Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Panssaritorni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
199 Pantelismi–Panttaus 200
Sähkövirta johdetaan patterista ensimäisen aseman
metallilevyn ja nastan läpi toisen aseman
nastaan ja levyyn ja sitten takaisin patteriin
(suuremmilla etäisyyksillä yhdistetään kuten
sananlennättimessä patterien poolit maahan).
Nastan koskettaessa levyn metallipintaan lähetysasemalla
sähkövirta kulkee johdon läpi ja
hajoittaa vastaanottoasemalla verilipeäsuolan, joten
muodostuu berliininsinistä. Täällä nasta
sentähden tekee sinisiä piirtoja paperille. Kun sitävastoin
ensimäisen aseman nasta kulkee
eristävien hartsikirjaimien poikki, katkeaa sähkövirta
ja toisen aseman nasta jättää paperin valkoiseksi.
Tällä asemalla ilmestyy niin ollen kirjoitus
valkoisena siniselle taustalle. — P:n käytännöllinen
merkitys on ollut pienempi kuin ensin arveltiin.
Pariisin ja Lyon’in välille oli aikoinaan
pystytetty kyseessä olevaa tarkoitusta varten p.
yleisön käytettäväksi mutta se on nyt poistettu, kun
se ei vastannut laajempaa tarvetta. U. S:n.
Pantelismi (kreik. pān = kaikki, ja thelein l.
ethē’lein = tahtoa), „kaikkitahto-oppi", se
mielipide. että kaikki olevainen ytimeltään on tahtoa,
(vrt. Etelismi, Voluntarismi.)
Pantelleria [-l’-] (myös Pantalaria, vanhan
ajan Cossyra), Italiaan, Trapani’n provinssiin
kuuluva saari Välimeressä, 100 km lounaiseen
Sisilian länsipäästä 69 km itään Tunisin
rannikosta; 85 km2. 8,619 as. (1901), niistä lähes
puolet P:n kaupungissa. — P. on tuliperäistä syntyä,
korkein huippu Montagna Grande (836 m yl.
merenp.) on sammunut kraateri. Viljava;
tuottaa viiniä, etelänhedelmiä, vehnää. — P:lla on
lödetty neoliittikauden jätteitä, m. m. Sardinian
nuragheja muistuttavia rakennuksia.
Foinikialaiset asuttivat P:n 600-luvulla, roomalaiset
valloittivat sen karthagolaisilta 200-luvulla e. Kr.,
n. 700 j. Kr. se joutui arabialaisille, joilta
Sisilian kuningas Roger sen 1123 valloitti.
(E. E. K.)
Pantenius [-ē-], Theodor Hermann (s.
1843), saks. kirjailija, synnyltään itämerenmaakuntalainen,
toimittanut aikakauslehteä „Daheim"
ja „Velhagen & Klasings Monatshefte".
Julkaissut Itämerenmaakuntien elämää kuvaavia
romaaneja („Wilhelm Wolfschild" 1873, „Das rote
Gold" 1881. „Kurländische Geschichten" 1892,
Venäjän historian „Geschichte Russlands" 1908,
„Der falsche Demetrius" 1904. y. m.).
H. Kr-n.
Pantheon (kreik.), „kaikkien jumalain
temppeli" Kuuluisin p. on konsuli Agrippan
Roomaan v. 27 e. Kr. rakentama, jonka paavi
Bonifacius IV v. 609 j. Kr. vihki kristilliseksi
kirkoksi „Santa Maria la Rotonda"n
nimellä. Rakennuksen pääosana on ympyränmuotoinen
kupukattoinen huone, joka saa valonsa
katossa olevasta ikkunasta. Rotundan edessä on
neliskulmainen pylväshalli, jonka kattoa kannattaa
16 egyptiläisestä graniitista veistettyä
patsasta. – P. on uudempana aikana tullut Italian
suurten miesten ja kuninkaiden hautapaikaksi
(Rafaelin, Viktor Emanuelin haudat). — Pariisin
Pantheon, rakennettu v:n 1764 jälkeen, oli
alkuaan kristillinen kirkko. Vallankumouksen
jälkeen alettiin sitä käyttää ansiokkaiden
miesten hautasuojana (Voltairen, Rousseau’n, Victor
Hugon y. m. haudat). E. H-l.
Pantografi. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>