Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pallobakteeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117
Pai lobakteeri—Palloleikit
118
lähtökohdaksi valittu alkumeridiaani ja kyseessä
oleva piste s. o. pisteen longitudi 1. pituus
(ks. t.), ja lisäksi niillä puolen ekvaattoria ja
alkumeridiaanin tasoa piste on. Leveyttä ja
pituutta sanotaan pisteen p.-k o’ordinaateiksi
(ks. Koordinaatti). — Kaikista niistä p:n
pinnalla olevista viivoista, jotka yhdistävät kaksi
tällä pinnalla olevaa pistettä, on näiden pisteiden
kautta kulkeva (180° pienempi) isoympyrän
kaari lyhin. Sitä sanotaan pisteiden
geodeettiseksi etäisyydeksi. — Isoympyrä ja
kaa p: n kahteen keskenänsä yhteelliseen
puolipalloon, mutta mikä muu leikkaava taso
tahansa jakaa p:n kahteen erisuureen osaan.
Kumpaakin sanotaan p.-s e g m e n t i k s i.
Leikkaus-ympyrä on p.-segmenttien aseina. P:n pinnan
osia sanotaan p.-k a 1 o t e i k s i 1. p.-segmenttien
sivupinnoiksi. P.-segmentin korkeus on
se osa aseman keskipisteen kautta kulkevasta p :n
halkaisijasta, joka joutuu segmentin sisään.
Katkaistu p.-s egmentti on se p.-segmentin
osa, joka joutuu aseman ja segmenttiä aseman
suuntaisesti leikkaavan tason väliin.
Leikkaus-kuvio on katkaistun p.-segmentin toinen asema.
Asemien kohtisuora väli on katkaistun
p.-segmentin korkeus. Kappaletta rajoittavaa
käyrää pintaa sanotaan p.-vyöksi. P.-s e
k-t o r i on kappale, joka syntyy ympvräsektorin
kääntyessä toisen rajasäteensä ympäri. Sen
rajapinnat ovat siis p.-kalotti, jota sanotaan
p.-sektorin asemaksi sekä kartion sivupinta.
P.-telkkimeksi sanotaan kahden isoympyrän
puolikkaan ja niiden välisen p:n pinnan osan
rajoittamaa p:n lohkaretta. — Jos pm sädettä
merkitään r:ksi ja halkaisija d:ksi. on p:n
pinta ala = -{.Tr3 - .id2 (siis neljä kertaa niin
suuri kuin isoympyrän ala) ja tilavuus = */3 .Tr1
= ’I.Jt<p. P.-kalotin sekä p.-vvön pinta-ala on =
2.7r*k (p.-kalotin tai p.-vvön korkeus = k). P.-
segmentin tilavuus on = .7l;-(r—’-)■ P. sektorin
tilavuus on ="/3 itr*k (kun k on p.-sektoriin
kuuluvan p.-segmentin korkeus). P.-telkkimen tilavuus
7 7"s(7
=__- [y on telkkimen kulman asteissa
määrätulli
suuruus). — P.-k oi mi oi la tarkoitetaan
kolmen isoympyräkaaren rajoittamaa p:n pinnalla
olevaa kuviota. Mainittuja kaaria sanotaan
p.-kolmion sivuiksi ja näiden muodostamia
kulmia, jotka pidetään vastaavien isoympyrätasojen
muodostamien kulmien suuruisina, sanotaan
p.-kolmion kulmiksi. P.-a berratsioni ks.
Linssi, p.-t rigouo metriä ks. Trigono
metriä. U. S:n.
Pallobakteeri 1. kokki ks. Bakteerit ja
Kokki.
Pallograniitti useimmiten graniiteissa
(joskus dioriiteissa ja gabbröissakin) esiintyvä ra-
Pallokala.
