Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palladin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
Palladin—Pallas
114
lysvaate, neliskulmainen vaatekappale, joka
verhosi pään ja vartalon taidokkaisiin poimuihin.
E. 11-1.
Palladin [-Ui’-], Vladimir Ivanovits
is. 1859), huomattava ven. kasvitieteilijä, tuli
kasvitieteen professoriksi Harkoviin 1889,
Varsovaan 1897 ja Pietariin 1901. P. on työskennellyt
etenkin kasvifysiologian alalla, julkaisten suuren
joukon teoksia, joista huomattavimmat
käsittelevät hengitys- ja muita aineenvaihtoilmiöitä. P.
on myös julkaissut lukuisia oppikirjoja.
Uusimmista tieteellisistä teoksista mainittakoon:
,,Re-cherches sur la formation de la chlorophylle"
11897), ..Die Arbeit der Atmungsenzyme der
Pflanzen" (1906), ..Anaërobe Atmung,
Alkohol-gährung u. Azelonbildung" (1900), „Beteilung der
Reduktase im Prozesse der Alkoholgäh rung" (1908).
..Einwirkung verseliiedener Oxydatoren auf die
Arbeit des proteolvtischen Ferments in
abgetöte-ten Pflanzen" (1912), „über die Bedeutung der
Atmungspigmente in den Oxydationsprozessen der
Pflanze und Tiere" (1912), „über die
Sauerstoff-absorbtion durch die Atmungscliromogene" (1913).
Palladio [la’-], Andrea (1508[18]-80), it.
Vicenzassa syntynyt, Venetsiassa kuollut,
molemmissa toiminut, myöhemmän korkearenesanssin
kuuluisa arkkitehti. P:n kirkko- sekä
lukuisissa palatsi- ja ,,villa"-rakennuksissa ilmenevä
yksinkertaisen jalo, sopusuhtainen arvokkaisuus
ja. puhtaus, koristeellinen maltti ja leveys,
omintakeinen huonejakelu ja tilankäsittelv (P a 1 1
a-d i o-t y y 1 i, usein läpi kahden kerroksen
ko-hoavine pylväineen) perustui suorastaan
antiikkiin. Tähän P. oli tutustunut Vitruviuksen
(ks. t.) välityksellä sekä jo nuorena Roomassa
opiskellessaan, antiikin raunioissa kaivaustöitä
tehden ja niistä arvokkaita uusinteluja
julkaisten. Renesanssin arkkitehtuurissa P. edustaa
myöhemmän ajan teoreetillis-säntillisempää,
vii-leäjärkiscmpää roomalais-klassillisten muotojen
käsitystä ja hänen tähän suuntaan käypien
har-rastuksiensa tuloksena on kuuluisa, rakennus-,
linnoitus- ja silta-alaa käsittelevä
..Arkkitehtuurin neljä kirjaa" (1571), joka heti useimmille
Euroopan kielille käännettynä aika ajoittain on
vaikuttanut pitkälle myöliempäinkin aikain
rakennustaiteeseen aina 1700-luvulle saakka. —
„P:n rakennukset koottuina täyttäisivät
kokonaisen kaupungin", sanoo eräs aikalainen; niistä
tunnetuimmat ovat Venetsian II Redentore- ja
S. Giorgio-Maggiore-kirkot, Vieenzan Basilica.
palazzo Chiericati, Villa Rotonda ja Teatro
Olim-pico. P:n Vieenzan ja Venetsian ympäristöön
rakentamat ylhäisten huvilat miellyttivät
aikalaisia siihen määrin, että niitä ruvettiin
nimittämään ,,P: laisiksi viehätyksiksi". l -o N.
Palladion [-la’-], muinaisessa Kreikassa
vanhanaikainen, taikavoimainen, aseellisen Pallas
(Pallas Athene) jumalattaren puusta veistetty
kuvapatsas, jota luultiin alkuaan taivaasta
pudonneeksi ja jonka säilymisestä sitä omistavan
kaupungin menestyksen luultiin riippuvan.
Tunnettu on varsinkin taru Troian p:sta, jota
kerrottiin eri tavoin eri kyklisissä eepoksissa sekä
sittemmin myöhemmässä runoudessa. Tavallisen
käsityksen mukaan Zeus oli lahjoittanut sen
kuningas Dardanokselle. Voidaksensa valloittaa
Troian oli kreikkalaisten ryöstettävä p.;
ryöstöstä oli useita eriäviä taruja, joita koetettiin
sovittaa yhteen olettamalla, että Troiassa oli
kaksi tai useampia p :eja, joista vain yksi oli
oi-keaperäinen. Ryöstö kuvattiin pyhän
häväistykseksi, joka tuotti turmion ryöstäjille; näinä
mainittiin etupäässä Diomedes tai lokrilainen Aias.
