- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
135-136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palmuvaha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ISA

PalojSrjestys— Palo-ovi

U-Krr Muonionjokeen; 23 km Enontekiön
kirkolle.

Palojat jestvs. kaupunkikunta» värien vahvin
tr t ■uuuvi joit» |s»k>i i iran liittämiseksi ou
noudatettava rakennusten hoidossa. tulen ja
tule -irkojeu alMeulen käsitteli s.-ä y. m. P:U
noudattamisia valvotaan toi tneen |ia neniul lu
palo-katselmuksia.

Palojarvi. kvll ja jirvi Valtimon pitäjässä.
>••11 mukaan «n saanut nimensä P:n
metsänhoito-alue ’.on kuuluu kruununpuistoja Valtimon
Itiutmimn. Juuan ja Polvijärven pitäjissä.

Palokatselmus k- 1* a I o j ä r j e »t y s.

Pafokatu. soukka kivettm&tön. liikenteeltä
sul-o-li i katu joku v.inlian rakennusjärjestyksen
tuukaan rakennetuissa kaupungeissa erottaa
puurakennukset toisistaan tulenvuaran vähentämi-

mH v. l.

Palokeksi ks. Palokoukku.

Palokello. hälyytvskello, jolla ilmoitetaan tulen
olevan irti Maaseudulla käytetään p:nu kirkon
kelloja. Isoinmi–.! kaupungeissa on kutujen
kulmiin asetettu |mlokaap|>eja. joista sähköjohdot
johtuvat pttliuseinulle. Puinamallu lutloknapissu
ole-iu nuppia kello soi pulousemalln. Kellon
yhtey-i!rsü ole\u kone näyttää, mistä pulokuupista on
hilt ytettj Mor-en telejjrafi rekisteröi
häivytyksen joten jälkeenpäinkin voi tarkastaa, mistä
kaapista hiliytys on tullut. Varsinaisella
häivytys-koneella punnaan p t paloasemalla soimaan niin,
et ta kaikki tietävät, ini-sä kaupunginosassa
tuli-|m|o on. "viinana hetkenä syttyy kaikkialla
paloasemalla kirkasvaloiset sähkölamput n. s. tuli-

1 ilotalot palamaan, ja sähkösalvoillu varustetut
kaliistoliuoneiden ovet aukeuevat itsestään.

V. L.

Palokki. tehdaskylä Heinäveden pitäjässä.
Juojiin •-ti» Kerniujärveen laskevan voden
muodostaman Pålokinko-ken varrella. 4 km maanteitse
Juojirven kanavalta. Luotsiasema. laivalaituri,
postitoimisto, puhelinkeskusasema, osuuskassa,

2 k iusakoulua. lainakirjasto. P:n vanha. 1773
annetun lupakirjan nojalla perustettu vesisahn
!• petti sahimk-<-n 1011. Sen omistajan, Hackman
A < " n IibIIii»-.! on P n tärpättitehdas, jossa
ter-xt-k.iIinoista prot <.. Kompan keksimän
menetelmän mukaan vulmistetaan hartsia ja
tärpät-tiu työvoima ’!■’< henkeä; valmistus n. 300.000
kg hartsia ja ÄO.UOO kg tärpättiä. Tehdasta käyt
tü.< Palokink’»keeu rakennettu sähköturbiini,
jo-ta myös »i.idaun liikkeen omistnman Koski

arven lilan meijeri- ja maanviljelyskoneiden
tiivttövoima. Lisäksi P:lla on 2 jauhomyllyä
- irun v.inutu-luilos, kaikki vesivoimalla
käypiä. g. K. K.

Palokoukku I. p a I o h a k a. tulipalon
sammu-tuluMsi käytetty pitkävartinen rautakoukku,
jolla palavat rakennukset revitään hajalle.

V. L.

Palokuja ks. I’ a I o k a t u.

Palokunta k». Palotoimi.

Palokärki ks. Tikat.

Palolaikka tansk. brandy/cl, on hauta, jonka
muodostaa pieni patamainen n. ’/« m laajuinen
js syvyinen kuoppu minne polttoroviolla
poltetun vainajan tuhka ja roviolla poltetun
houta-kaluston jätteitä on peitetty, ilman että niitä
varten on tehty mitään arkkua tai uurnaa.
Ksi-n«H ’ivat yleensä hyvin iilliHpätöisiä. mutia siellä.

