Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palttina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
IM
Palveluspakko—Palvclusvuokra
152
jotka «iii maksaueet veroa. määrättiin
veron-aak^jtiu palvduk-mi. Suuren pohjan sodan
jllkmi oltiin Ruotsissa pakotettuja luopumaan
•ounrii - uruudru tavoittdusta Silloin
aatelistolla. jonka jo Kaarle XI oli masentanut,
väheni cnti>*»tàän sen erikoismerkitys säälinä.
Kauhan töihin kiintyminen ja merkantilistiset
opit viittoivat sille samoinkuin papistolle ja
muillekin säätyläisille, toimialan eliukeinojen
rt rak in maanviljelyksen palveluks«–a. Niin
yhtyivät ^.Itvläiset työvoimain hankkimiseksi
maan»iljelyleseensä säätämään palvelijaryhmlä ja
talonpoikia vahingoittavia pakkomääräyksiä,
mikä kävi |4iti4 vapauden ajalla, jolloin kaikki
valta oli säätyjen käsissä. Merkantilismin opeillu
puolustettiin tällaista menettelyä. Käsitettiin,
että maataviljeleviä säätyläisiä, jotka edistivät
kan-s>lli>rikksutta tuottamalla ulkomaille
myötä-väksi. oli puollettava ennen palvelijoita, jotkn
saattoivat edistää kansallisrikkautta ainoastaan
palvelemalla elinkeinoja harjoittavia säätyläisiä.
Talonpoikain palvelijalukua taas rajoitettiin sillä
perusteella, että he tuottivat ainoastaan
kotitarpeiksi eivätkä siis edistäneet kansallisrikkautta.
Pakkomääräykset esiintyivät rtikeimpinä
vuosien 1723 ja 1*39 palkollissäännöissä.
Palvelus-pakkoa kiristettiin. Muuttokielloilla koetettiin
saada määrättyjen paikkakuntien palvelijaluku
kohoamaan. Kun väenpuute oli tuntuva,
yritettiin rajoittamalla työvoiman määrää toisissa
elinkeinoissa ja talonpoikien tiloilla saada
enemmän palvelijoita säätyläisten maanviljelystvöhön.
Palvelijain palkat määrättiin taksoilla
mahdollisimman pieniksi. Myöskin ehdotettiin
palvelijoita arvottaviksi isäntäin kesken tai
velvollisiksi palvelemaan määrättyjä isäntiä, vaikka
n.rnä liotukset eivät lopullisesti toteutuneet.
Paitsi palvetijaryhmälle ja talonpojille, oli
ylem-pien s.tätyjen harjoittama palvelijapolitiikkn
vahingoksi myöskin porvaristolle, joka
talonpojis-ton kan»sa yhtyi puoltamaan vapauden knntan
tu-sä kysymyksessä, saavuttaen tuloksiakin.
Samaan -uuntaan koetti fy-iokraattiselta kannalta
ohjata palvelijapolitiikkaa Kustaa III. Myöskin
Kustaa IV Aadolf asettui palvelijaryhmöii
suojelemaan yrittäen vali-tiiskanrialta uudistaa lempeät
patriarkaaliset välit isäntäin ja palvelijain
kesken ja kun hän v. 1805 julkaisi
palkollissiiän-nön, joaaa yleensä lakkautettiin vielä
jäljelläolevat palvelijoita ja talonpoikia vahingoittavat
vapaudrnaikaiset määräykset, ei ollutkaan enää
kovin räikeitä luokkaharrastuksia hänen
politiikkaansa v i-tustamas-.i. Tähän vaikuttivat, paitsi
valistunut ajatustapa, myö-kin väestön
lisiiänty-■ -•–tä j’ ’itunut palvelijiinpuutteen väheneminen ;
my -kin oli tultu huomaamaan, ettei vapauden
toteuttaminen ollut yksipuolisesti isännille
vahingollista eikä palveluryhmällekään aina
edul-li.ta. Kuitenkin vuoden 1805 palkollissilännnssil
•Yllytettiin vielä palveluspakko verraten luajana.
