Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palkkaussääntö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Palkkaussääntö—Palkki
110
litusmuodossa, ja sittemmin oli 1778 v:n uutta
vuosirahansääntöä pidettävä pysyväisenä p:sten
perustuksena. Täydellistä pysyväisyyttä ei
kui-teukaan saavutettu, ja varsinkin sitten, kun p.
oli muuttunut määrätyksi rahapalkaksi, onp:ia
täytynyt suuresti lisätä, m. m. yleisillä
palkankorotuksilla 1857-59 ja 1879. Niinpä
saavatkin esim. seuraavat virkamiehet Suomen
markoissa :
[-Palkkaa Palkkiota-]
{+Palk- kaa Palk- kiota+} 1913 1893 1840
kenraalikuvernööri . 48,000 32,000 80,000 64,000 48.000
talousosaston se-
naattori . . . . 12,000 14,000 26,«10 20.000 8,000
talousosaston esitte- 22.400
lijasihteeri . . . s,noo 5.000 13,000 10,500 6,000
kuvernööri . . . . 10,00(1 12,000 22,0110 — _
—14.000 — 24,000
kruununvouti . . . 3,000 1,800 4,800 4,600 1,494
—2.304
500 3,000 1,600 400
—585
Mainitun p:n lisäksi tulee nykyään vielä
palk-kionkorotusta, esittelijäsihteerille 5 ja 10 v:n
päästä 750, kruununvoudille 10 v:n päästä 1,000,
nimismiehelle 5 v:n päästä 300, 10 v:n 1300,
15 v:n 1,000 mk., ja kuvernööreillä on taas
vapaa asunto ynnä lämpö ja valaistus.
P :een, palkkaetuihin, laa jemmassa
merkityksessä kuuluu paitsi varsinainen p.
virassa ollessa myöskin eläke-edut, joita taas
on virkamiehen oma eläke sekä hänen
jiilkeen-jääville omaisilleeen tulevat eläke-edut.
hautausapu, lahjapalkkio sekä lesken ja lasten eläke
(ks. Eläke, Eläkekassat. Hautausapu,
Lahjapalkkio).
11. Itsehallintoyhdyskuntain,
kuntien ja seurakuntain, virka- ja palvelusmiehet
ovat myöskin yleensä palkattuja.
1. P. on enimmäkseen yhdyskunnan itsensä
päätettävä, mutta silloinkin toisinaan valtion
viranomaisen vahvistettava. Niinpä senaatin
talousosasto vahvistaa p.-säännön, jolla p:n
suuruus määrätään jonkin kaupungin pormestarille,
neuvosmieliille, kaupunginvoudille y. m.
pakollisille virka- ja palvelusmiehille, jotka
toimittavat valtiontehtäviäkin. Toisille virkamiehille on
itsehallintoyhdyskunnan vähintään suoritettava
p. yleisellä asetuksella säädetty, esim.
maalaiskunnan kansakoulunopettajille (keis. aset. 11 p:ltä
toukok. 1866). Vihdoin saattavat p:n perusteet
yleensäkin olla asetuksella säädetyt sekä p :n laatu
ja suuruus kullekin yhdyskunnalle tarkemmin
määrätty erityisellä palkkauksen
järjestelyllä, joka on valtion viranomaisen
vahvistettava. niinkuin senaatin talousosaston
papistolle ja lääninhallituksen lukkarille ja
urkurille (keis. aset. 5 p:ltä elok. 1886. 22
p:ltä huhtik. 1901). Papit saavat p:nsa
maksuvelvollisilta yhdyskunnan jäseniltä, muut
itsehallintoyhdyskuntain virka- ja palvelusmiehet
tav. siten, että p. suoritetaan yhdyskunnan
yleisistä varoista, jotka, mikäli muut varat eivät
riitä, hankitaan yhdyskunnan jäseniä
verottamalla, siis kaupunki- ja maalaiskunnassa
taksöi-tetulla tuloverolla. Kansakoulunopettajat sekä
kaupunkipoliisin virka- ja palvelusmiesten p:een
saadaan kuitenkin suurin osa valtion sitä
varten myöntämästä apurahasta. Tämä apuraha on
maalaiskansakoulujen opettajille 1908 järjestetty
uuden periaatteen mukaan sikäli, että
naisopettajalla ei enää ole vähemmän palkkausta kuin
miesopettajalla, vaan sensijaan perheellisellä
opettajalla, olkoonpa mies tai nainen, on sekä
peruspalkka että palkanlisäys suurempi kuin
perheettömällä. Naimisissa olevalle tai olleelle
opettajalle, joka on perheensä pääasiallinen elättäjä
ja jolla on yksi tai useampia lapsia, on valtion
peruspalkka 1,100 mk. sekä hänen 5, 10, 15 ja
20 vuotta palveltuaan joka kerta lisäystä 220 mk..
