Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palvelusvälipuhe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
153
on luonteeltaan työvoiman vuokraa, ks. P a
1-velusvälipulie. El. K.
Falvelusvälipulie on joko palkkaussäännön
alainen tui n. s. vapaa palvelussopimus sekä
luonteeltaan vuokrasopimus, jolla vuokranantaja,
palkollinen, määrättyä korvausta vastaan
sitoutuu antamaan työvoimansa vuokranottajan,
isännän. käytettäväksi määrätynlaisten töiden
suorittamiseen. Nämä työt ovat joko maanviljelystöitä
tai kotoisia askareita ja henkilökohtaisia
palveluksia. Sitävastoin ei elinkeinon harjoittamista
varten tehtyjä sopimuksia yleensä nimitetä
p:iksi. vaan työsopimuksiksi (ks. t.).
Poikkeuksena ovat sellaiset sopimukset, jotka eivät
tarkoita varsinaista ruumiillista työtä, kuten
kauppa-paivelijain, konttoristien y. m. p:t. Nämä ynnä
työsopimukset ovat v:n 1870 elinkeinohan alaisia.
Sitäpaitsi tehdään elinkeinoja harjoitettaessa
sopimuksia, jotka eivät ole elinkeinolain, vaan
asiamiehyyttä koskevien määräysten alaisia.
Niinpä sanotaan osakeyhtiön hallituksen jäseniä
nimenomaan toimitsijoiksi, edelleen ovat
pankin-ja tehtaanjohtajat, prokuristit y. m. useimmiten
asiamiessuhteessa toimeksiantajiinsa. —
Vanhimpina aikoina ei vapaata työsopimusta tunnettu.
Oli vain orjuus, ja kun tämäkin oli lakkautettu,
katsoi valtio julkisten etujen nimessä voivansa
ylläpitää palveluspakkoa pääasiassa tarpeellisen
työvoiman hankkimista varten, mutta myöskin
estääkseen järjestykselle vaarallista
köyhälistö-luokkaa syntymästä. Mutta vihdoin tunnustettiin
palvelusvapaus. jolloin hävisi käsite ,,laillinen
suojelus" (ks. I r t o 1 a i s n u s). — Palkkaus
säännön alainen p. tapahtuu siten, että isäntä,
kun ehdoista on sovittu, ottaa haltuunsa
palkollisen päästökirjan tai muun luvallisen
todistuksen siitä, että palkollinen on viimeisestä
palveluksestaan vapaa. Ainoastaan viimeisestä
palveluspaikasta annettu päästökirja on laillinen
ja tulee tämän määräyksen noudattamisen
mahdolliseksi tekemistä varten jokaisen isännän,
antaessaan päästökirjan palvelusajan päättyessä
takaisin. vetää risti sen yli tai takapuolelle
kirjoittaa. että hän on antanut uuden päästökirjan
(32 §). Laki edellyttää, että pestirahaa
suostumuksen mukaan annetaan, mutta sitä ei katsota
pakolliseksi [Chydenius. ,.0m arbetskontakt"].
Sen anto merkitsee, että sopimus siitä lähtien
on lopullinen, niin että sen voi vain
kummankin-puolisella suostumuksella purkaa. P. voi olla
suullinen tai kirjallinen. Viimemainittuna on
isännän yksipuolisesti, pestattaessa tai
jälkeenpäin. palvelijan vaatiessa, antama
pestaustodis-tus, ja tulee sen sisältää tunnustuksen, että
päästötodistus on vastaanotettu, sekä luettelon
isännän lupaamasta palkasta ja muista eduista.
Kun isäntä on oikeutettu milloin tahansa
antamaan päästökirjan, sekä velvollinenkin antamaan
sen. jos palkollinen pyytää tai jos isäntä ei
tahdo häntä kauemmin pitää, syyskuun tai
maaliskuun kuluessa, niin määrää laki, että
palkolliselle on. jos hän sitä vaatii, annettava hänen
palveluksesta lähtiessään erokirja, jonka tulee
sisältää hänen käytöksensä päästökirjan
antamisesta muuttopäivään asti. — Vapaa p. on
jokainen välipuhe, joka päättyy muulloin kuin
jom-panakumpana laillisena muuttopäivänä:
marras-tai toukokuun I p:nä. Palkkaussäännön alaisia
eivät niinmuodoin ole esim. kuukausipalkalla ote-
154
tut palvelijat. Mutta näihinkin on soveltuvilta
kohdin käytettävä palkkaussäännön määräyksiä.
Niin esim. lieneö pisin aika sellaisille
sopimuksille katsottava 1 vuodeksi, eikä, kuten
elinkeino-lain alaisille työsopimuksille, 3 vuodeksi. Samoin
on palvelija velvollinen jäämään
maanviljelystyö-hön vaikka isäntä luovuttaisikin tilan toiselle,
seuraamaan isäntää hänen muuttaessaan toiseen
paikkaan asumaan j. n. e. (Chydenius, main. teos).
Palkkaussääntö on kuitenkin hyvin vanhentunut,
joten riidan syntyessä on turvauduttava
etupäässä käytäntöön ja johtopäätöksiin
obligatsioni-oikeuden yleisistä opeista. — Palkollinen on
isäntäänsä nähden sellaisessa riippuvaisuussuhteessa,
että Oik. käym. kaaren 17:7:ssä kielletään
käyttämästä todistajana perheenväkeä ja yksityisiä
palvelijoita näiden ollessa palveluksessa, paitsi
riita- ja rikosjutuissa isännän ja palkollisten
välillä. Tätä todistajanjääviä ei liene ulotettava
riitoihin niiden henkilöiden kanssa, joita isännällä
on oikeus panna sijaansa (Palkk. sääntö 6 ja 7§).
Palkollisilla ja .,muilla käskyläisillä" on isännän
konkurssissa etuoikeus palkkasaamisilleen
viimeiseltä ja kulumassa olevalta vuodelta (Keis. asetus
etuoikeudesta 1808). El. K.
Pamela, engl. Richardsonin samannimisen
romaanin päähenkilö; siitä on johtunut P:n
käyttäminen siveyssankarittaren nimityksenä.
Pamfletti (engl. pamplilet), lentokirjanen, lier
jauskirjoitus. Shakespeare käyttää sanaa
valitus-kirjoituksen merkityksessä. II. Iir-n.
Pamfylia ks. P a m p h y 1 i a.
Pamilo, komea koski Koitajoessa,
Kuusamon-kosken ja Siikakosken välillä, joen alajuoksulla,
Pamilon koski.
putouskorkeus 10,5 m. 14.000 hevosvoimaa
keski-veden aikaan, jolloin koskesta kulkee 100 m3 vet.tä
sek:ssa (vastaavat luvut korkean veden aikaan
20,400 lievosv., 210 m3 ja matalan veden aikaan
4.000 lievosv.. 35 m3). P:lle on mukavin
matkustaa vesitse Paukkajan rautatiepysäkiltä; matka
n. 10 km. L. H-nen.
Parnir (alkuperä epäselvä, ehkä < pers. paimir =
vuorten juuri, myös pers. Bam-i-dunia = maailman
katto; kiinal. Tsungling = sipulisolat < kevään
rikkaasta sipulikäsvullisuudesta), Aasian
mahtavien vuoristojen. Himalajan, Karakorumin,
Kuen-lunin. Tiansanin ja Hindukusin solmukohta, n.
100.000-140.000 km2 laaja, suurimmaksi osaksi
Palvelusvälipulie- Pamir
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