1’nlolo-mato

missä näitä iiianii pinnalle näkymättömin p:ju

uumalta on tavattu ja huolella tutkittu, kuten
Bornhfllml—>. on niiden nojiilln selvitetty tiscoitii
esihistoriallisia tapoja. Bornholmin lukuisat p:t
ovat varhaisinta rautakautta, vuosisadoilta
Kristuksen syntymiin vaiheilla. P:t esiintyvät myös
Kuotsi-sa ju muuallakin Euroopassa. Varsinaisia
kuoppamaisia p:ja on Suomessa tuvattu vain
Köyliön ruhkauummen kalmistosta, joka on oi
lut klivtännBssä piiknnuudeuajiin lopulla.

A. M. r.

PnJolo-mnto (Emi ice viridiaj, Samoa-.
Fidii-y. m. Tyynenmeren saarten koralliriuttojen
koloissa asustava merisukamato, jonka
ruumiin sukusoluja tiiynnii oleva
takaosa (varsinainen ..pnlolo")
irtautuu (Hielleen koloihin jäävästä
etuosasta ja uiskentelee viipnann
meressä. Äärettömin joukoin esiintyviä
p:oja kokoovat alkuasukkaat
ravinnokseen. /. V-s.

Paloluoto i ruots. P n 1 o li o 1 m e n),
vähäinen, Helsingin kaupungille
kuuluva luoto Korkeasaaren ja Mustikkamaan vä
Iissä.

Palomestari, vakinaisen palokunnan päällikkö.

Palomino de Castro y Velasco /-i- i vela’»ko],

dou A ci sei o A n t o n i 0(1653-1720), osp.
taidemaalari ja -kirjailija; maalasi freskoja ja
tauluja ja pääsi 1688 hovimaalariksi. P:n
varsinainen merkitys perustuu hänen vv. 1715-24
kirjoittamaansa ja englanniksi, ranskaksi ja(1781)
saksaksi käännettyyn 3-osaiseen teokseen „EI
Museo pictorico y escnla optica", joka sisältää
m. m. maalaustaiteen teoriaa sekä tärkeitä
elämäkerrallisia tietoja esp. taiteilijoista ja joka
tekijälleen on hankkinut kunniunimen ..Espunjun
Vasari". E. U-r.

Palomuuri ks. P a 1 o v a r j e 1 u s.

Paloniemi, maatila Lohjan pitäjässä
luonnon-ihunalla paikalla Lohjanjärven pohjoisrannalla
4 km linnuntietä luoteeseen kirkolta, käsittää
nykyään P:n ratsutilan (ruots. Fagernäs) ja
verotilat. Outamoii ratsutilan, sekä Ilumppelan ju
Varoin n verotilat, yhteensä 4 */, manttaalia.
Pintu-ola l,419,«i ha. — P:n omisti 1600-lufnn
edellisellä puoliskolla vouti Hannu Matinpoika (Futh).
Sen myöhemmistä haltioista mainittakoon
kap-teeni t). M. Jägerhorn (1738-85), everstiluutnantti
Reinhold Krabbe (1785-1821) sekä Sederholm-,
Elfving- ja Nymander-suvut ja
ylitirehtöörin-apulainen A. F. Granstedt, jolta tilan nyk.
omistaja i1914) konsuli H. van Gilse van der Pals
osti sen 1897. Viimein :n rakennuttama on kar
tunon komea kivinen, linnamainen päärakennus.

Iskettäin ou P:een oston kautta liitetty
Lylyi-nen (ks. t.). f.\d. Neovius, ..Ilistoriska anteek
ningar om Paloniemi gftrd jemte Outumo
rust-liäll samt lluinppela ocli Varola hemmiin i Lojo
soeken" (Hidrng tili Lojo sockenbeskrifning
XXVI, 1911).] A. EK.

Palonurmi, ent. harkkohytti Nilsiässä, per.
1850-luvun alussa ilman lupakirjaa tehtailija
Dahlström, joka 1853 möi Hen mekanikko N. J.
Loijorille. Haudan valmistus lakkiiutetliin 1872.

Palo-ovi, paloinuuriHRa olevan oviaukon
sulkeva tulenvarma ovi (ks. P a 1 o v a r j e I u s) Ini
kivirakennuksen kivisestä holvatusta
porrashuoneesta vinttiin johtava palovnrma ovi. A. /’■«.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free