Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palovarma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Paloviinamonopoli Palttila
tauteja vastaan. Jo \ n 1500 tienoilla seu
käy-lånt oii unn suuri. että siitä johtuvia epäkoh
t ia lettiin usei–.i mai–a asetuksilla poistaa.
P n »ilou-tiik-e-ta ja tuotannosta ks.
Poltti m a P u fysiologisista vaikutuksista ks.
Al-s i i ’il i w y rk y t y s. S. S.
Paloviinamonopoli on valtion yksinoikeus
«;.•»: ■ ti > Umist ukseen. P. oli käytänuössä
Ruotsin vallakunna–a 1775-87. mutta sittemmin
-itä ei ole Suome–a ollut. Veuäjällä p. on ollut
voimassa vista 1805. ks. V ä k i j u o m a 1 a i n
«äädäntfi. .V. !/.
Paloviinavero on paloviinan valmistuksesta
suoritettava välillinen -.uostuntavero. Kun vapaa
... v linanvaltiustu- p. maalisk. 1865 annetulla
.-etuk-ella kiellettiin ja valmistusoikeus
myönnettiin ainoastaan varsinaisille tehtaille,
määrättiin jokaisesta kannusta valmistettua paloviinaa
- toriteitä vaksi säätyjen vahvistama vero. joka
t80T> 92 vaihteli 1 mk:sta 1 mk:aan 60 p:iin
kannulta. Myöhemmin on p:oa korotettu ja
nykyään »e on 2 mk. litralta normaalivahvuista
(ssloviinaa. Paloviinasta, joka denaturoimalla
te ,!..in nautintoaineeksi kelpaamattomaksi, ei
•uoriteta p:oa. vaan 7 penniä litralta
denaturoi-mi-mak-ua Paitsi p :oa on paloviinatehtaitten
•uorileltava niitten suuruuden mukaan
määrätyt maksut, jotka käytetään
paloviinanvalmis-tu-ta valvovien tarkastajien palkkaamiseen, ks.
Vakijuomalainsäädäntö ja
Suostu n t a v e r o. N. SI.
Paloöljy ks. V u o r i 9 1 j y.
Palool jykeittiö k-. K e i t’t o 1 a i t o k s e t.
Paipebra llat.i. -ilmäluomi. ks. Silmä.
Palpitatlo (cordm) /-tä’-/ (lat.),
sydämentykytys, sydämen kiihtynyt toiminta, jollainen
esiintyy milloin vain tilapäisestä kiihotuksesta,
milloin olennaisen sydämen sairaloisuuden
merkkinä.
Palplteerata, sykkiä kiihkeästi, ks. P a 1 p
i-l a t i o.
Palsa. Lapissa kansanomainen nimitys
turvekummuille joita tavataan Euroopan subarktisten
«eutujen kumpusoissa. Kuoliossa on niiden
kor-keu- tavalli-esti 3-3.» m. leveys muutamasta
m -tä pariinkymmeneen. Välissä on kapeita,
vetisiä tai kuiviakin kanavia ja pieniä
lnmmi-koit i Sy itä turvekumpujen syntyyn ei vielä
varmaan tunneta. Useat seikat, jäätymisilmiöt
m m vaikuttanevat yhteisesti. K. L.
Palsami kreik. bal*amon). erinäisten
harien tai näille läheissukuisten aineitten liuoksia
haihtuvissa öljyissä; saadaan muutamien
puitten nin"oi-ta, kuoreita tai hedelmistä.
Tärkeimpiä p ja ovat tärpätti-, kopaiva-, k
a-nada-, peru-, tolu palsa mi ja
stoo-raksi. P k«i nimitetään myös erilaisia
aptee-kei»"i käytettyjä p:n hajuisia valmisteita.
W. B.
Pnl saini haapa ks Populus.
Paloamikukka ks. I m p a t i e n s.
Palaamlpuu. kaikki palsameja tuottavat
puulajit alitaammai-.i merkityksessä
pnlsamirik-kaa-t.i kuorestaan kuuluisat. Itä-Afrikassa ja
\ r-thi.i> kasvavat llumrrari tr-heimon edustajat,
lilit irnä -iä ovat m. m. myrhaa tuottavat Com- I
’mi ’ rft ltnlé’1’ ’’’trnfiron j abvtnnira ja C.
Nchim-i-ti »cki mekka|Mlsamia antava t Opohnlnnmum.
