- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
165-166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paneli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

165

Paneli- Panin

Paneli (mlat. päne’llus < pànntis =
kankaankap-pale), huoneen koko seinän tai vain sen aliosan
lautavuoraus pystylaudoista tai oventapaisesti
profiilireunaisine keliyksineen ja täytteilleen
(keli y s- ja p e i 1 i-p.) valmistettu. P.-seinät olivat
jo idän vanhoissa palatseissa ja temppeleissä
yleisiä (esim. Salomonin temppeli kultalevyillä
silat-tuine setri-p:eineen), harvinaisempia Kreikassa
ja Koomassa. Gotiikka alkaa koristella p:ejaan
leikkauksilla ja maalauksilla sekä käyttää jo
kehyksiä ja peilejä. Renesanssi vasituisesti suosii
p:eja. U-o N.

Panelia. 1. Väkirikas kylä (yli 2.000 as.)
Kiukaisten pitäjässä. Rukoushuone, valmistunut 1909.
Pitäjän ensimäinen saarnahuone oli kylässä, jonka
mukaan pitäjää aluksi mainittiin P. nimellä
Toripäivät kerta viikossa. Suuria suonviljelyksiä.
Tavattoman runsaasti hiidenkiukaita, jotka
enimmäkseen lienevät pronssikautisia.

2. Rautatieasema Peipoh ja-Rauman
yksityisellä radalla. Kiukaisten pitäjässä. Kiukaisten
ja Eurajoen asemien välillä 303 km Helsingistä.
28 km Raumalle.

Panem et circenses (lat.), ..leipää ja
sirkushuveja". Juvenaliksen mukaan Rooman joutilaan
alhaison vaalilause, ks. Ci reus, Lud i. E. H-l.

Panentarokko ks. Rokotus.

Panenteismi ks. Panteismi.

Pangenesis ks. Perinnöllisyys.

Pangernianismi. sana. jolla tahdotaan
ilmi-lausua kaikkien germaanilaisten kansain
(saksalaisten. englantilaisten, alankomaalaisten,
skandi-naavilaisten) yhteenkuuluvaisuus ja etujen
yhteisyys. Useimmiten (Englannissa. Ranskassa.
Italiassa yksinomaan) p:lla kuitenkin ymmärretään
niitä saksalaiskansallisia pyrintöjä, joiden
edustajana on varsinkin yhdistys ,.Alldeutsclier
Ver-band". joka ennenkaikkea tahtoo ylläpitää
kansallisen yhteenkuuluvaisuuden tuntoa kaikissa
maapallolla asuvissa saksalaisissa ja ajaa
häikäilemätöntä saksalaista etupolitiikkaa myös
sak-salaistuttamispolitiikkaa) sekä Euroopassa että
siirtomaissa. J. F.

Pangium, troopillinen kasvisuku, käsittää
korkeita. isolehtisiä puita. JIalaijilaisessa saaristossa
kasvavan P. edulen kaikki osat sisältävät erästä
glykosidia. joka hajotessaan synnyttää
syaani-vetyä. Rikkipuserretuilla siemenillä ..suolataan"
tämän vuoksi kaloja pahenemisen estämiseksi.
Hedelmiä (aukeamaton kota) käytetään
pitkällisen myrkynpoistamismenettelyn jälkeen
ravinnoksi. Puuaine arvokasta. 1. Y-s.

Panhellenismi, pyrkimys yhdistää kaikki ne
maat. joissa pääasiallisesti asuu kreikkalaisia,
viideksi suurkreikkalaiseksi valtakunnaksi.
Tällaisia pyrintöjä esiintyi jo vanhan ajan
Kreikassa. Lähinnä toteutumistaan p. oli kreik.
keisarikunnan aikana. Tämän valtakunnan hävittyä
1453 p. oli kokonaan lamassa aina 18:nnen
vuosis. loppupuolelle asti. jolloin valtiollinen
hetai-ria yhdistys rupesi sitä ajamaan. Nykyisen
Kreikan kuningaskunnan tultua perustetuksi, on p.
ilmestynyt yhä uudistuneissa pyrkimyksissä
liittää Kreikan kuningaskunnan ulkopuolella olevat
kreikkalaiset alueet (esim. Kreeta ja muut
Välimeren kreikkalaiset saaret) tähän valtioon. Vv:n
1912-13 sota edisti tuntuvasti panhelleenisiä
rientoja. J. F.