Irtolaisiksi ja irtolaisuuden seuraamusten
alaisiksi käsitettiin palvelukseen menemättömät,
naimattomat henkilöt, jotka eiviit joko omasta tai
toisten huolenpidosta saaneet säännöllistä
yllä-pilt». Vihdoin v :n 1883 irtolaisnsetus
"lakkautti palvelnspakon ja sääti, että irtolaisina
’•vat pideltävät ainoastaan pahentavia
elämäntapoja osoittavat kuljeksljat. vrt. I r t o I n
i-• n u s. — Viime aikoina on elinkeinovapauden
1 . nnuttiiu ja piilveluspakon tultua (toistetuksi
|||tunnt joukko työaloja, joille väestö asettuu
mieluummin kuin palvelukseen, saadakseen
Innoinpa.i |iersoonallista vapautta, ly heniiiiän työ
mii y tn. etuja. Senvuoksi on palvelukseou
menijäin luku entisestään pienentynyt,
llko-i m.lilla ja osaksi meilläkin on herännyt kysymys,
eik" olisi koeteltava palvelussuhdetta syrjäyttää
uudempain. työläisille suurempan vapautta
suomin työsopimusmuotojen tieltä. Osiiuskeittiöt.
■ri -i on vapaita työntekijöitä, voivatkin
vähentää keittäjinä olevain palvelijain liikun.
Kaupungeissa käytetään usein myös siivoojia, jotka
|iäivittftin käyvät useammassa paiknssn työssä
asumatta jn syömättä kenenkään työnantajansa
luomi Maanviljelyk-essft yhteiskuntapolitiikka
t.•voittelee pienviljelystä, jossa ei ympäri vuoden
tarvita vierasta työvoiman, ja suurviljelyksessft
-ikä yhteistoiminnan kautta pienviljelyksessäkin
voittaa koneiden käyttö alan, joka myöskin
vähentää pnlvelijantnrvettn.
Tähänastisessa palvelijalninsäädiinnössä on
verraten vähän otettu huomioon palvelijaryhmäii
etuja 18:nnella vuosis. asettivat
pakkotoimenpiteiden puoltajat määrääväksi yhteisen edun
sekä tämän nimessä isäntäin edun. ja
merkantilismin kannalta vaati yhteinen etu palvelijain
isomaa huonoksi, koska oli tiirkeiiii. että
elinkeinojen palvelukseen oli helposta palkasta
pyrkimässä runsaasti hädänalaista väestöä.
Vapaus–iiunta taas. asettuen etupäässä vähäväkisten
puolelle, luuli vapauden toteuttamisella asiain
itsestään kehittyvän hyvälle tolalle: se yritti siis
lakkauttaa palvelijarvhmään kohdistettuja
pakkomääräyksiä. mutta ei suunnitellut
sosiaalipolitiikkaa sen hyväksi. Valistuneen
patriarkalismin-kaan taholta ei tässä suhteessa saatu positiivista
aikaan, vaikkakin sen kannalta oli sekä
yhteiskunnalle että isännille edullista, ettii palvelijain
asema parani. Myöskään 19:nnellä vuosis. ei
lainsäädäntö tässä suhteessa edistynyt.
Sosiaalipolitiikalle p. tarjoaa runsaasti
työalaa. Tosin on nykyinen pieni paikkainhaku
vaikuttanut palvelijain rahapalkan huomattavaa
kohoamista ilman sosiaalipolitiikan apuakin.
Sensijaan kaivattaisiin suojeluslainsäädäntöä. joka
kajoaisi erikoisesti työaikaan, asunto- ja
ravinto-oloihin. mitkä useissa seuduin ulkomailla ovat
muuttuneet palvelijoille entistä edullisemmiksi.
Koska perhetaloiismuodon vähetessä
palvelussuhdetta on ruvettu ottamaan pääasiassa
taloudelliselta kannalta ja entistä raskaammalta tuntuu
yksityisestä isännästä huolenpito sairaasta tai
vanhasta palvelijasta, niin olisi myöskin
palvelijain vakuutus sairauden jn työkyvyttömyyden
varalta tarpeen vaatima, f A. O. Winroth. ..Om
t jenstelijonsförhAllandet enligt svensk rätt".
Wilhelm Chydenius, ..Om arhetskontrakt enligt finsk
riiit", K. ,1. StAlilberp, ..Trtolnisuus Suomen lain
mukaan", Topi Kallio. ..Palvelijnpolitiiknstn Suo
mes,a 18. vuosisadalla".]
1’. K.
Palveluspakko ks. Pnlvelijakysymys
ja 1 r t o 1 a i s ii u s.
PalveluBsopimus ks. Palvelusvälipuhe.
Palvelusvuokra. Sopimus, jolla joku sitoutuu
nntnmnan tvövoimnnsa toisen käytettäväksi, joko
pulkkaussdiinniin alaisella tai n. s. vapaalla
palvi välipuheella työ- tai muulla sopimuksella.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