muulle opettajalle taas peruspalkka 900 ja
lisäykset ISO mk.
2. Yleisenä sääntönä nykyään on
itsehallintoyhdyskunnissakin, että p. maksetaan
rahassa. Tästä on kuitenkin poikkeuksia.
Maa-laiskansakoulun johtaja saa rahapalkan ohella
luonnossa vapaan asunnon, kaksi tahi kolme
tynnyrinalaa viljeltyä maata, polttopuut sekä ruuan
ja laitumen ainakin yhdelle lehmälle. Papilla
on taas maalla virkatalo, niinikään lukkarilla,
ja pappi saa osan muutakin palkkausta
luonnossa, koska se voidaan suorittaa, ei ainoastaan
rahassa, vaan myöskin jyvinä sekä, missä niin
ennen on ollut tavallista, myös kauroina, voina
ja kaloina.
3. Itsehallintoyhdyskuntain virka- ja
palvelus-miehillä ei yleensä ole oikeutta eläkkeen
saamiseen virasta erotessa, vaan sitävastoin kyllä
tav. osallisuus erityisiin leski- ja orpokassoihin.
Joillekin heistä on kuitenkin vakuutettu eläke
valtionvaroista, niinkuin kansakoulunopettajille
sekä kaupungeissa poliisi virkamiehille, ja
muillekin on jokin kaupunki järjestänyt
eläkeoikeuden.
Luottamusmiehet. jotka
itsehallintoyhdyskunnissa valitaan ainoastaan määräajaksi
ja hoitavat yhdyskunnan asioita sivutoimena
varsinaisen ammattinsa ohella, ovat yleensä
palkattomia. Itsehallintoyhdyskunta saattaa
kuitenkin vapaaehtoisesti suorittaa joillekin heistä
palkkiota ajanhukasta ja vaivasta, ja
kunnallislautakunnan esimiehelle sellainen palkkio on
säädetty pakolliseksikin. K. J. S.
Palkkaussääntö. 1. Sääntö, jolla jonkin
viraston tai virkakunnan palkkaus on määrätty
(ruots. aflöningsstat): 2. asetus, jolla
järjestetään palkollisten ja isännän väliset
oikeussuhteet (ruots. legohjonsstadga). ks. Palkkaus,
Palkollissääntö. K. J. S.
Palkkavarateoria ks. Työpalkka.
Palkki. 1. Neliskulmainen suora puu, kivi
taikka rauta, jota käytetään lattian, katon,
sillan y. m. s. kannattimena. P:n yksinkertaisin
ja alkuperäisin muoto on veistämätön puun
runko, josta puurakenteiden kehittyessä
muodostui nelitalikoiseksi veistetty p. Kivirakenteissa
on myös vanhimmista ajoista saakka käytetty
louhimalla ja hakkaamalla neliskulmaisiksi
muodostettuja kivi-p:eja. Vaikka kiviaineen luonne
ei varsinaisesti sovikkaan p.-rakenteili in, koska
niihin aina syntyy vetorasituksia, käytetään
kivi-p:eja kuitenkin rakennustaiteellisena
tekijänä uudemmissakin kivirakennuksissa
pääasiallisesti arkkitraavi-p :eina. Kreik. kivityylissä
käytettiin tav. 2-5 m:n pituisia p:eja.
Erekh-theionin pohjoisen hallin katto-p:t olivat 6.5 m :n
pituiset, mutta rakennustaiteen suurimmat p :t
lienevät olleet Ephesoksen vanhemman Artemis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
