- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
175-176

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Pankki

176

määritellyt, »isfcltyv niihin tavallisesti lylivt,
noin 14 piirin tahi kuukauden
molemmin-poolin– i irtisanomisaika ja koron
suoritusvelvollisuus vuosiueljänneksittäiu. —
Ulkomaisien vekselien ja lekkien ostaminen
«ekä remburssi-luoton myöntäminen:
Tämi ala p.-liikkeestä johtuu siitä. että «antavin
oikomailta p ien välityksellä peritään, tahi
velkoja ulkomaille p:ien välityksellä maksetaan. P :iu
vi taan tässä suhteessa käyttää yksinomaan
mnk-sun suorituksen tahi perimisen välittäjänä ilman
ett4 p.-luoton käyttäminen tulee kysymykseen.
Tämä on laita esim. »illoin kun joku tahtoo
kä-te-elli maksaa velkansa ulkomaille ja ostaap:lta
ulkomaalla maksettavan sekin, tahi kun
ulkoniaa-lainen maksaa velkansa meille meidän p:iemme
maksettavaksi asetetulla sekillä, jolla sekin
omista i »itten perii rahat osoitetulta p:lta. P.-luotto
taa» tulee välityksissä kysymykseen vasta

-illoin kun vientikauppias esiin, lähettäessään
tavaran ulkomaille kirjoittaa asetteen (tratnn)
vastaanottajan maksettavaksi ja myypi senp:iin
tahi kun tavaran ulkomaalainen ostaja suorittaa
maksun iekillä, jonka hän on asettanut p:nsa
maksettavaksi, ja sekin saaja myy sen p:iin.
tahi kun tuontikauppias kiivttää p:n välitystä
t.ihi takuuta vieraasta maasta ostamiensa
tavaroiden maksun vakuudeksi, saadakseen tavarat
liituunsa ennen maksun suorittamista
(remburssi tuottoi, jo–a tapauksessa p. tahi p:n
ulkomainen asiamies p:n puolesta ja vastuulla
tunnustaa ostosummaa vastaavan asetteen, ja
ennen vekselin eläytymistä perii sen summan
tavaroiden ostajalta ja pitää huolen vekselin
maksimi-e-ta. Näistä palveluksista p. kantaa
toi-ir.’->i.mtajalta sovitun palkkion
(remburssi-pro-vi-ionin Korvauksen näistä palveluksista

p. - ia. osaksi koron muodossa, osaksi n. s.
kurssi-voittona, joka johtuu siitä, että ulkomaisten
arvojen ostohinta (kurssi) on alhaisempi kuin
myyntihinta.

Niiden pääliikemuotojen ohella p:t palvelevat
yli i- I toimimalla myöskin muilla ralin- ja
arvo-pa|*riliikkee*tä johtuvilla aloilla, joista
mainittakoon: a) obligatsionien ja muiden niihin
verrattavien arvopaperien sekä kullan ja hopean
ostan -.en ja myyminen, b) koti- ja ulkomaisten
rahojen ja setelien vaihtaminen, c)
matkukredi-Uivien m;. •ntUrninen sekä maksujen
suorittaminen koti- ja ulkomaalla, d) vekselien
tunnustet-tavik-i esittäminen, vekseli- v. m. saatavien
periminen. ei korkolippujen ja arvottujen
obligat-aionien lunastaminen, f) kaikenlaisten
arvopaperien säilyttäminen ja hoitnminen, g)
lainopillisten tehtävien toimittaminen
(notariaattiosasto), g arvopojierien ostaminen ja myyminen
toimeksiantajan lukuun (kommissionitehtävät),

Useimmille nykyajan talletuspankeista, jotka
yleensä ovat osakepankkeja s. o.
osakeyhtiöiden omistamia, ovat niiden omat varat,
o. osakepääoma ja vararahastot, etupäässä
turvana p n tallettajille, jonka vuoksi p:n
hallinnon on pidettävä silmällä, että p:n omnt
varat ovat sopivassa sulitee -a yleisön sinne
sijoittamiin varoihin. Tällaisena tallettajien turvnnn
näiden p ien omien varojen merkitys on
suurempi kuin liikkeenharjoittomisessn. P:n
antolainanko n järkiperäisesti ja huolellisesti hoita-

inineu on kiimniinkiti p:n vakavaraisuuteen
nähden turkein tekijä, jonka vuoksi yleisön on syytä
kunnitta i suurempi huomio tälliin seikkaan kuin
siilien, mikä p. on onnistunut kokoumiiau
suurimmat talletukset ja sen nojalla suurimmat
jako-osuudet osakkailleen.

