- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
189-190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

189

Pankko—Pannukivi

190

kaksi; Karjalassa sanottiin tavallisesti juuri
jälkimäistä p:ksi. V. T. S.

Pankko (ruots. banlco < it. banco =
raha-pankki), nimitys, jota ennen vanhaan käytettiin
Ruotsin valtakunnan säätyjen pankin seteli- ja
vaihtorahasta erotukseksi toiselta puolen saman
pankin hopearahasta (specie) ja toiselta puolen
valtiovelkakonttorin seteleistä (riksgiilds).
Näiden eri rahalajien arvosuhde oli 1 speeieriksi =
2 zi, pankkoriksiä = 4 valtiovelkariksiä.

Pankkoraha ks. Pankko.

Pankkoriksi ks. Pankko.

Pankkoseteli ks. P a n k k o.

Pankok, Bernhard (s. 1872) saks. arkki
tehti, taidemaalari, kaivertaja, piirtäjä ja
koristetaiteilija. P. opiskeli Diisseldorffissa ja
Berliinissä 1889-92, siirtyi 1898 Miincheniin, jossa
oli „Vereinigte Werkstätten für Kunst u.
Ge-werbe" nimisen liikkeen perustajia ja sen
toimissa, tuli 1913 Stuttgartin taideteollisuuskoulun
johtajaksi. P:n taiteelliselle kehitykselle
tärkeänä määrääjänä on ollut, että hän. itse
käsityö-läisperheessä syntyneenä, aina on ollut työn
suoritusta lähellä, niinpä esim. Dessaun
Standes-amtin aviosalin (1900-02) kaikki leikkaustyöt
ovat hänen itsensä suorittamia. P. on
modernin taiteen ja kotitaiteen etevimpiä ja
moni-puolisimpia edustajia Saksassa ja hänen
hienostuneessa taiteessaan on, murrosajan
levottomuuden rinnalla ensiaikoina. paljon elävän pirteätä
ja yhäti uutta luovaa tarmoa. Piirrellyt m. m.
„Jugend"iin ja „Pan"iin. ottanut osaa melkeinpä
kaikkiin suurempiin näyttelyihin useinkin omine
huoneineen; Tübingenin Haus Langen luoja,
sisustanut museosaleja, piirtänyt Kölnin
näyttelyrakennuksen y. m. V-o N.

Pankration ks. Olympia (Olympian kisat).

Pankratius [-kra’-], roomal. pyhimys, joka
tarun mukaan mestattiin Roomassa
Diokletianuk-sen vainon aikana. Hänen päivänsä on
pyhimys-kalenterissa toukok. 12 p. E. K a.

Pankreas ks. Haima.

Panna, kirkon jäsenen oikeuksien riistäminen.
Jo vanhan kirkon aikana erottivat piispat n. s.
kuolemansvnteihin langenneita kirkon yhteydestä.
Myöhemmin ruvettiin tekemään ero
suuremman ja pienemmän pannan välillä.
Edellinen, varsinainen kirkonkirous, joka saattoi
kohdata kokonaisia seurakuntia, jopa maitakin,
tarkoitti riistää kaikki seurakunnan jäsenen edut.
kuten kirkollisen vaalioikeuden, oikeuden
kirkolliseen vihkimiseen, oikeuden ottaa osaa
jumalanpalvelukseen. nauttia sakramentteja, saada
kirkollisen hautauksen, seurustella kirkon jäsenten
kanssa, vieläpä oikeuden päästä ijankaikkisesta
elämästä osalliseksi. Kauas uuteen aikaan asti
sitä seurasi kansalaisoikeuksienkin
menettäminen. Jälkimäinen merkitsi, että
pannaanjulis-tettu menetti sakramenttien nauttimisoikeuden ja
vaalikelpoisuuden kirkollisiin luottamustoimiin.
Protestanttinen kirkko tunnustaa
periaatteellisesti ainoastaan pienemmän pannan, mutta
suurempaakin on sen piirissä käytetty, vrt.
Kirkkokuri. A. J. P-ä.

