Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palttina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
14!)
Gottfrid von Palkenberg (k. 1634) sai 1630 P:n pe
rinnalliseksi rälssiksi. Tila oli sitten
Falkenberg-suvulla, kunnes suku Isonvihan aikana 1719
pakeni Ruotsiin, jonne jäi. P. sekä suvun
perhehauta Laitilan kirkossa myötiin 1737.
Myöhemmin on tila ollut m. m. Avellan- ja
Rosendal-suvuilla. Nyk. omistaja 1914) maanviljelijä
G. A. Paltila. .4. Es.
Palttina on kaksiniitinen sidos; p. sanaa
käytetään yleisesti tarkoittamaan kaksiniitisiä
puuvilla- ja pellavakankaita 1. liinavaatekankaita.
E. J. S.
Palttoo (ransk. paletot), päällystakki.
Palturi ks. Tupakka.
Paludamentum [-Ifidämc’ ] lat.). roomalaisten
sotapäällikköjen lyhyt. tav. punainen vaippa,
jota keisariaikana vain keisari ja hänen
lähimmät ylipäällikkönsä käyttivät. Värinsä vuoksi
sillä oli myös nimitys purpura. E. UI.
Paludan, Julius (s. 1S43), tanskal.
kirjal-lisuushistorioitsija. Suoritettuaan teol. kand.
tutkinnon hän antautui ransk. kirjallisuuden ja
kielen tutkimiseen, toimi opettajana
Kööpenhaminassa ja nimitettiin estetiikan professoriksi
v. 1892. P. on julkaissut
kirjallisuushistoriallisia teoksia: ..Udsigt over den franske
national-litteraturs historie" (1874).
..Renaissancebevie-gelseu i Danmark’s litteratur især i 17. Aarh."
(1S87). „Emile Zola og naturalismen" (1897).
..Mellem semestrene" (1910) sekä
kirjallisuushistoriallisia oppikirjoja. P. edustaa hyvin
konservatiivista kantaa ja tuli tunnetuksi suuren
yleisön keskuudessa hyökkäyksistään G.
Bran-desia vastaan aikakauskirjassa ..Xær og Fjern"
v. 1877. E. Kr-n.
Paludan-Müller. 1. Caspar Peter P.-M.
(1805-82). tansk. historioitsija. Suoritettuaan
teol. kand. tutkinnon hän toimi useita vuosia
opettajana ja nimitettiin pohjoismaiden
historian professoriksi 1872. Väitöskirjassaan
tohtorin arvoa varten ..Observationes eriticæ de
fæ-dere inter Daniam, Sveciam et Norvegiam
auspi-eiis Margareta1 reginte ieto" (1S40) hän toi ensi
kertaa ilmi oikean käsityksen Kalmarin
unionin sopimuksesta. Paitsi suurempia
historiallisia teoksiaan „Grevens fejde" (1853-54) ja ..De
forste konger af den oldenhorgske slægt" (1874i
hän on julkaissut suuren joukon Tanskan
historiaa. varsinkin uskonpuhdistusaikaa
koskettelevia kirjoitelmia. P.-M :llä oli tavattoman laajat
tiedot sekä sangen omaperäinen ja terävä
kriitillinen kyky. H. Kr-n.
2. Frederik P.-M. (1809-76), runoilija,
edellisen veli. tuli ylioppilaaksi 1828. samana vuonna,
jolloin yliopisto avasi ovensa useille muillekin
vastaisille tansk. kirjailijoille ja jota senvuoksi on
leikillä nimitetty 4 suuren ja 12 pienen
runoilijan vuodeksi. Aluksi P.-M. laskettiin noiden 12
joukkoon kuuluvaksi, mutta julkaistuaan
runokokoelmansa. ..Danserinden" (1833) sekä „Amor
og Psyche" (1834) hän saavutti yleisön suuren
suosion ja tunnustettiin yhdeksi aikansa
ete-vimpiä runollisia kykyjä. ..Amor og Psyche"
esittää antiikkista aihetta. ..Danserinden" sen
sijaan kuvaa tekijän omaa aikaa,
luonteeltaan se on pääasiallisesti
uskonnollis-eetilli-nen. mutta sen ohella tuntuvasti satiirinen.
