tällaiseen kanaanilaiseen kaupunkiin. Siinä oli
kaksi tavattoman leveää ja vankkaa
ympärvs-nuuria. jotka olivat muuratut tiilikivistä
kallio-lohkareista rakennetulle perustukselle. Taidon
rakentaa muureja hakatuista kivistä israelilaiset
■ npivat foinikialaisilta. Niinpä onkin näytteitä
vanhimmista israelilaisista kivimuureista
lövty-oyt maan pohjoisista. Foinikian puolisista osista,
nimeksi Samariasta, jossa ameriikkalaisten
kni-> »ukset ovat paljastaneet Ahabin aikuisen
palat-in ’.n temppelin peru-muureja. Samanlaista
lekaa olivat e|Äilemättä Salomon rakennuttaman
temppelin muurit, joista on säilynyt muutamia
lohkareita Jerusalemin itäisessä kummussa
11 18 m n syvyydellä maanpinnan alla. Salomon
aikuisesta kaupunginmuurista on tavattu
jäännöksiä Jerusalemin eteläosasta. Runsaammin on
säilynyt muistomerkkejä hellenisti s-r o
o-m alaiselta ajalta. Herodes Suuri oli
innokas rakentaja. Hänen toimestaan rakennettiin
Jerusalemin temp|>eli entistään upeammaksi. Sen
perusmuureista on nähtävänä jätteitä m. m.
Hari tn-e» ;erifin koilli»e«s<i kulmnssa. Niistä
kolmesta jykevästä muuritornista. joiden suojaan
Herodes rakensi itselleen komean palatsin
Jerusalemin läntiselle kukkulalle nykyisen Jaffaportin
kohdalle, on yksi. Phasael, osaksi säilynyt n. s.
Di viilin tornissa. Useita Herodeksen
rakennuksia on kaivettu päivän valoon Samariassa.
Myöhempien keisarien aikana P sm kohosi monin
paikoin temppeleitä ja teattereita, jotka vetivät
vertoja Kreikan antiikkisen rakennustaiteen
kauneimmille tuotteille. Kuuluisimmat ovat
Arte-miin temppeli Gerasa»«a Jordanin itäpuolella ja
llaalbekin ihana akropolis. Samoihin aikoihin
puhkesi myöskin juut. rakennustaide
kauneim-paan kukkaan«a. Siitä ovat todistuksena Galilean
synagogat <5 nnelta vuosis. j. Kr. Suurin ja
kaunein näkyy olleen Kapornaumin synagoga.
• ml i raumo| «ak* Itilmna seura on paljnstanut
Tell-IIOmista. Bysanttilaisena
aikakautena syntyi kristinuskon voitonmerkkeinä
kirkkoja ja kappeleita kaikkiin paikkoihin, joihin
•■-uitiin liittymään joku pyhän historian muisto.
Pyhiinvaeltajien matkakertomukset osoittavat,
kuinka muistorakennuksien lukumäärä lisääntyi
lisääntymistään. Konstantinu* Suuren
rakentamiksi mainitaan kolme suurta loistorakennusta:
Pyhän haudan kirkko Jerusalemissa,
Taivaaseen-stumi-en kirkko Öljymäellä ja Syntymäkirkko
Betlehem|»-!. Kirkot ja kappelit osaksi hävitet-
tiin osak.i muutettiin nioskeioiksi. kun a r
a-l< i a 1 a i s e t valtasivat maan. Arab.
rakennus-t ton k.iuiieinipiii näytteitä on Knlliomoskeia.
saloin, n temppelin paikalta hallitsee
Jerusalemia. Hyvin runsaasti on säilynyt
muistomerkki- i siltii lyhyeltä ajalta, jona risti
retkeili jät olivat maan herroina. P:n
monilukuisista raunioista on suurin osa näiden
ra-kennuttamia kirkkoja ja liuuoja.