M uuta m ia uiko m nide n h u o m a t t n
’ i tn p i a p n n k k e j n. varsinkin
keskuspankkeja. — Saksassa:
Valtnkun-innpunkki (Deutsche Ueichsbunk). jokn 1876
tuli Preussin pankin sijaan, tärkein seteli-p.:
Deutsche Bank. Diskontogesellsehaft. Dresdener
Bank ; I t ä v a 11 n-U n k a r i s s a :
ltävnltn-Un-kurin pankki (Österreicliiseh-Ungnrische Bank).
l>er. 1816. ainoa seteli-p: Englannissa:
Englannin pankki (Bank of England ks. t.),
tärkein setelipunkki. ja Lloyds liank:
Ranskassa: Ranskan pankki (Banque de France
ks. t.), ainoa setelipunkki. ja Crödit Lyon nais
iks. t.); Belgiassa: Kansallispankki [-(Ban]||e-] {+(Ban-
]||e+} nationale), ainon setelipnnkki;
Alankomaissa: Alankomaiden pnnkki (Nederlandsche
Rank), ainon setelipnnkki: Ruotsissa:
Valta-kunnanpankki (Sveriges riksbank). per. 1668.
ainoa setelipankki. Sknndinaviska
Kreditaktie-holaget. Stockholms enskildn bank ja Stockholms
handelsbnnk; Tanskassa: Kansallispankki
i Nationalbnnken i Kjöbenhavn), ainoa
seteli-pankki; Norjassa: Norjan pankki iNorges
liank), ainoa setelipnnkki; Venäjällä:
Vnltu-kunnnnpnnkki. per. 1860. ainon setelipnnkki:
Itnlinssn: kolme setelipankkia: Italian.
Nn-poli’n. Sisilian pankit; P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa on n. 4.000 setelipankkia.
joita sanotaan kansallispankeiksi.

Suomen pnnkkilnitokset.

Vaikka uudenaikainen p.-laitos sai jalansijan
Ruotsissa aikaisemmin kuin monessa muussa
maassa, ei Suomi ennen vv. 1808-09 tapahtumia oi
lut varsinaisemmin päässyt osalliseksi niistä
eduista, joita p.-laitokset kunkin maan taloudelle
tarjoavat. Maamme eristetty asema oli tosin jo
1600-luvulla herättänyt esille kysymyksen p.-lni
tok-en tarpeellisuudesta tällekin valtakunnan
osalle, mutta aikomus ei päässyt toteutumaan, sillä
Kuotsissa silloin toimivn ainon p.. n. s.
Pnlm–itruchin p. (per. 1656). teki vararikon pinn
sen-jälkeen kuin päätös oli (1663) tehty p:n
konttorin avaamisesta myöskin Turkuun. Neljä vuotta
myöhemmin (1668) perustettiin sitten Ruotsin
valtio-p.. jonka konttoria Turkuun myöskin kerta
toisensa perästä anottiin. V. 1697 saatiin
hallitus siilien suostumaan, mutta aikomus lienee
jäänyt toteuttamatta pian alkaneen Suuren
pohjoismaisen sodan tähden. Suomen ensimäinen
p.-lni-t«is oli 150.000 specieriksin pääomalla perustettu.
1 [i. elok. 1806 avattu Turun
diskontto-I a i t o s. Tämän p:n toiminta Suomessa
keskeytyi kumminkin pian. sillä sodan puhjettua
helmikuussa 1808 sui johtokunta maaliskuussa
määräyksen kiireen knuttn siirtää sen Tukholmaan.

A. Suomen pankki. Tilmän maamme
keHkus-p:n synty ja kehitys liittyy läheisesti
Suomen rnhuolojen järjestämiseen v:n 1S09
ta-pnhtumain jälkeen, jolloin mna. tultuaan Ituotsin
yhteydestä erotetuksi, jäi ilman laillista rahaa
jn myöskin ilmun rahalaitoksia. Suomen
lähetys-kunta oli jo Aleksanteri I Ile jättämässään
ine-moriaalissa esittänyt vhtenil toivomuksistaan ru-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:12 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0104.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free