P.-M :n satiirinen runous saavutti huippunsa
runollisessa kertomuksessa ..Adam Homo" (I 1841
150
Il-III 1848), jossa hän säälimättä heiluttaa ivau
ruoskaa. Muista P.-M :n teoksista mainittakoon:
kreikkalais-aiheineu näytelmä „Kalanus" (1854).
uskonnollis-aiheiset runoelmat „Abels dod" ja
..Ahasverus" (molemmat 1854), kolmiosainen ro
maani „Ivar Lykkes historie" (1866-73) ja
mytologinen runo ..Adonis" (1874), runoilijan
joutsenlaulu. Lyyrikkona P.-M. ei ollut erittäin
tuottelias, mutta monet hänen runoistaan ovat oikeita
helmiä. H. Kr-n.
Paludicola ks. O j a m y y r ät.
Paludina-kerrokset, tertiäiirisiä (plioseenisia)
suolattoman vedeu kerroksia Slavoniassa, tulleet
kuuluisiksi Paiwrfina-kotilosta, jonka asteittaista
muuttumista sileäpintaisesta vakopintaiseksi
pe-rättäin seuraavissa kerroksissa täällä on voitu
seurata. V. A. K-io.
Paluukortti ks. Postilaitos
(postilähetykset).
Palva, Velkuan kappelin toisintonimi. — P:n
salmessa mainitussa kappelissa oli 18 p. syysk.
1808 vähäinen meritappelu Ruotsin ja Venäjän
saaristolaivastojen välillä, joka päättyi
ensinmainitun peräytymiseen. Ruotsalaisten johtajana
oli vara-amiraali S. M. Rajalin, venäläisten
kontra-amiraali Mjasoedov. .1. Es.
Päivänen, Palvonen. Palvanne ks. P
a-vannainen.
Palvasalmi. 1. Saarijärven pitäjän entinen
nimi. 2. ks. Palva.
Palvata, suolatun lihan kypsyttäminen
kuivaamalla sitä verkalleen uuninlämmössä tai
kuumennetussa huoneessa (saunassa).
Palvelevat veljet, hengellisten ritarikuntien
aatelittomat jäsenet, jotka palvelivat halpoina
sotilaina tai toimittivat palvelijan ja
sairaanhoitajan tehtäviä. Muissa munkkikunnissa nimitys
tarkoittaa maallikkoveljiä. Nunnakunnissa on
palvelevia sisaria. A. J. P-ä.
Palvelijakysymys. Palvelussuhteessa, joka
enimmiten syntyy sopimuksen perusteella,
kuuluu työntekijä (palvelija) yleensä työnantajan
(isännän) talouskuntaan, ja tehtävät, joihin
hänen on käytettävä pääasialliset työvoimansa,
ovat useimmiten työnantajan lähemmin
määrättävissä. Tätä työsopimusmuotoa käytetään
etupäässä maa- ja kotitaloudessa sekä
persoonallisessa palveluksessa. Se kehittyi vähitellen
orjuuden sijaan ja esiintyi Euroopan
sivistyskansojen keskuudessa vasta keskiajalla. Varsin
varhain tavataan vapaa palvelijasuhde
Skandinaa-vian maissa (n. v. 1000 j. Kr.), siis myöskin
Ruotsissa, jossa kehittynyt palvelijalainsäädäntö
koski yleensä Suomeakin, tämän kuuluessa
mainittuun valtakuntaan. Niin oli Suomessa
pääasiallisesti noudatettava kaikkia Ruotsin
palkol-lissääntöjä. nimittäin v:ilta 1664. 1686. 1723,
1739 ja 1805. Myöskin v:n 1865
palkollissään-töön vaikutti Ruotsin lainsäädäntö.
Palkollis-sääntöjä edeltänyt lainsäädäntö taas ei ollut
Suomessa kyllin tunnettua. Kuitenkin koetettiin
varhain täälläkin toteuttaa Ruotsissa vallitsevat
palvelijapolitiikkaa, jossa pidettiin silmällä
etenkin valtio- ja kansantaloudellisia näkökohtia.
Tämän politiikan pääkeinoja oli aluksi
palvelus-pakko. Ruotsin vanhojen lakien mukaan olivat
palvelusvelvollisia aivan varattomat, joista
saatettiin peljätä yhteiskunnan jäsenille
köyhäin-hoitorasitusta. Myöhemmin ne rahvaan henkilöt.
Palttina Palvelijakysymys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