Pan-huilu 1. paimenhuilu (kreik. syrinx).

ikivanha puhallussoitin, joka tavataan monilla
luonnonkansoilla (esim. Austraaliassa). P:uun
kuuluu useita eripitkiä ruokopillejä, jotka ovat
vahalla toisiinsa kiinnitetyt, tavallisimmin
pituutensa mukaisessa järjestyksessä. Soittaja
puhaltaa milloin mihinkin pilliin, kuljettamalla
soitinta edestakaisin huultensa kohdalla (vrt.
Huuliharppu). Samaan järjestelmään, mikä
p:ssa ilmenee, perustuu pohjaltaan myös urkujen
rakenne. I. K.

Panicum ks. Hirssi.

Paniikki (ransk. panique), äkillinen, usein ai
heeton pelästys ihmisjoukossa, pakokauhu, vrt.
Pan, Paanillinen kauhu.

Panimo, mallasjuomatehdas. Valmisteiden
al-koholinpitoisuuden mukaan (ks.
Mallasjuomat) erotetaan meillä verovapaat kalja-p:t,
joissa pannaan ainoastaan mietoja mallasjuomia,
ja veronalaiset olut-p:t, joissa oluen ohella
useissa valmistetaan myöskin portteria ja
mietoja mallasjuomia.

Seuraava tilasto kuvaa
mallasjuomateollisuu-temme kehitystä viime vuosikymmenen kuluessa.

A. K a 1 j a p a n i m o t.
Vuonna Panimoiden luku Käytetty maltaita 1.000 kg Valmistettu juomaa 1.000 1
1908 48 723 10.504
1909 51 832 12.199
1910 58 979 13.887
1911 60 1.190 16.276
1912 66 1241 17.274
1913 66 1.561 20.010

B. Olutpanimot.
Vuonna [-Panimoiden-] {+Pani- moiden+} luku Käytetty maltaita 1.000 kg Valmistettu olutta ja ponteria 1,000 1 Maksettu veroa 1.000 mk.
1902 85 7,454 24.699 781
1903 90 6.717 22.759 715
1904 89 6.574 20.890 648
1905 89 6,318 19.952 620
1906 94 6.725 •t 739
1907 95 7.873 7 887
1908 87 4.142 18.597 1.704
1909 84 5.312 24.028 2.206
1910 70 3,085 14.960 2.524
1911 67 3.481 17.096 2.S37
1912 62 3.452 17.193 2.815
1913 60 3,498 n. 17.200 n. 2.858 J. V.

Panin. 1. N i k i t a I v a n o v i t s P. (1718-83 >.
ven. valtiomies. Oli Venäjän lähettiläänä Tukhol
massa 1748-59, jolloin koetti sekaantumalla
Ruotsin sisäisiin asioihin, pitää maata edelleen
riippuvaisuudessa Venäjästä. Kun huhuttin, että
hattu-puolue aikoi Aadolf Fredrikin valtaistuimelle
noustessa laajentaa kuninkaan valtaa, esitti P.
tarnmik. ja elok. 1749 vastalauseita tällaista
hanketta vastaan väittäen, että Venäjä oli
Uudenkaupungin rauhassa taannut 1720 v:n
hallitusmuodon, ja uhaten ven. sotajoukon
lähettämisellä Suomeen; ei saanut kuitenkaan
hattuhalli-tusta suostumaan minkäänlaisiin sitoumuksiin.
V:sta 1760 P. toimi suuriruhtinas Paavalin
kasvatuksen johtajana. Otti osaa Pietari III :ta
vastaan tehtyyn salaliittoon. Oli v:sta 1763
ulkoasiain johtajana, korotettiin kreiviksi 1767. —
2. Nikita Petrovits P. (1770-1837). ven.
valtiomies, edellisen veljenpoika, toimi Venäjän
lähettiläänä Berliinissä 1797-99. ulkoasiain
johtajana 1799-1800 ja uudelleen jonkun aikaa
Aleksanteri I:n hallituksen alussa v:sta 1801. .P :11a

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free