Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palvelusvälipuhe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pampas Panaitios
Vru. allr Kergauaan ja Hukhsraaii’ kuuluva vuo
riuo. Pulijoiiitjau pidetään Alai t tav.
Trau-\lat vuoristoa (korkein huippu Pik Kaufmaun
?.•«"’m vl merenp ’ etelä- j» länsirajana on Aniu
dsrjsn làhdejoen Pandxin laakso, itäraja (jossa
P n Biahtavnv vuoristo Mustagh Ata. 7.800 m jl
merenp.) on epämääräinen, n. 75" 30’ it. pit. —
IV a muodostavat 4.000-5.000 m yi. merenp.
ohrat, idissä laajemmat, lännessä kapeammat ylä
luu^oL pamirit (Pieni-, Iso-, Alitsur-,
Ak-tai-, Taghdumlvai. ltangkul-, TsargoövP y. in.’,
joiden välillä on 5.000-6.000 m korkeita.
itä-ki’illi««—ta länsilounsiseen tai luoteestn kaakkoon
kulkevia vuorijonoja. P:n geomorfologia on
sangen monimutkainen, eikä sen yksityiskohdista
vielä olla läheskään selvillä. — Vuoriperustan
pääaineksia orat gneissi, kiteiset liuskeet ja
graniitti, joille paleozooiset liuskeet, hiekka- ja
kslkkikiret orat kerrostuneet. Vesistöjen
läliei-»j \ des-ä tapas krartääri- ja tertiäärikauden
muodostumia. Mesoiooiset ainekset puuttuvat. —
Suuret osat P;ia orat laskujoettomia, kuten
koil-!:-i->si olevan suuren Kara-kul-järven alue.
Lännessä redet laskerat Pandiiin (suurin lisäjoki
Aksu L Murghab). — Ilmasto puhtainta
vuoristo-ilmastoa, ilma kirkasta, kuulakkaa (milloin
tomuja lumimyrskyt eivät raivoai, lyhyet kesät
kuumat Aksun luona 3.010 m yi. merenp. heinäk:n
keskilämpö + 1«.»*C|. talvet kylmät (belmik:n
keskilämpö —24.»* Cl. Sataa vähän. Lumiraja
pohjoisensa 4,300-4.400 m yi. merenp., etelässä J
5 10U-.V200 m rl. merenp. — Metsäkasvullisuus
puuttuu: monella pamirilla on rikas
ruohokas-rullisuus. Eläimistöstä mainittakoon mufloni.
Asukkaat ovat paimentolaiskirgiisejä (n. 20,000)
pamireilla ja maataviljeleviä tadzikkeja (n.
SOO.OOo jokilnaksoi-a. — Tärkeänä rajaseutuna
Venäjän Keski-Aasian ja Intian välillä P:ia on
innokkaasti tutkittu 1870-luvulta alkaen.
Tutkimusmatkailijoista mainittakoon Musketov,
Se-rrrtsor, Kosienko. Grum-Grzimailo, Kazanskij.
Gordon. Trotter, Younghusband, Dunmore, Iledin.
Olufsen, Filchner. P:n solia käyttivät
matkoilla idän ja lännen välillä kiinni,
silkkikarn-raanit jo ranhalls ajalla, myöhemmin MareoPolo
il272’. nestoriolaiset y. m. E. E. K.
Pampas (ketäuan kieltä, = tasanko) on ääretön
«Sm 000 km’ tasankoseutu Argentiinassa,
Sa-bulo- Parana- ja Kio Negro-jokien sekä
Kordil-lirerien välissä ks. Argentiina). Usein P.
nimeä käytetään myös Maraßon- ja Ucaynli-jokien
•.lii-<-»tä alue,-.ta Pertissä sekä saman valtion
ylätasangon kuivuvista vanhoista järvialtaista,
Bolirian itäisistä tasangoista ja niihin
liitty-rästi Gran Chaeon osasta.
Pampashelnä (Corladrria argenlea), 2-3 m
• orkem komearoyhyinen etelä ameriikkalainen
heinä, jota kuirattuna käytetään meilläkin ko
ristuksesa.
Pampaskana I. i n a m h u (llliynchotun
rufrs-r<n«/. Ilrn-iliii-«a ja Argentiinn-s» elävä,
tinumi-lintuihin kuulura ruohikkoarojen lintu. Väri
on ruontepunankeltainen, selkäpuolelta
musta-poikkijtiorsinen. Varsinaisia pyrstösulkia ei ole.
Pituus 42 rm. Pesii maahan pensaikkoihin. Liha
erinomaiseksi kehuttua. E. IV. S.
Pampaakanllni ks. V i s k a t • a.
