- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
173-174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17:!

Pankki

171

tavaksi edellyttää siis aina vastaavan määrän
olemista p :ssa tällä tilillä. Sekkilainsäädännön
puutteen takia ei tämä yksinkertainen ja
käytännöllinen maksuväline ole saavuttanut meillä
sitä laajuutta, jota se ansaitseisi maassa, jossa
p.-laitos on niin laajalle kehittynyt kuin se meillä
jo on. — Paitsi näitä kahta ottolainauksen
päämuotoa esiintyy yleisön rahansijoituksia
p leiliimme myöskin n. s.
konttokuranttitilin muodossa, joka tili kuuluu sekin
sekki-tileihin. mutta esiintyy etupäässä
antolainaus-puolella (ks. etempänä). Myöskin myymällä
pankkipostivekseleitä. joita p. asettaa
itsensä maksettavaksi, saa p. yleisön rahoja
käytettäväkseen, sillä sen ajan, jonka vekselit ovat
liikkeessä, ovat rahat p:n huostassa. Kun p:t
näiden asettamisesta eivät nykyisin ota mitään
korvausta, on rahojen lähettäminen
pankkivekselissä paikasta toiseen p.-paikkojen välillä
erittäin mukava ja helppo.

P:n antolainauksen tärkein muoto on
vekselien diskonttaus, s. o. vekselien
ostaminen ennen niiden eräpäivää vähentämällä
vekselin määrästä sen koron ostopäivästä
eräpäivään. Maksupaikkaansa nähden jaetaan
vekselit seuraaviin ryhmiin: a) paikallisvekselit,
jotka ovat asetetut maksettaviksi samalla
paikalla. missä ne diskontataan; b)
toispaikkai-set vekselit, joiden maksupaikka on toinen
kuin niiden diskonttauspaikka; ja c)
ulkomaiset vekselit, joiden maksupaikka on jossakin
toisessa maassa. Vekselien diskonttauksen suuri
kansantaloudellinen merkitys on seuraava:
ennenkuin joku tavara joutuu tuottajalta kuluttajalle,
menee siihen aina joku aika. ja on tavara
silloin tavallisesti (sekä tukku- että väliittäis)
kauppiaitten käsissä. Jos tukkukauppiaan pitäisi
maksaa tavara käteisellä tuottajalle ja
väliittäis-kauppiaan tukkukauppiaalle, ennenkuin saa siitä
käteismaksun kuluttajalta, sitoisi tämä
menettely tarpeettomasti kauppiasten varoja. Sen
välttämiseksi tehdään kaupat ajalle vekseliä vastaan,
jotka sitten voidaan näihin sijoitettua
liikepää-otnaa irti tarvittaessa diskontata pankkiin.
Tällaiset vekselit ovat n. s. puhtaita
liikevekse-1 e i t ä. joiden pohjana on vaihdon alaisena vielä
oleva kauppatavara. Vastakohtana näille ovat
sellaiset vekselit, joita asetetaan ja tunnustetaan
ainoastaan lainansaannin tarkoituksessa, ja jotka
ovat siis verrattavat vekselin muodossa oleviin
velkakirjoihin. Jos p:eille itselleen sattuu
tulemaan liikepääoman puute, hankkivat ne
mieluimmin käyttövaroja
jälleendiskonttaa-maila (rediskonttaus) hallussaan olevia
vekse-leitä esim. setelinanto-p :issa, joiden päätehtävä
juuri on varsinkin pula-aikoina tukea liike-p:eja
lainanannolla. Diskonttokorkokannan
suuruuden ja sen vaihtelujen päämäärääjänä on
rahan kysyntä ja tarjonta, ja voidaan sitä syyllä
pitää rahamarkkinain ilmapuntarina.
Diskontto-korkokannan avulla p:t, ja varsinkin keskus-p:t,
hallitsevat rahan kysynnän ja tarjonnan
tasoittamista. Sen nousu on varoitus liikemaailmalle
varovaisuuteen, ja sen lasku merkkinä siihen, että
yritteliäisyyttä voi lisätä. — Toinen
antolainauksen päämuodoista on lainaus
velkakirjoja vastaan, joiden vakuutena 1. panttina
on erilaisia kauppatavaroita (myöskin jaloja
metalleja). kiinnitettyjä velkakirjoja ja kaikenlaisia

