- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
125-126

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palmén ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

125 Pai

parannuksia tehdyiksi ja edelläkävijän monien
erehdysten jäljet poistetuiksi. Korkeimmassa
paikassa hyväksyttiin uusi menosääntö 1875 sekä
tehtiin myönnytyksiä nuorison oikeuksille
(yli-oppilaskokoukset, oikeus lippujen käyttämiseen,
matka Ruotsin ylioppilaskokoukseen y. m.),
joita ei ennen katsottu mahdollisiksi.
Lahjoituksilla P. perusti stipendirahastot yliopistoon
ja polyteknilliseen opistoon. P. oli tullut
aateloiduksi 1875 ja vapaaherraksi 1883. Muutamaa
viikkoa ennemmin saavutettuansa 60 vuoden
virkaiän, jolla ajalla hän ei muuta kuin joskus
sairauden takia ollut nauttinut virkavapautta, P.
kuoli 30 p. kesäkuuta 1896.

2. Fanny Amalia P. (1842-1905),
filan-trooppi. edellisen tytär, toimi opettajattarena
Helsingissä, m. m. Antipovin koulussa; johti kahta
perustamaansa köyhäin lasten työkotia
Helsingissä; oli mukana perustamassa Helsingin
käsityökoulua ja Koukordia-yhdistystä. jonka
hyväksi teki 1897 lahjoituksen, ja harjoitti monella
tapaa laajaa hyväntekeväisyyttä.

3. Johan Axel P. (s. 1845), edellisen veli.
eläintieteilijä, synt. Helsingissä marrask. 7p:nä

1845. ylioppilas 1864. fil.
kaml. "l869. fil. lis. 1874.
tuli eläintieteen dosentiksi
1875, ylim. professoriksi
1882 ja vakinaiseksi 1884,
erosi täysinpalvelleena
1908. — Sekä eläintieteen
opettajana että
tiedemie-lienä, erikoisesti
ornitologina ja vertailevan
anatomian tutkijana. P :11a on
meillä ollut uraa-aukova
vaikutus.
Lintutieteellisistä laajemmista teoksista
oli ensimäinen ,,Om
fåg-larnas flyttningsvägar"
(väitöskirja, 1874),
laajennettu saks. painos ,.über
die Zugstrassen der Vogel"
ilmestyi 1876. Tämä teos on vaikuttanut
kokonaan uudistavasti käsityksiin lintujen
muuttomatkoista ja -teistä. Teoksen herättämässä
tieteellisessä väittelyssä 1’. kehitti mielipiteitään
edelleen teoksissa ..Zur Diseussion tiber die
Zugstrassen’’ (1879) ja „Antwort an Herrn E. F. von
Homeyer bezüglieh der Zugstrassen der Vogel"
(1882). Samalta alalta on vielä ,,Referat iiber den
Stand der Kenttniss des Vogelzuges" (1891 i
Nykyään P:n mielipiteet ovat täydelleen voittaneet,
ja edellämainitut teokset ovat olleet virikkeenä
jatkuviin tutkimuksiin kaikkialla sivistysmaissa
(vrt. Muuttolinnut). Samoin on
ohjelma-kirjoitelma ..Ornithologiskt upprop" (1885)
aiheuttanut lukuisia lintutopografisia tutkimuksia.
Muista P:n lintutieteellisistä teoksista
mainittakoon : „Die geographische Verbreitung der
Hüh-ner-, Sumpf- und Wasservögel im faunistischen
Gebiete Finlands" (1876) ja ..Bidrag tili
kännedo-men om sibiriska Ishafskustens fägelfauna"(1877,
Vega-retkikunnan julkaisuissa). P. on lisäksi
julkaissut toisen osan M. von Wrightin teosta
„Fin-lands fåglar" (1873) sekä laatinut Suomea
koskevan tekstin Kolthoff-.lägerskiöldin teokseen
..Nor-dens fäglar" (1898, uusi pain. ilmestyy paraikaa).
Vertailevan anatomian alalta ovat teokset ..Zur