Pänni (ruots spann) oli keskiajalla ja uuden
ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti
käytetty Viljamitta, ennenkuin tynnyri tuli
käytäntöön, ja vastasi puolta tynnyriä 1. 20 silloista
Tukholman linnan maksukappaa. mutta veronkanto-

painii oli suurempi ja vastasi l’/s Tukholman p:ia
1. tav. 30 Tukholman linnankappaa. P:n suuruus
vaihteli myöskin eri maakunnissa. Maatilan
suuruutta ilmoitettiin myöskin tähän aikaan
panni-luvuissa (ks. Ve rol uku). Niinpä pohj.
Varsi-nais-Suomessa mainitaan yhden panninmaan
käsittävän 2 p:n vuotuisen kylvöalan peltoa ja 4
heinäkuorman alan niittyä; mutta maankaupoissa
laskettiin panninmaaksi sellainen ala, johon
yhtenä vuotena kylvettiin yhteen peltoon (vuoroon)
2 p:ia ja toisena vuotena toiseen peltoon
(kaksi-jakoisviljelys oli tähän aikaan vallalla) myöskin
2 p:ia, niin että 4 panninalaa peltoa ja 4
kuorman alaa niittyä oli yksi oikea veropanninmaa.
16 panninmaata teki yhden savun (ks. t.), joka
vastasi yhtä vanhaa manttaalia ja myöhemmin
Suomessa 1/, manttaalia (ks. t.). Jotakuinkin
samoin laskettiin Taalainmaassa. Eri maakunnissa
laskettiin panninmaa eri tavalla eri aikoina. [K.
R. Melander, ..Keskiaikaisia mittoja", Ilist. ark.
IX; Väinö Voionmaa, „Suomalaisia keskiajan
tutkimuksia"]. E. A. P.

Pannonhalma (lat. M öns Pannoniæ t. .Von-s
Fancti Martini, saks. Martinsberg),
Györszentmär-tonissa, Györin komitaatissa (ks. G y ö r)
Unkarissa, sijaitseva vuori; tälle Géza ruhtinas
10:nnellä vuosis. alkoi rakentaa luostaria, jonka
Pyhä Tapani saattoi päätökseen (perustuskirja
v:lta 1001). P:n luostari on Unkarin ensimäinen
ja vielä nytkin huomattavin benediktiiniluostari.
Täällä syntyi Unkarin ensimäinen korkeakoulu
ja muutenkin P. oli pitkät ajat Unkarin
sivistyskeskus. Luostarin yhteydessä on lyseo,
arvokas kirjasto (n. 80,000 nidettä) sekä rahakokoelma.
P:n apotti on Unkarin
benediktiinimunkkikun-nan päämies, piispan oikeuksilla varustettu ja
hengellisissä asioissa välittömästi paavinistuimen
alainen (Itävalta-Unkarin ainoa prælatus
nul-lius). (Y. TV.;

Pannonia, room. provinssi, rajoittui lännessä
Xoricumiin ja Julisiin alppeiliin, etelässä Savaan,
idässä ja pohjoisessa Tonavaan, vastaa nyk.
Itävallan ja Steiermarkin itäosaa, Krainia osaksi,
Tonavan ja Savan välistä Unkaria, Slavonlaa ja Bosnian
pohjoisosaa. P:n tärkein tuote olivat puutavarat;
maan metallirikkaus ei näytä olleen vielä vanhalla
ajalla tunnettu. Asukkaat, pannonialaiset, olivat
illy rialaista sukuperää, sotaisia ja raakoja.
4 :nnellä vuosis. e. Kr. muutti maahan kelttiläisiä
kansoja: m. m. tauriskit. karnit, skordiskit:
nämä (paitsi viimemainittuja) kukistivat
vuorostaan kelttiläiset bojit 1 :sellä vuosis. e. Kr.
Octavianus valloitti eteläosan P:aa; uuden kapinan
jälkeen maa lopullisesti laskettiin Rooman alle
9 j. Kr. Trajanus jakoi sen kahteen provinssiin:
Ylä-P:aan (P. superior) lännessä ja Ala-P:aan
iP. inferior) idässä. Theodosius II luovutti P:n
hunneille keskivälillä 5 :ttä vuosis. V. 453 maa
joutui itägooteille. 527 langobardeille. n. 568
avaa-reille. Tärkeimmät kaupungit: Ylä-P:ssa
Vindo-bona (Wien) ja Ala-P:ssa Aquincum (Vanha
Buda). " G. R.

Pannoo (ransk. panneau), kehyksien ympä
röimä paneli-, seinä-, ovipinta 1. peili;
maalaus tällaisella pinnalla. XJ-o N.

Pannuliappo, lyijypannuissa, kiehuttamalla
väkevöity rikkihappo (korkeintaan 78% HjSO,).

Pannukivi, kivennäisaineksista muodostunut
karsta, jota veden kiehuessa kerrostuu höyrypan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0111.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free