arvopapereita. Kauppatavaroiden panttauksella
on sama kansantaloudellinen merkitys kuin
liike-vekselien diskonttauksella, sillä jos niitä vastaan
voidaan, saada laina siksi ajaksi kuin niitä
sijoitellaan, voitetaan sama tarkoitus kuin
vekselien diskonttauksella. Tämän lainaustavan
yleisempään käytäntöön tuleminen edellyttää
kumminkin julkisia varastopaikkoja, n. s.
varrantti-laitoksia t. m. s., joissa tavarat säilytetään ja
hoidetaan lainausaikana. Näiden puutteessa on
tämä lainaustapa meillä toistaiseksi vähän
merkitsevä p:iemme lainauksessa. Sitä yleisempi on
lainananto kiinitettyjä velkakirjoja, osakkeita ja
muita arvopapereita vastaan. Lainojen
korkokanta on tavallisesti jonkun verran
korkeampi kuin vekselien, sillä niiden
rahaksimuutto on vaikeampaa ja niistä huolehtiminen
monesta syystä työteliäämpää ja suurempaa
tarkkuutta vaativaa lainanantajan puolelta. Lainojen
korko riippuu myöskin vakuuden laadusta. —
K a s s a k r e d i t i i v i 1 a i n a u s on
kehittyneempi muoto velkakirja-lainausta siinä
suhteessa, että siihen on lainan nostamiseen ja
maksamiseen nähden sovitettu sekkitilin luonne.
Kassakreditiivilainan pohjana on kirjallinen
sopimus 1. kontrahti, joka oikeuttaa lainan
saajan sopimusaikana, joka on korkeintaan yksi
vuosi, nostamaan rahoja kontrahdissa
määrättyyn summaan saakka asettamalla sekkejä p:n
maksettavaksi. Sopimuksen tehtyä saa
lainanottaja p:lta sekkilomakkeita ynnä vastakirjan,
johon p. kuittaa tilille panot, mutta otot saa
tilinpitäjä itse siihen merkitä. Tästä oikeudesta,
saada irtisanomatta kontrahtiaikana nostaa
tililtä ja maksaa tilille rahoja, kantaa p.
sopimusta tehtäessä määrätyn palkkion 1.
provisio-r in. Sovittu korko kannetaan kreditiiviajan tahi
muun määräajan kuluttua, laskettuna saman
korkokannan mukaan panoille ja otoille, mutta
jos tilille pannaan suurempi määrä kuin mitä
sillä velkaa silloin on, lasketaan saatavalle
ainoastaan juoksevan tilin korko. Tilillä
mahdollisesti olevan velan korkoineen maksamisen ja
muiden kontrahdin ehtojen täyttämisen
vakuudeksi hyväksytään joko samanlainen pantti kuin
velkakirjalainoista tahi myöskin
henkilökohtainen omavelkainen takaus. Korkokanta on yleensä
sama kuin lainoista, riippuen myöskin tässä
vakuuden laadusta. —
Konttokuranttitili-sopimuksen voidaan lähinnä määritellä
olevan kassakreditiivitilin ja juoksevan tilin
yhdistelmä siinä suhteessa, että sopimus edellyttää ot
toja määrättyyn korkeimpaan summaan, ja
panoja kuten juoksevalle tilille siltä osalta, joka
nousee yli konttokuranttivelan. Tämä
tilinpito-muoto on siis varsinaisesti aiottu sellaisille
tilinpitäjille, joilla on vuorotellen saamista ja
velkaa p :ssa. Tällaisen tilinpito-oikeuden
myöntävät p:t ainoastaan huomatuimmille asiakkailleen
ja usein ilman muuta vakuutta kuin minkä
tilinpitäjän vakavaraisuus takaa. Jos vakuutta
käytetään. voi sinä olla samat vakuudet kuin
lainoista ja kassakreditiiveistä on mainittu. Velan
korkokanta, riippuen niistä muista eduista, joita
tilinpitäjä voi p :lle tarjota, on usein alempi kuin
kassakreditiiveistä, ja saatavan korkokanta
samoista syistä joskus korkeampi kuin juoksevan
tilin. Tämänkin tilimuodon pohjana on
molemminpuolinen kirjallinen sopimus, jossa ehdot ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free