Islam on sulattanut ne monenlaiset
kansanainekset, jotka ovat P:aan kerääntyneet aikojen
kuluessa yhdeksi arabian kieltä puhuvaksi
väestöksi. Arab. rotu on säilyin verrattain
pilliin.ina beduiineissa, jotka liikkuvat
paimentolaisina .luudan erämaassa, Jordanin lakeudella ja
it.iisissä rajaseuduissa. Kiinteä väestö jakaantuu
kaupunkilaisiin imndunfje), jotka ovat
enimmiik-een kauppamiehiä ja käsityöläisiä, ja
talonpoi-kiin i fellnhin i. Talonpoikaisviiestön tavat ovat
mones, i suhteessa samat kuin muinaisten
israelilaisten. P;n nykyiset juutalaiset eivät ole
v.iiiluui israelilaista usutusta, vaan ovat
muuttaneet sjnne. varsinkin viimeisinä vuosikymmeninä.
Euroopasta. Huomattavana kansan ryhmänä ovat
kristityt syyrialaiset, jotka asuvat
enimmäkseen kaupungeissa. Miltei kaikki Euroopan
kristityt kansat ovat 1’ ssa edustettuina ja
nimitetään yhteisellä niinellä frankeiksi.
Turkkilaisia. jotka v :sta 1517 saakka ovat P :n
valtiaina, asuu maassa verraten viiluin,
pääasiallisesti virkamiehinä ja upseereina. P.n 700.000
asukkaasta on noin I, muhamettilaisia.
Hallinnollisesti P. jakaantuu Jerusalemin
mutessnrifaatin sekä Syyrian ja Beirutin
vila-jeettien osalle.
fBuhl, „Geographie des Alten Palitstina"
1896). Bauer, ..Volkslehen im Lande der Bibel"
11903), Guthe, ..Palästina, Land und Leute"
• Monographien zur Erdkunde XXI. 1908), G. A.
Smith. ,.The historieal geography of the Holv
Land" Il0:s pain. 1910), Thomsen. „Kompendium
der palilstinisehen Altertumskunde" (1913).
Schwöbel, ..Die Landesnatur Palästinas" (1914).
Proeksch, ..Die Volker Altpnlästinas" (1914).
öildeker, ,.Palästina und Syrien" (1910),
Granfelt, ..Pyhä maa. kuvia ja kuvaelmia" (1913).
Hjelt. Matka Siinaille" (1914).] .4r. //.
Palestra (kreik. pala’ixlrii < po/ë= paini),
painipaikka. -koulu: ruiimiinharjoituspaikka
yleensä, missä kreikkalaiset nuorukaiset
harjoitti-.it paitsi painia myös nyrkkeilyä, vapaaottelua
ks. Pan k ration) ja hyppyjä. Kl. V. 8.
Palestrina /-•’-/, oik. Giovanni
Pier-luigi da P. (Palestrinalainen), suurin
sävel-tiiiä roomkat. kirkkomusiikin alalla, syntyi
1526 Palestrinnn (muin. Praenesten) kaupungissa
lähellä Koomaa. Toimi urkurina ja kirkkolaulun
•ohtajnna kotikaupungissaan 1544-51 ja
senjäl-kien Roomassa elämänsä loppuun sankka (1594),
muiden (■-akseen vaihdellen tunnustusta ja
ymmärtämyksen puutetta. Sävelsi 1560
pitkäperjantain viioroluiilut, ..Improperia". joita senjälkeen
m paavillisessa kappelissa vuosittain laulettu
tiykyaikaun a.li. Kun Tridentin kirkolliskokouk-
• i nou.i kysymys moniäänisen kirkkolaulun
kieltämisestä. siihen hiipineiden epäkohtien
vuoksi, saattoi P:n arvokas sävellystyvli
ratkai-.uii käymään suosiolliseen ja taiteellisesti
tyydyttävään suuntaan. Tämän johdosta P. sai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
