- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
179-180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17:!

Pankki

180

mi uhrinsa, ja p. «ai poistaa tileistään mel
koi-.t - uumat cpävurutoja saatavia, mutta ne
edut. jotka tästä muutoksesta johtuivat, ja se
tali- ..Irlliscu elin. in vilkastuminen. joka
katovuosia euranneesta taloudellisesta nousuajasta joh
tui. litisi M|Miti p ukin liikettä ja vahvisti
<*o a-etuaa. V n 1872 valtiopäivillä hyväksyttiin
p Ile -itteo uusi täydellinen ohje- ja
palkkana–ja.nl joita ruvettiin noudattamaan vuodesta
1876 alkaen.

Sen tärkeän uudistuksen jälkeen, joka v
1865 oli >aatu aikaan maamme rahaoloissa.
saa-tna muutamien vuosien kuluessa nauttia vakavan
ra! * anon kaikki i etuja. Mutta jo 1870-luvun
alu- * alkoi vaihteluja esiintyä siinä
arvosuh-Incm, joka hopean ja kullan välillä kauan aika»
oli p> \vnyt jokseenkin muuttumattomana.
Ta-vattomieu hopcalövtöjen jälkeen Ameriikassa
aleni nimittäin hopean arvo siihen määrin, että
me: . .i.kin maamme rahakannan perustaminen
kullalle näyttäytyi ainoaksi pelastukseksi tästä
ohtunri-ta vaikeuksista. Suomen punkin p.-val
t . .-: <-t tekivät siitä v:n 1876 alussa
esityksen -en.tittiin. joka viipymättä hankki korkcim
masta [Miikasta luvan ryhtyä asiaa valmistamaan.
E"sity« -ntä annettiinkin jo v:n 1877
valtiopäiville. jotka hyväksyivät esityksen semmoisenaan.
Elok. 9 p. 1877 annettiin sitten uusi ..laki
suomen Suuriruhtinaanmaan rahasta", jonka
mukaan maamme rahakanta sittemmin on ollut
perustettuna kullalle ainoana arvonmittaajana.

Kun suomalaista kultarahaa ei silloin vielä
«llut olein.i-sa niiden leima ja muoto
vahvistettiin vasta 16 p. tammik. 1878), ei lakia
kulta-nhasta voita käytännössä heti toteuttaa. Siihen
siirtyminen määrättiin -envuoksi tapahtuvaksi
vasta heinäk. 1 p. 1878. Siihen mennessä kä
vivät Suomen pankin setelit pakkokurssilla ja
tuli jokaisen ottaa niitä vastaan laillisena
maksuvälineenä p:n tarvitsematta lunastaa niitä.
Mutta senjälkeen tuli p:n lunastaa ne kullalla.
Sntä alkaen asetettiin p:n uudet setelit
maksettavaksi kullassa

Maamme keskuspankkina se toimii nykyään
Suomen eduskunnan vastuulla ja valvomana, sekä
on v -ta 1886 ainoa setelinanto-p. maassamme,
isen ylimmästä valvonnasta huolehtivat
eduskunnan valitsemat pankkivaltuusmiehet ja sen
lii-k.-ttä hoitoa johtokunta, johon kuuluu senaatin
esityksestä .Keisarin ja Suuriruhtinaan
määräämä puheenjohtaja sekä kolme jäsentä.

I* n kantarahasto on nykyään 25 milj. mk. ja
rar.iri i<ton jäännös, p.-kiinteimistöt ja kalusto
poi-liettuna. oli joulukuun lopussa 1913 Smk.
rt". 169 149: s", l iikkeensä harjoittamiseen nähden
•e toimii kaikilla kauppa-p:icn tärkeimmillä
liikealoilla, lukuunottamatta ottolainausta
korkoa vastaan, sekä muutoin noudattamalla niitä
periaatteita, joita sen asema keskus-p:na ja
ai-n< >na sete|inanto-p:na -ille asettaa. Sen
setelin-anto on nykyisin siten rajoitettu, että liikkeessä
olevien -«-telien määrä saa olla korkeintaan
7o milj mk. suurempi setelinantoa vastaavia
me-talliviroja. joihin -tapi sisältyä ei ainoastaan
metallika–* kullassa, joka ei saa olla 20 milj. mk.
pienempi, vaan myöskin p.n hullu–a olevat
Suomen hopearahat ynnä p:n varmat saatavat
ulkomaisilta kirjeenvaihtajiltaan. p:n hallussa
olevat ulk on 11 et vek «elit oldigat-ionit ulkomaan