K. L.
Palsamoiminen. kuolleiden ruumiiden
käsittely miitänemistä vastuun. Aikaisemmin sitä
käyttivät egyptiläiset, jotka myös palsamoivat
pyhiä eliiimiiliin. Aivot ja sisälmykset
poistetuin ja ontelot täytettiin säilyttävillä aineilla,
jonka jälkeen ruumis kiedottiin vaippaan ja
käärittiin nahkaviilekkeillä (ks. Muumio).
Myöhemmin yleensä palsamoitiin vain ylhäisiä
henkilöitä. Nykyään p. on harvinainen ja
suoritetaan ruiskuttamalla miitänemistä estäviä
aineita. niinkuin karbolia. sublimaattia.
formaliinia. valtimoihin, jolloin neste vähitellen
tunkeutuu koko ruumiin kudoksiin.
Palsta ks. Maapalsta.
Palstannekatasteri ks. Ka t asteri.
Palstatila ks. Maanjako.
Pnlstnviljelys ks. Pienviljelyä.
Palsternakka ks. P n s t e r n a k k a.
Paltamo iruots. Paldamo). 1. Kunta,
Oulun I.. Kajaanin kihluk.. Paltamon-Kajaanin
ni-mismiesp.; kirkolle Kajaanin rautatieasemalta 11
km. Toivoniemen laivalaiturilta (Oulujärven
rannalla) 2 km. Pinta-ala 1.041.» km’, josta viljeltyä
maata 11910) 5.529 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 4.109 ha). Manttaalimäärä 38"/«. talonsavuja
293. torpansnvuja 24 ja muita savuja 440 (1907).
5.113 as. (1913): 808 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittnvia 520
il901). 429 hevosta, 2.033 nautaa 11911). —
Kansakouluja 5 (1914). Kainuun 1. Mieslahden
kansanopisto. — Historiallisia muistoja: ..Keisarin
talli", talli, jossa Aleksanteri I seurueineen
ate-rioitsi ja jossa nykyään säilytetään venettä, jolla
keisari kulki Oulu järveä; tallissa on myös
keisarin käyttämät kärryt ja satula. —
Kirkonkylän nimi Paltaniemi. — 2. Seurakunta,
keisarillinen. Kuopion Itiippak.. Kajaanin
rovas-tik.; P:n alue oli alkujaan kuulunut. Liminkaan:
seurakunnan vanhin nimi Oulujärven
pitäjä (ks. t.), ruots. Uloträsk försumling.
myöhemmin esiintyy myös nimi ..Cajaneliorgs
sooken" (1647). Paltamo nimen seurakunta sai
varsinaisesti vasta senjälkeen (1599) kuin
kirkon-paikaksi aikaisemman Manamansnlon sijaan oli
tullut Paltaniemi (josta P:n nimi johtuu). P:oon
ovat kappeleina kuuluneet : Sotkamo. Hyrynsalmi,
Särliisniemi. Suomussalmi ja Puolanka. Kirkko
neljäs järjestyksessä) puusta. rak. 1720; sen seiniä
koristan joukko Mikael Topeliuksen
seinämaalauksia. f ..Komiteanmietintö Keisarilliselle
Majesteetille komitealta Kajaanin kihlakunnan
taloudellisten olojen tutkimista varten" (1910) ;
O. \. F. Mustonen. ..Tietoja Kajaanin
kihlakunnasta ja etenkin Paltamon pitäjästä"
(Hämeenlinnassa 1887).] L. JI-nen.
Pnltiski (ven. Rallij«leij porl, saks.
Ilaltisnh-l’orl), kaupunki Virossa. Suomenlahden
etelärannikolla. kankkoon Hangosta; 1.224 as. (1910).
Satama mainio, pakkastalvinakin jäätyy aivan
lyhyeksi ajaksi. Haltian radan lähtökohta. Kauppa
mitätön. — Pietari Suuri ryhtyi rakentamaan
P iin sotii-atamaa ja linnoitusta. E. E. K.
Palttila, ruots. P a I t i 1 a h o 1 m, säteri
Laitilan pitäjässä Valkojilrven rannalla kirkolta
n 1 km luoteeseen, käsittää nykyään 4 tilaa,
3 manttaalia. Piispa Maunu Tavast lahjoitti
I’:ii. jonka oli ostanut asemies Antti
Juhon-pojulta. 1421 Turun tuomiokirkkoon
perustamalleen Pyhiin ruumiin alttarille. Liivinmaalainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
