Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palmgren ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12!»
Palmgren—Pai mskiöld
iao
v.sn nsv. m^– mmi tnoLMinin r-nl
atneyAtun REn vürtniv.m.0» tiijABnn.-Trri.u^w.^røi^
Palmetteja.
soturi. Suomeen asettuneen ruots. upseerin poika.
Kohosi nopeasti sotilasuralla, mikä ehkä riippui
enemmän edullisista sukulaisuussuhteista ja
esiintymistaidosta kuin osoitetusta sotilaallisesta
kyvystä. Oli mukana vv:n 1788-90 sodassa
kohoten majuriksi ja sai sittemmin kamarijunkkarin
arvon. Tuli 1796 Turun läänin rykmentin
päälliköksi ja toimi 1803 jonkun aikaa saman
läänin varamaaherrana. V. 1808 sodan syttyessä P.
nimitettiin armeian ensimäisen brigadin
päälliköksi. P:ia ei suuresti kunnioitettu ja hänen
joukkonsakin otti huomattavammin osaa vasta
Alavuden taisteluun, jolloin P. osoitti miehuutta
johtaessaan taistelun lopulla rintaman oikeata
sivustaa. Peräytyvän armeian
kenraaliajutant-tina hän johti keskusteluja venäläisten kanssa
Kainuulla maaliskuussa 1809 antautumisesta ja
taivutti ylipäällikön II. H. Gripenbergin
allekirjoittamaan Seivin antautumissopimuksen. P:n
menettely johtui vakaumuksesta, että oli parempi
luopua vastarinnasta kuin sitä turhanpäiten
jatkaa; rikollisissa suhteissa vihollisen kanssa hän
ei ollut. Erosi kesällä 1810 Ruotsin
palveluksesta ja astui Venäjän sotapalvelukseen, jolloin
korotettiin kenraalimajuriksi. Nimitettiin 1812
Suomen sotaväen tarkastajaksi sekä syysk. 18 p.
s. v. hallituskonseljin jäseneksi. P:n tuli
kuitenkin ottaa osaa vain sotilasasioiden käsittelyyn,
ja niitäkin ratkaistaessa hän oli harvoin läsnä.
Hänen osuutensa hallituskonseljin toimintaan
muodostui senvuoksi sangen vähäiseksi.
K. W. R.
5. VII. Painettu 14.
Palmgren, Selim (s. 1878), säveltäjä ja
pianisti, yliopp. 1895, opiskellut Helsingin
musiikkiopistossa 1895-99. Saksassa (Berliinissä C.
Ansorgen ja W. Bergerin ja VVeimarissa F.
Bu-sonin oppilaana) 1899, 1901-02 ja 1904;
toiminut pianonsoiton opettajana (Helsingissä),
köö-rinjohtajana, pianistina (myös ulkomailla) ja,
varsinkin myöhempinä aikoina, säveltäjänä. P:n
huomattavimmista sävellyksistä mainittakoon:
pianosävellykset sviitti (op. 3), „Fantasia" (op.
6), 2 sonaattia, 24 preludiota (op. 17),
„Fin-nisclie Lyrik" (op. 22), „Kevät" (op. 27) sekä
lukuisasti muita pianokappaleita ynnä
pianosovituksia varsinkin Sibeliuksen lauluihin;
orkesterisarja „Vuodenajat"; näytelmämusiikki
Larin kyöstin satunäytelmään „Tuhkimo ja
kuninkaantytär"; pianolle ja orkesterille
pianokonsertit n :o 1 (g-moll) ja n:o 2 ,.Virta";
yksinlauluja; miesköörejä (m. m. „Sjöfararen vid
mi-lan", „Säf, säf, susa", ,,Hiiden orjain laulu") ;
nelinäytöksinen ooppera ..Daniel Hjort". V:sta
1910 naimisissa laulajatar Maikki Järnefeltin
(ks. t.) kanssa.
Palmieri [-?-], Luigi (1807-96), it.
fyysikko ja meteorologi, tuli 1847 Napoli’n
yliopistoon fysiikan professoriksi ja 1848 Vesuviuksella
olevan ilmatieteellisen observatorin johtajaksi.
V. 1860 perustettiin häntä varten Xapoli’n
yliopistoon terrestrisen (maapalloa koskevani fysiikan
professorin virka. P. on suurella rohkeudella ja
innolla tehnyt tarkkoja havaintoja Vesuviuksen
purkauksista, eritoten v:n 1872 suuresta
purkauksesta, Hän on myös suunnitellut useita
ilmatieteellisiä kojeita. [..Annali dell’
osservato-rio Vesuviano" (1872), „I1 Vesuvio e la sua
Storia" (1880).] (U. S:n.)
Palmiini, kookosöljystä valmistettua hyvin
puhdasta rasvaa, jota käytetään kasvivoiksi.
Palmikko merkitsee paitsi hiuspalmikkoa
(lettiä) Karjalassa (vielä joku aika sitten)
hienosta rihmasta tiuhdalla tai pikku niisillä
lujaksi kudottua kaitaa nauhaa, joka hunnun alta
sykeröistä (ks. Puku) terttu- 1.
tupsupäisenä riippui selässä. Leveämpi oli p.-vyö (Lemi,
Taipalsaari). T y 11 ö-p. (Koivisto V. 1.) = pitkä
punaverkainen tytön päänauha, jonka päät
riippuivat selässä. P.-r i h m a= tyttöjen
juhlatiloissa päässään pitämä silkkinauha
(Punkalaidun). V. T. S.
Palmitiini, C^II^O,,, p a 1 m i t i i n i h a p o
n-triglyseridi, t r i p a 1 m itiini,
luonnon-rasvojen pääaine. Kiteisiä, värittömiä, kuumaan
alkoholiin ja eetteriin liukenevia, n. 63° :ssa C
sulavia suomuja, jotka saippuoitaessa
hajaantuvat glyseriiniksi ja palmitiinihapoksi. S. S.
Palmitiinihappo, kem. yhdistys hiilestä,
vedystä ja hapesta. C10Hx,O... orgaanisia rasvahappoja,
väritön, kiteinen, alkoholiin ja eetteriin liukeneva.
62.s°:ssaC sulava aine. Esiintyy luonnossa
etenkin palmu rasvassa. Steariiuikynttilät ovat
pääasiallisesti palmitiini- ja steariinihappoa.
Lyijy-laastari on osaksi p:n lyijysuolaa. S. S.
Palmografi ks. Ajatustenlukeminen.
Palmskiöld f-söld], 1. Erik P. (1608-86).
ruots. arkistonhoitaja, aik. R u n e 11, tuli 1629
val-tioarkistoii kanslistiksi, 1644 aktuaariksi ja 1651
sihteeriksi, s. o. päälliköksi; v. 1681 hänet
aateloitiin P:n nimellä. P. on muistettava Ruotsin
valtioarkiston ensimäisenä varsinaisena järjes-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