n issa -eka ulkomaan seteliraha ja kupongit.
Liikkees-.i olevaan -etelistöiin luetaan myöskin
p.n |iostivekselit ja osoitukset sekä millit
vaa-.litt - i maksettavat sitoumukset, myönnetyistä
k.i-sakreditiiveistii nostamatta oleva määrä
niihin luettuna. Metelit ovat nykyisin 5, 10, 20, 50,
1U0, 500 ja 1.000 markan suuruisia. l’:n
voi-nii–iolevi ohjesääntö on helmik. 19 p:ltä 1895
yun.i siilien liittyvät osittaiset muutokset heinäk.
10 p .ltä 1901 ja maulisk. 19 p: 11ii 1908.
P.-valtuus-miisten viimeinen ohjesääntö on tnanlisk. 19 p :ltä
1908.

P:n pääkonttori on Helsingissä ynnä
liaaru-konttoreja Turussa, Porissa. Vaasassa, Oulussa,
Kuopiossa, -Joensuussa, Sortavalassa. Viipurissa,
Mikkelissä, Tampereella, Hämeenlinnassa.
Jyväskylässä. Kotkassa ja Pietarissa.
Pankkivaltuusmiesten puheenjohtajana on tätä nykyä (1914)
vapaaherra E. G. Pai m 6 n ja johtokunnan
puheenjohtajana Clas von Collan.

B. Yksityiset kauppapankit.
Kyetäkseen täyttämään niitä vliä kasvavia
vaatimuksia, joita Aleksanteri II :n valtaistuimelle
astuini–en mukana seurannut taloudellisenkin toiminnan
eloon herääminen asetti maamme ainoalle
p.-laitokselle. ei ollut kylliksi että Suomen pankin
toimintamahdollisuutta oli jonkun verran laajennettu.
P:n u-ema valtiolaitoksena, sen verrattain
pienet varat ja haarakonttorien harvalukuisuus
estivät p:n toiminnan ulottamista laajemmalle eri
osiin maata. Sentähden kysymys yksityis-p:n
perustamisesta maahan ja varsinkin kysymys
maanviljelyksen rahantarpeita tyydyttävän
p.-lai-toksen perustamisesta tuli päiviin polttavaksi.
Tämän toteuttamiseksi päätti joukko
maanviljelijöitä Haminassa heinäkuussa 1S60 pitämässään
kokouksessa perustaa koko maata käsittävän
Hypoteekkiyhdistyksen. Sumassa kokouksessa
otettiin päättävä askel myöskin toisen p:n,
yksityisen liikepankin perustamiseksi osakeyhtiön
muodossa, ja syyskuussa 186| perustettiin

Suomen yhdyspankki, joka alkoi
toimintansa 1 p. heinäk. 1862. Osakepääoma
määrättiin 3 milj. markaksi jaettuna 30,000 osak
keeseen ft 100 mk. Paitsi pääkonttoria
Helsingissä avattiin heti 10 haarakonttoria tahi
asioimistoa muissa kaupungeissa, mutta näiden
luku lisääntyi pian huomnttavasti. Silloin kun
|>. perustettiin, ei meillä ollut vielä erikoista
nsetusta yksityisen p.-liikkeen harjoittamisesta.
Mutta pian senjälkeen. 15 p. tammik. 1866,
julkaistiin asetus tämiin elinkeinon
harjoittamisesta. joka asetus m. m. oikeutti yksityis-p :tkin
määrätyillä ehdoilla antamaan omia seteleitä.
Tämän asetuksen perusteella p. sai oikeuden
laskea liikkeeseen l.i milj. markkaa seteleitä.
Kestettyään 1860-luvun koko maallemme vaikeat
katovuodet, on p. sitä seuraavien
vuosikymmenien aikana kilpailussa uusien p.-laitosten
rinnalla pysynyt ensimäisenä huolimatta siitä
iskusta, jonka lopulla vuotta 1912 ilmenneet
Tampereen konttorin johtajan Nils Idmanin
laajaperäiset väärennykset ja kavallukset p:llo
tuottivat: tilmän johdosta p. sai vuoden 1912
tilinpäätöksessä poistaa tileistään hiukan yli 10 tnilj.
markkaa. — P:n osakepääoma on nykyisin
30 milj. mk. jnettuna 300.000 osakkeeseen ä 100 mk.
ja vararahastot v:n 1913 tilinpäätöksessä
ehdoteltuine lisäyksineen Smk. 11.724.770. Piläkont-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0106.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free