Pallograniittia, Virvik. Porvoo.
kennemuoto, jossa vuorilajin tummat ja vaaleat
ainekset vaihdellen ovat ryhmittyneet
samankes-keisiksi kuoriksi yhteisen sydämen ympärille,
muodostaen siten parin cm:n- parin dm:n
läpimittaisia, pyöreähköjä tai soikeita erittvniiä
normaalisen vuorilajin massassa. Erittäin kauniita
pallograniitteja on Suomessa Virvikissä Porvoon
seudulla ja Kangasniemen pitäjässä. E. il-nen.
Pallohuone, pallopeliä varten varustettu ra
kennus; p:ita ruvettiin 1300-luvulla rakentamaan
teunispeliä varten Ranskassa ja Italiassa linnojen
läheisyyteen, ja 1500- ja 1600-luvuilla oli melkein
kaikissa suurissa kaupungeissa p:ita. Kun
Lud-vik XIV: n muotiin saattama biljardipeli
syrjäytti tennispelin, muutettiin p:eet usein
teattereiksi. — Versaillesin p. (le jeu de paume), Iin
nau läheisyydessä, on tullut kuuluisaksi siitä
istunnosta, jonka kansalliskokous, kun sitä ei
laskettu sen tavalliseen kokoushuoneeseen, piti siellä
20 p. kesäk. 1789 ja jossa kokouksen jäsenet
vannoivat valan (le sermcnt du jeu de paume), ettei
vät menisi hajalle, ennenkuin olivat antaneet
I Ranskalle valtiosäännön. J. F.
Pallokala (Telrodon), jäykkäleukaisiin
kuuluva kalasuku, jonka lajeista on tunnetuin
Niilissä ja Länsi-Afrikan
joissa elävä, n.
30-45 cm pitkä,
mustan-! sinisen ja keltaisen
kirjava, alapuolelta
piikkinen f a h a k
(T. fahaka). P:t
voivat suurta
uimarak-koaan laajentamalla
pullistaa eturuumiinsa
pallomaiseksi. Kuivattua ja ilmaa täyteen
puhallettua fahakia käyttävät lapset Egyptissä
pallona. /. V-s.
Pallokartta ks. Karttapallo.
Pallokolmio ks. Pallo ja
Trigonomet-r i a.
Pallolaakeri (kuulalaakeri), laakeri, jossa lian
kauksen vähentämiseksi tapin ja laakerirungon
väliin on sovitettu koviksi karaistuja
teräspal-loja, joiden läpimitta on tarkalleen yhtä suuri
C/s tuumasta 6 tuumaan). Kun liukulaakerien
hankaukseen kuluu siirretystä työmäärästä n.
30-40%, kuluu p:ssa ainoastaan 15-20%; p:t
tarvitsevat vähemmän voideainetta ja hoitoa kuin
liukulaakerit ja ovat kuitenkin niitä
varmemmat, jotapaitsi akseli p :ssa voi hiukan taipuakin
käyntiä häiritsemättä, vrt. Laakeri.
P-o P-o.
Palloleikit, s. o. leikit, joissa käytetään
vähintään yhtä, muodoltaan pallomaista, mutta
aineeltaan ja kooltaan vaihtelevaa leikkikalua, ovat
ikivanhaa alkuperää, jota todistaa niiden
yleisyys luonnonkansojen keskuudessa. Useimmat
sivistyskansojenkin p :stä juontavat juurensa
luonnonkansojen p:stä, esim. engl. ..polo", joka on
lähtöisin Pohjois-Intiasta. Etevimpinä
pallonpe-laajina pidetään sumatralaisia, siamilaisia ja
bir-nialaisia. jotka voivat pitkän aikaa kimmautella
palloa ilmaan eri ruumiinosillaan koskematta
siihen laisinkaan käsillään. — Vanhimmat
historialliset tiedot p:stä ovat meille säilyneet
muinaisegyptiläisten hautaholvien seinäpiirroksissa.
joista päättäen egyptiläiset jo tunsivat monet
vieläkin käytännössä olevat p. Kreikkalaisetkin pi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