Pamphlloa, kreik. maalari, «yntyisin
Arnphi-l-/’nsta. Sikyönin nmalou nunnan (ks. Kreik-
kalainen taide, p. 1547i etevimpiä
taiteilijoita in. m. Apelleen opettaja (4:unellä vuosia.).
Pamphylia kreik. /’amphgli’ä. lat. 1’amfiYlia),
v.iiiliullu ajalla maakunta Vähäs-ä-Aasiassa,
kuli ; nuinikkoknistnlc Lyykian ja Kilikian
välillä Muutamia peninkulmia rannikolta kohouu
turus vuorijono; pälljokia on Eurymedon. Väestö
oli -ekarotiia alkuasukkaista, varsinkin
kilikiu-I.,isistä ja maiihiiii muuttuneista kreikkalaisista;
s- harjoitti merenkulkua ja varsinkin meriros
\ oiista. Kaupunkeja olivat Attaleia. Side y. m.
P. joutui kuten sen naapurimaat vuoroon
lyydiä-luisten, persialaisten, makedonialaisten,
syyrialaisten ja roomalaisten valtaan. 0. K.
Pamplona /-o’-/. 1. Kaupunki
Polijois-Espnn-jii-sa Pvreneilten etelä juurella. Ehrou lisä jokeen
Aragoniin laskevan Argan ja rautatien varrella.
Navarran provinssin pääkaupunki; 29,472 as.
(1910). — Goottilainen tuomiokirkko (per.
1000-luvulla, uudestaan rak. 1397), sitadelli,
provin-siaalideputatsioniu palatsi (runsas arkisto), liiiiket.
kollegi, seminanri y. m.; piispanistuin. —
Teollisuus melkoinen (nahka-, rautatavara- y. m.
tehtaita). Kauppa (viiniä) vilkasta. — P. on
vanhan ajan l’ompaclo (Pompcjopolis). Oli baskien
kaupunkeja; joutui aikoinaan maureille, joilta
Kaarle Suuri sen valloitti 778. V. 907 Navarran
Sancho P:n edustalla voitti Znragozan
maurilaisen käskynhaltijan. V. 1521 ranskalaiset
valloittivat P:n, jolloin Ignatius Loyola haavoittui.
1’. oli 1808-13 ranskalaisten hallussa, ja 1823
nämä valloittivat sen uudelleen. Kurlisti-sodissn
P. näytteli huomattavaa osaa. — 2. Kaupunki
Etelii-Ameriikassa, Kolumbiassa, Santanderin
departementissa; n. 10,000 as. Piispanistuin,
korkeampi oppilaitos; 1875 maanjäristys hävitti
tuomiokirkon. (E. E. K.)
Pan . . . (kreik.), kaikki-, koko-, yleis-
(yhdistyksissä) .
Pan /piin], muinaiskreik. pukinjalkainen.
sarvipää. pörrökarvainen vuoriston, laumojen ja
paimenten haltia. Hän rakastaa soittoa ja on
eri-pitkistä vierekkäin olevista putkista
kokoonpannun syrinks nimisen puhallussoittimen keksijä;
sitä hiin soittaa nymfien karkeloidessa. Usein
lillnet liitetään Dionysoksen iloiseen piiriin.
Vaikka hän yleensä on paimenille ja laumoille
suopea, niin hän välistä saattaa ne äkillisen
pakokauhun valtaan („paanillinen kauhu").
Tavallisimman tarun mukaan hänen isänsä oli
Hermes; hänen äitinään mainitaan välistä Penelope.
Hänen palvelunsa oli laajalle levinnyt, mutta
-en varsinaisena pesäpaikkana oli Arkadia.
Ateenassa alettiin häntä palvella Marathonin
tappelun jälkeen sen tähden, että hiin muka auttoi
heitä taistelussa, tietenkin herättämällä
persialaisissa pakokauhun. P:n päiipyliäkkö Ateenassa
oli suuri vtiorenonkiilo nkropoliin luoteisrinteessä.
Useissa paikoin, niin Attiknssa kuin mullallakin,
on viiorenoukaloista löydetty korkokuvia, joissa
P. esiintyy nymfien seurassa. — P. nimen
sa-tunnninen yhtäläisyys sen aivan toista alkuperää
olevan pan sanan kanssa, mikä merkitsee
kaikki", antoi aihetta selittämään P:ia
kaikkeudeksi, kaikkeudessa ilmestyväksi jumalaksi;
’ mä selity» esiintyi aikaisimmin orphilaisissa
piireissä. 0. E. T.
Panabat, cnt. persialainen hopearaha, = n. 50 p.
Panaitios, kreik. filosofi, syntyi Rhodoksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
