- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
131-132

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palmgren ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

131

Palmstrtich- Palmut

132

, j» luetteloiden tekijänä siinä säilytetyistä
asiakirjoista. — Elias P. «1667-17191.
ar-wi-tonlioitaj i edellisen |Hiili», tuli 1685
valtio->k:-!.i’i kanslistiksi. 169.: aktuaariksi, 1702
sihteeriksi Erinomaisella uutteruudella hiin jatkoi
v., t. t.» arkiston kokoelmain järjestämiseksi,
-rkl keräili ja kopioitsi asiakirjoja isänmaan

h.-tori n Tal.iisemiseksi, mistä vain niit.i
kii-tiis-j »ai. Hänen kuolemansa jälkeen osti
Upsalan yliopisto hänen kokoelmansa, joiden joukossa
on n "tila tärkeätä asiakirjaa (esim.
keskiaikai-nen Turun piispain luettelo, n. s. ..Palmskiöldin
katkelma"). K. 0.

Palmstruch. Johan 11611-71), Ruotsin
pankkilaitoksen perustaja, hollant. sukuperää;
aateloitiin 1651 entinen nimi \V i t t m a c h e r);
sai 1656 oikeuden perustaa Tukholmaan ja
sittemmin muihinkin kaupunkeihin vaihto- ja
laina-pankke a: avasi 1657 Tukholmassa pankin, jonka
täytyi lakkauttaa maksunsa 1668. kuu ei kyennyt
luna-st.imaan takaisin liikkeeseen laskemia
seteleitänsä. P. it-e tuomittiin maanpakoon ja
menettämään aatelisarvonsa sekä korvaamaan
va-.uik-en P:n pankin sijaan perustettiin 1668
i ilt.ik lanan säätyjen pankki, nyk. Ruotsin
valtiopankki.

Falmuhunajn valmistetaan etelä-nmer. Jubcra

• ■ • r>j’ iln p.i!mun k uidettujen runkojen imelästä
nesteestä. Palmua viljellään Chilessä ja
muuallakin Etelä-Ameriikassa. K. L.

Palmujauho ks. Saago.

Palmukaali, nuoret lehdet ja versot, joita
tropiikeissa monista palmulajeista käytetään
yleisesti vihanneksina. K. L.

Palmukakut, palmukakkujauliot, ks. 0 I j
y-kakut.

Palmulilja ks. Y u c e a.

Palmupaperi, Borasnu« flabelliformis-.
kokos-v m. palmujen lehdet, joita Intiassa
ikimuisto. -i«ta ajoista alkaen käytetään paperin ase-

i. e-ta palmvrakirjat). Samaan tarkoitukseen
käytetään Oreodoxa o/cracea-palmun lehtiruodin
•isftstTulla olevaa ohutta kalvoa. K. L.

Palmupuu, palmyyrapuu, useiden
palmu-lajien puuaine. Yleisimmin tavataan kaupassa
kellanruskeaa. tummajuovaista kookospalmun
puuta, taatelipalmun puu on vanhan tammipuun
v^ri-t.i Hyvin usein p. on juovaista, josta nimi

• e e b r a p u u. K. L.

Palmurasva ks. Palmuöljy.

Palmusokeri, sokeri, jota saadaan vähiin
: sieluttamalla, sitten kiteyttämällä ja
puhdistamalla ii-ejden palmulajien (Arrngo saccharifera,
’’’ ’.< nurifrrn. Horat-mM flabelliformis, Caryota
Phoenix nletttri* y. m.) sokeri n pi toista
ni-iettä. Neste valuu leikatuista
kukkapuike-loi-ta. toisilla lajeilla runkoon kaivetuista rei’istä.
I’ n vuotuinen tuotanto oli vuosisadan alussa
noin 110 milj. kg. K. L.

Palmusunnunta! / llominica palmarum),
sunnuntai ennen pääsiäisjuhlaa. P. on saanut
nimensä ev.inkeliumitekstistä, jossa kerrotaan
Jeesuksen ra’• istarni-esta Jerusalemiin kansan
heitti– i palmunoksia hänen tielleen, vrt. K i r k k
o-ruosi ja Pääsiäinen. E. K-a.