mén rj(l

Morphologie des Traeheensystems" (1877) ja
„t’ber paarige Ausfiihrungsgänge des Gesehleehts
organs bei Insekten" (1884). Nämäkin teokset
ovat alallaan olleet käänteentekeviä.
Professoriksi tultuaan P. uudisti yliopistollisen eläiutie
teellisen opetuksen nykyaikaiselle kannalle, ja
harvinaisen innostuttavana opettajana hän on
enemmän kuin kukaan aikaisempi edistänyt
eläintieteellistä tutkimusta maassamme. Tässä
suhteessa on myös mainittava P:u ylläpitämä
tutki-muslaboratori Espoon Löfö-saarella sekä sen
seuraaja Tvärminnen eläint. asema (ks.
Eläintieteelliset asemat), jonka P. on
perustanut ja jota hän ylläpitää kokonaan omilla
varoillaan; samoin P:n erittäin aloiterikas
toiminta „Societas pro fauna & flora fenniea"n
puheenjohtajana v:sta 1883 lähtien. P:n
aloitteesta ja johdolla tehtiin 1887 tutkimusretki
siihen saakka aivan tutkimattomalle Kuollan
niemimaalle (ks. Kuollan retkikunta).
Lukuisista muista P:n suunnittelemista tai
toimittamista tutkimustöistä mainittakoon vielä
ankeriaan merkinnän avulla tehdyt tutkimukset
tämän kalan vaelluksista, sekä pitkät ajat
jatkunut työ meidän lintueläimistömme kokoonpanon
ja levenemisen kaikinpuoliseksi selvittämiseksi.
Ollen Suomen maantieteellisen seuran perustajia
hän on alusta alkaen (v:sta 1888) toiminut sen
sihteerinä ja huomattavimpana toimihenkilönä.
P:n ansiota on m. m. suureksi osaksi ..Suomen
kartaston" aikaansaaminen (1899. uusi pain. 1910).
P:n useista muista harrastuksista mainittakoon
vielä m. m. luonnonsuojelus.

4. Ernst Gustav P. (s. 1849), edellisen veli.
historiantutkija, yhteiskunnallinen toimimics:
yliopp. 1866! fil. kand.
1872. fil. lis. 1876. tuli
dosentiksi 1877:
Pohjoismaiden historian
professorina 1884-1911. P. on
huomattavalla tavalla
ottanut osaa Suomen
julkiseen elämään mitä
erilaisimmilla aloilla; oli
mukana säätyvaltiopäivillä
v:sta 1877, ensin
aatelis-säädyssä ja 1888-1906
pap-pissäädyssä. valittiin 1907
ja 1908 uuteen
eduskuntaan. oli 1907 toisena
varapuhemiehenä; tuli 1905

pankki valtuusmieheksi.
sittemmin (1907)
pankkivaltuusmiesten puheenjohtajaksi: ollut jäsenenä
useissa komiteoissa: suuressa rautatiekomiteassa,
puheenjohtajana v :sta 1898, puheenjohtajana
ar-kistokomiteassa ja tilastokomiteassa, jäsenenä
Suomen kysymystä varten asetetuissa Tagantsevin
(1904-05) ja Haritonovin (1909-10) komiteoissa.
P. on myöskin innokkaasti toiminut
kansanvalistuksen hyväksi, m. m. luennoitsijana
yliopistollisissa lomakursseissa y. m., kansanvalis
tusseuran toimikunnan jäsenenä ja 1906-08 sen
puheenjohtajana, ja vilkkaasti ottanut osaa
yleisten asiain pohtimiseen sanomalehdissä ja
varsinkin aikakauskirjoissa: oli kauan Valvojan
toimittajia, 1887-91 päätoimittajana: kirjoittanut
melkoisen osan ..Biografisen nimikirjan"
elämäkertoja ; pani alkuun ja julkaisi päätoimittajana

J. A. Palmén.

E. G Palmén.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:06 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0077.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free