Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
Pankki
17-2
tai»lelli-:.i jfiit)lcuL Ilyviu karvoin ovat
pää-wu ja johtajakvkv y l-.listyneinä samassa
ilnni-m j nui astuvat p:t välittäjiksi täyttämälIit
» Iki n ’.öisen paalehläv isiään: kokoamalla
ottolainauksen kautta pääomia, jotka etsivät
sijoituksia, ja sijoittamalla ne antolainauksen kautta
sinne, miasJ niitä tarvitaan tuottavaan
toimintaan Ne ottavat «illoin vastuun lainanantajaan
&lh<lr’ | . illa oa myös paljoa suuremmat
edellytykset kuin yksityisellä pitää silmällä lainanotta-
Mutta lainantarpeet ovat laadultaan
moninai-•rl vartinkin laina-ajan pituuteen nähden on
ero huomattava «ainoin myöskin siihen
vakuuteen nähden joka lainasta on tarjottavana —
kiinteimisi ijen omistajat ja tehtailijat
tarvitsevat |’tlkä.iikai>i i pysyvää seisovaa") luottoa, kun
taa* r-iiu kauppias on tyydytetty verrattain
lyhytaikaisella luotolla -, samoin etsivät vapaat
pääomat aikaan ja ehtoihin nähden erilaisia
sijoituksia. Tästä on johtunut siksi suuria
eroavaisuuksia p. kiitosten tehtävissä, että ne ovat
vaatineet peille eri muotoja.
Nykyaikaisten pankkilaitosten pääryhmät
tähän nähden ovat seuraavat: 1) seteli-p:t.
joiden päätehtävänä on setelinanto. 2)
talletus-ja diskont topit kauppa-piti. jotka
yleisön tallettamilla varoilla harjoittavat vekselien
diskonttausta ja muuta lyhytaikaista lainanantoa.
3t h y p o t e e k k i p t, jotka myöntävät luottoa.
latallis<-.ti pitkäaikaista, kiinnitystä vastaan
kaupunki ja maalaiskiinteistöihin ja jotka
hankkivat varansa etupäässä laskemalla liikkeeseen
obli-pit*ion»’ a: 4 e m i - s i o n ipt liikkeeu
harjoittamista varten osakkeilla; 51 säästö-p:t
pienempien säfi-tojen kokoomista ja sijoittamista
v irtet ii p i n t t i I a i n a p t lainan antamista
varten kaikenlaista tavaraa vastaan.
Näistä esiintyy Suomessa viisi ensimäistä
ryhmää kun taa- emi–ioni-p:ia ei toistaiseksi ole
meillä olema*.-:*. Kaksi ensimäistä ryhmää
edustaa varsinaisia liikepeja. ja kun niiden
toiminta muodostaa sen p.-liikkeen alan. jota
p."liikkeellä sen ahtaammassa merkityksessä
tarkoitetaan. teemme seuraavassa selkoa niiden
liiketavoista jotka jakaantuvat kahteen pääryhmään:
1 ottolainaukseen ja 2) antolainaukseen.
Ottolainauksella tarkoitetaan rahojen
lainaani-U ylei-’ill.i a talletustilille
talletustodistuksia ja talletusv.istakirjoja vastaan, h) juoksevalle
tilille. n konttokuranttitilille ja d) myymällä
pankkipostivekæleitä. Antolainauksella
taa- ymmärretään p:iin kertyneiden varojen
sioitta mi-ta korko i kasvamaan: sen päämuodot
orat -euraavat: a) kotimaisten vekselien
ostaminen di-konttau- . h) velkakirjalainojen
myöntäminen määrätyt’ ajaksi tahi irtisanomisen
•-lidolln f ki–ikreditiivi- ja
konttokurantti-lnoton myöntäminen, ja d) ulkomaisten vekselien
i» iekkien ostaminen sekä remhotirssiluoton
myöntäminen.