Palmut iPalmirj, »uuri, n. 1,100 lajia
sisäl-tävi yk«i-irkkai- eimo. Useimmat ovat puita,
r; ’,,’.••> n ihtav ni korkeita, muutamat pensaita tai
kiipijikaaveja rottinkip&lmu y. m.). Varsi on

melkein aina lian ruton ja tasapaksu, joko
lehtituppi en jätteistä suomuineu tui vartta
rengasmaisesti kiertävien lehtinrpieu tiheään juovit
t.ulia. nivi Iv Uit lyhyet. Lehdet muodostavat
suu-ren kauniin lehvyksen varren latvaan ja ovat
puhjetessaan ehyet, mutta liuskoittuvnt useimmi
en myöhemmin, suonituksen luukaan joko
viuhkamaisesti (v i u h k a p a I m u t) tai
sulka-maisesti ts u 1 k a p a 1 m u t). Cari/o/a-suvulln
ovat lehdet kahteen kertaan parilehtiset. Kukinto
ou useimmiten suuri, tavallisesti huuruinen pui
kelo. joku ennen puhkeamistaan on suureen,
useinkin kovaan verhomuiseen koteloon sulkeutuneena.
Kukat ovat pienet, mutta tavallisesti hyvin
runsaslukuiset, useimmiten yksineuvoiset, keliä
vähäpätöinen, vihertävä tai kellervä. Hedelmä
marja, luumnrja tai pähkinä. Siemenvnlkuainen
on tav. suuri ja usein sarveismainen tai
luumainen. — P:jn tavataan vain lämpimissä maissa,
n. 40° pohj. lev. ja 42° et. lev. välillä,
etupäässä seuduissa, joiden keskilämpö on -f
22–f- 24° C. Euroopassa on vain v a i v a i s p a 1 m u
CChnmærops h nm il is) alkuperäinen. Uudessa ja
vanhassa maailmassa on omat lnjinsn. P. eivät
yleensä yksin muodosta metsiä, mutta ovat silti
troopillisten maisemien mahtavimpia
leimakas-veja. Muutamat kestävät suojattuina Saksan
talvia. Rivieralla kasvaa satakunta lajia
ulkosalle istutettuina. P :ja oli jo liitukaudella ja
varsinkin tertiääriajalla, jolloin niitä kasvoi
Kcski-Euroopnssa asti. — P:n teknillinen ja
taloudellinen merkitys on erinomaisen suuri.
Kuumien maiden nsukkaat saavat niistä useimmat
tarpeensa. Monia lajeja on historiantakaisista
ajoista alkaen viljelty. Useiden kansojen
uskonnollisissa menoissa on p:lla suuri merkitys.
Lehtiä on käytetty voiton sekä myöskin rauhan
vertauskuvina. — Useiden p:n vartta
käytetään rakennusaineeksi, puusepäntöihin, koreiksi,
kepeiksi j. n. e. Cniamns-lajeista saadaan
rottinkia. Monen lajin varren ja lehtiruotien
syistä saadaan punonta-ainetta (Attalea. Uorassus,
Itaphia y. m.), samoin kookoshedelmän syistä.
Monen palmun hedelmät tai siemenet ovat
tärkeänä ravintoaineena kuumissa maissa,
taatelipalmun ja kookospalmun niistä
tärkeimmät. Saagoa (ks. t.) saadaan useiden lajien
I (Sletroxylon, Corypha y. m.) varresta. Varteen
poratuista rei’istä tai poikkileikatuista
kukinnoista vuotaa monista palmuista sokerinpitoista
nestettä, josta valmistetaan palmuviiniä, arakkia.
palmusokeria, palmtihunajaa (ks. n.) y. m.
Nuoria versoja ja lehtiä käytetään vihanneksina (ks.
Palmukaali). Muita p:sta saatuja tuotteita
ovat pnlmuvaha ja palmuöljy I. -rasva (ks. n.).
Betel-palmun käytännöstä ks. Areta ja K
a-teku. Eräiden lajien luumaisesta
siemenval-kuaisesta saadaan kasvullista norsunluuta (ks. t.)
j. n. e. Huonekasveina käytetään lajeja
varsinkin suvuista Chamcedorea, Chamrerops, Cocos,
Co-rypha, Kcntia, Lnthania, Phænix, Rhaphis y. m.
Täydessä komeudessaan p:ja kuitenkin voi vii
jelIii vain kasvihuoneiden erityisissä
„pnlmuhuo-nei-a". Muita tunnetumpia sukuja ovat Arenga,
Ilyphænc, lAvistona, hodoicea Maurilia, Nipa,
Orcodoxa (kuningaspalmu), Hdbal, Thrinax ja
Wellingtonia.

,,Palmuiksi" sanoo rahvas myös pajujen
keväisiä, valkeita, suomuista vapautuneita, ei vielll

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0080.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free