Myöhemmin ainakin Ateenan ja Argoksen p:t
väitettiin tuoksi Troiasta tuoduksi. — P. (lat.
palladium) sanaa käytetään tätä nykyä
merkitsemään pyhää esinettä, laitosta tai ominaisuutta,
jossa isänmaan tai yhteiskunnan menestys tai
olemassaolo on olennoituna. O. E. T.
Palladium, kem. alkuaine, kem. merkki Pd.
at.-p. 106,7. P. kuuluu platinametalleihin ja
muistuttaakin yhdistyksissään platinaa, esiintyen
kuten tämäkin II ja IV arvoisena. P.-metalli on
valkeata, om.-p. 11.8. sulamispiste 1,540°. Sen
huomattavin ominaisuus on kyky jo tavallisessa
lämpömäärässä, eniten 100° :ssa, imeä itseensä
vetyä aina 900 kertaa itseänsä suuremman
tilavuus-määrän. Osa imeytyneestä vedystä muodostaa p:n
kanssa kemiallisen yhdistyksen (PdJI). P:n
keksi Wollaston v. 1803. Käytännöllinen
merkitys on vähäinen. E. M-nen.
Palladius [-la’-]. 1. Ru tili us Taurus
Æmilianus, room. kirjailija 4:nnellä vuosis.
i. Kr., kirjoitti 14-kirjaisen teoksen ,,De re
rus-tica". [Julk. Schneider. ..Scriptores rei rusticæ"
(3 :s nide 1795): J. C. Schmitt (1898).] —2.
Kirkollinen kirjailija, Asponan piispa Galatiassa,
kirjoitti n. v. 420 j. Kr. joukon kirkonmiesten
elämäkertoja. [Preusschen, ,.P. und Rufinus" (1897).]
E. E-l.
Pallanza [ la’ntsa], kaupunki Italiassa, No
varan provinssissa, Lågo Maggioreen pistävällä
niemekkeellä, vastapäätä Barromeisia saaria, n.
4.000 as. Suosittu matkailijapaikka.
Pallas. 1. kreik. Athene jumalattaren liikanimi,
ks. Athene; kenties alkuaan Athenen tapainen,
häneen sulautunut jumalatar. 2. Gigantti, jonka
Athene voitti ja surmasi; P.-niminen
itä-attikalainen tarukuningas, joka Theseuksen kerrotaan
kukistaneen, on luultavasti sama kuin tämä
gigantti.
Pallas, Peter Simon (1741-1811), saks.
tutkimusmatkailija ja luonnontutkija, opiskeli
Berliinissä lääke- ja luonnontiedettä, kutsuttiin
176S rietarin tiedeakatemian apulaiseksi, johti
1768-74 Ttä- ja Kaakkois-Venäjälle lähetettyä
tutkimusretkikuntaa, nimitettiin 1777 Venäjän
topografisen toimikunnan jäseneksi ja 1787
amirali-teettikollegin historioitsijaksi; palasi 1810
syn-tymäkaupunkiinsa Berliiniin. P. oli nerokas ja
harvinaisen monipuolinen tiedemies, jonka
tutkimukset luonnontieteiden (varsinkin kasvi- ja
eläintieteen sekä geologian) alalla olivat
perustavia ja osaksi käänteentekeviä; mutta sitäpaitsi
hän ehti kiinnittää huomionsa kieli-, kansa- ja
muinaistieteellisiin, vieläpä taloudellisiinkin
kysymyksiin. ja keräsi tutkimusmatkoillaan
kaikkia mainittuja tieteenaloja koskevan, erittäin
runsaan ja arvokkaan aineskokoelman. jonka
aineellinen osa sitten tuli Pietarin tiedeakatemian
museon perustaksi. P:n laajimmat ja
tunnetuimmat. teokset ovat: „Reise durch verschiedene
Pro-vinzen des Russischen Reiclis" (3 os„ 1771-76).
„Sammlungen histor. Nachrichten iiber die
Mon-golischen Völkerscliaften" (2 os., 1776-1801), ..Neue
nordische Beiträge zur physik. und geogr. Erd
und Völkerbeschreibung, Naturgeschichte und
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