P ien ottolainauksen tärkein muoto on
talletaaliike. P. talletuksella sen
ahtaammassa merkityksessä tarkoitetaan rahojen
’johtamista p iin talletustodistusta vaataan tahi
tilille korkoa ku-vamaan. Talletustodistusta
vastaan talletettae–a p. antaa tallettajalle
painetulle lomakkeelle kirjoitetun velkakirjan,
mak-• «-ttavi -iihen merkityn ipimuk-en mukaan joko
näytettäessä tahi määrätyn ajan 1. 2. 3, 4. f>
tahi ti kuukauden (joskus pitemmänkin ajan)
kuluttua tahi määrätyn ajan (tavallisesti f>
kuu-kaudeu) kuluttua jommankumman puoleisen
irti– mumisen jälkeen. Talletustilille sijoitetuista
r oista p. avaa kirjoissaan tilin kullekin
tallettajalle ja todistuksen sijasta antaa vastakirjan
ta ! talletuskuitin. Näistä talletuksista
määrättyjen eri i.illetusehtojen mukaan nimitetään niitä
p ,i ä o m a-, talletu
skonttokurantti-tahi säästökassa-, y. m. talletuksiksi. Otot
tililtä tapahtuvat joko vastakirjaa talli kuittia
vastaan, ja korko lasketaan tilillä kulloinkin
olevalle jäännökselle. Tavallinen irtisanomisaika
tällaisten talletusten nostamiselle on se pisin aika.
joksi p:t talletuksia ottavat. Talletuskorko ou
joko kiinteä tahi muuttuva. Koron ollessa
kiinteä merkitään korkokanta aina todistukseen, ja
-.•n suuruus riippuu talletusajan pituudesta siten,
että kuta pitempi aika sitil korkeampi korko
k|inta. Muuttuvaksi sovittu korkokanta on aina
korkein voimassaoleva talletuskorko, jonka
muutoksista p. ilmoittaa julkisella kuulutuksella.
Tili-ja vastakirjatalletusten korko on aina muuttuva.
Määrätyksi ajaksi asetetuista talletuksista
maksetaan korko talletuksia nostettaessa,
irtisanottavista talletuksista neljännes- tahi puolivuosittain,
vastakirja- ja tilitalletuksissa merkitään korko
puolivuosittain pääomaan ja siis korkoa
kasvamaan. — P.-talletuksella laajemmassa
merkityksessä tarkoitetaan arvopaperien ja arvoesineiden
säilytettäväksi ja hoidettavaksi jättämistä
määrättyä palkkiota vastaan. Tässä suhteessa
erotetaan toisistaan avoin talletus ja
suljettu talletus. Edellisellä tarkoitetaan
arvopaperien p:n huostaan antamista siinä
tarkoituksessa. että p. omistajan puolesta perii ja hänelle
tilittää niistä juosseet korot, pääomamaksut j. n. e.
Suljetulla talletuksella taas ymmärretään p:n
huostaan jätettyä suljettua laatikkoa, kääryä,
t. m. s., jonka sellaisenaan säilyttämisestä p.
vastaa, ja jättää samassa kunnossa takaisin
antamaansa säilytyskuittia vastaan. —
Girotal-letus eli pano- ja ottotilin. meillä n. s.
juoksevan tilin, pitäminen on myöskin yksi
tärkeä muoto talletusliikkeessä. Giro- eli
juoksevalla tilillä tarkoitetaan sitä, että joku avaa
tilin p:ssa jättiläkseen sille rahoja joko itse tahi
antamalla velallistensa niitä sinne suorittaa
mnk-sun asemesta itselleen. Jo» hänellä taas on
maksettavia. antaa hän p:lleen määräyksen siirtää
summan velkojansa tilille, edellyttäen että
tälläkin on tili samassa p:ssa. kuten ßiroliike
keski-tjalla edellytti. Uudempana aikana on
(rirolii-kettä kehitetty siihen suuntaan, että se ei enää
käsitä ainoastaan siirtoja tililtä toiselle samassa
p:ssa. vaan voidaan saatava osoituksen 1. sekin
avulla siirtää kelle hyvänsä, siis sellaisellekin,
jolla ei ole tiliä osoittajan pissa. Täten ovat
kehittyneet n. s. sekki tilit, joista yksi on
nvt kysymyksessä oleva juokseva tili.
Talletukset juoksevalle tilille pannaan ehdolla, että
tallettaja saa nostaa ne osaksi tahi kokonaan
irtisanomatta. ja suoritetaan niistä senvuoksi
ainoastaan se korko, joka on määrätty vaadittaessa
maksettaville talletuksille yleensä. Tiliä
avattaessa p. aulaa vastakirjan, johon panot jn otot
merkitään, ynnä sekkilomnkkeitn, joita vastaan
otot suoritetaan, sekin asettaminen p:n makset-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
