- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
203-204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pantteri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Sv,-.

Panttilääni —Panttitodistus

•204

|MlU tnyymäl La >mk 40.675 ja varastettuiua
-n.k |.> Panttilainauslaitosten bilanssit
päättyivät yttori -a Siuk aan 4 (179,468:72.

> markan suuruisia ja sitä pienempiä lainoja
oli 49.«<,:ia. Panttien luku välienee lainojen
■ . iruuden mukaan joten Smk. SOO ja sitä
suu-rnnput laino .1 oli hyvin vähän. Suurin osa lai
noista oli annettu vaatevakuutta vastaan. G. J.
Panttiläani ks. Läänit yslaito s.
Panttioikeus (subjektiivinen) on
jonkun henkilön oikeus saada saamisensa
tyydytetyksi sen i.ikuutena olevasta esineestä, pantista:
objektiivinen p. käsittää ue oikeusnormit.
otVa saänn -televät subjektiivisia p:ia.
Subjektiivisen p:n. joka luonteeltaan on rajoitettu
-:neoikeus ks. t ). esineenä saattaa olla joko
esine irtain tai kiinteä, tai oikeus (saamia-,
patentti- tai muu sellainen oikeusi. Jos esine
on annettu velkojan haltuun, sanotaan hänellä
olevan käteispantin 1 lat. piffn us. ruot s.
kaitdldngcn junf . muussa tapauksessa
yksinkertaisesti pantin I. hypoteekin (ruots. underpant).
P saattaa olla joko konventsionaalinen 1.
sopimukseen perustuva tai legaalinen I. lain mää
räyksen nojalla oleva tai eksekutiivinen 1.
ulosottoon perustuva. P. irtaimeen esineeseen
voidaan perustaa ainoastaan antamalla esine toisen
hallintaan, kauppakaaren 10:1; kiinteistöön on
p mahdollinen sekä jättämällä hallinta velkojalle
illintapantti, lat. <infirAre.su, ruots.
införsel-puaf maakaaren 9: 1), että ainoastaan
kiinnittämällä kiinteistö ikiinnitysasetus 1868).
Kiinteistön hallintapantti tuottaa nykyjään
ainoastaan oikeuden huudattaa ja arvauttoa pantti;
p. kumoutuu ulosmittauksessa ja konkurssissa
ja väistyy kiinnityksen tieltä. Irtainta esinettä
ei välttämättä tarvitse antaa panttivelkojan
hallintaan. vaan riittää, että vieras henkilö, jonka
hallussa esine on tai jolle se annetaan, sitoutuu
pitämään sitä panttivelkojan laskuun tai saa

• iti tarkoittavan todistettavan kiellon.
Saamisoikeuksia pantattaessa velallinen sitoutuu myös,
pailai milloin hän on antanut haltijalle tai
nimitetylle miehelle tai hänen määräämälleen
maksettavaksi [i-etetun velkakirjan, suorittamaan
velkansa määrätyillä ehdoilla panttivelkojalle, tai
voidaan hänelle näyttämällä kirjallinen
panttaus-todi-tus, toteen -antavasti antaa kielto maksaa
velkaan-a velkojalle, ennenkuin tämä ja
panttivelkoja ovat tehneet selvän keskenään. Jos
velasta on kirjallinen sitoumus annettu, on
sellainen aina pantin-oajalle jätettävä.
Samantapaiset määräykset ovat voimassa saamisia
ulosmitatta!-sa ’ulosottolain 4:16-19). Muuten on
irtain en panttaus vapaamuotoinen. Kauppakaaren
I» I ««a «äädetty menettely tarkoittaa vain
todistaminen helpottamista riidan sattuessa. Pantti
muutetaan rahak-i joko siten, että pantinhnltia

• rv ittaa sen räävittömillä uskotuilla miehillä
ji> lut is taa -en arviohinnasta, jos pantinomistaja

• nhen suostuu, tai muussa tapauksessa myyttää
•••n julki -<lla huutokaupalla, kuten asetuksessa
vapaaehtoisista huutokaupoista 22 p:ltä maalisk.
is’<8 (g r; -anotaan sen tapauksen varalta, että
myynti jollain tavalla koskee vieraan henkilön
oikeutta. Ennen arvausta on pantti
kummassakin tapauk •<•••.* kuulutettava varsinaisissa
kihla-kunnankäräji-.ä maalla tai kolmena
maanantaina r 11 •’uvanoik* "ide- 1 kaupungissa (kauppa-

t. iren 10:2 Tämä kuuluttaminen on kuiten
kin jäänyt käytännöstä pois, kun pantinottaja.
käyttäen hyväkseen periaatetta ..välipuhe purkaa
Imu", järjestään yhdisti sitä tarkoittavan
mää-räyksen sopimukseen. Nimenomaan on säädetty,
että panttilainauslaitoksen ei tarvitse
kuulutut-taa panttin käräjissä. Keis. asetus
ammattimaihin panttilainnusliikkeen harjoittamisoikeudesta
<9 p: Itä hulitik. 1898. Sittenkuin pautti 011
irvioitu, on siitä ilmoitettava omistajalle, jolla
• <n valta lunastaa se arviohinnasta kaupungissa
14 päivässä ja maalla kuukaudessa siitä lukien,
kuin on sanan saanut. Tästä on käytäntö ilman
muuta johtanut pantinhaltialle oikeuden kuulut
laa lehdissä, että pantti on lunastettava lyhyessä
ajassa, uhalla että pantinantaja muuten menettää
oikeutensa panttiesineeseen. On kuitenkin selvä,
ittä näin voi menetellä vain jos siitä on nimen
omaan sovittu. Voidaan sopia, että pantinsaaja on
oikeutettu pitämään pantin arviohinnasta, ilman
huutokauppaa. Sitävastoin on laiton lex commis
-•oria I. ehto. että pantinsaaja pitiiä pantin saa
naisestaan, koska tällaisen ehdonvallan katsotaan
rikkovan koronkiskomiskieltoa. Jos
pauttivelalli-nen tekee konkurssin, voi panttivelkoja myöskin
myyttää pantin konkurssihallinnon kautta, joi
loin mahdollinen ylijäämä lankeaa
konkurssipesälle (konkurssisäännön 76 §). Kiinteistön hai
iintapantti muutetaan rahaksi huudattamalla se.
kiinnityspantti ulosoton kautta (etuoikeusasetus
1868, 1 ulosottolain 2:2). Ulosottopantin ra
haksimuuttaminen on muun ulosottomenettelyn
kera säännöstelty ulosottolaissa. — Se, jolla on
irtain pantti bailussansa, saa siitä maksun ennen
kaikkia muita, s. o. hänellä on n. s. erikoinen
etuoikeus (ks. t.) esineeseen (etuoikeusas.
1808. :{ §). Sama oikeus on sillä, jolla
„muu-toin on toisen irtainta tavaraa bailussansa ynnä
oikeus pitää se takanaan saamisensa vakuutena".
Tällainen pidätysoikeus (ks. t.), joka ei
sellaisenaan salli rahaksimuuttamista. saattaa
konkurssin tai ulosoton sattuessa ikäänkuin
muuttua piilevästä eli latentista p:sta
todelli–eksi. Jos pantinhaltia ei saa velkomustansa pan
tistn täysin suoritetuksi, vastaa pantinantaja
läännöksestä muulla omaisuudellaan; jos taas
punttia rahaksimuutettaessa ylijäämää syntyy,
lankeaa se panttiesineen omistajalle, vrt.
Omis-t a j a h y p o t e e k k i. [J. Serlachius. ..Lärobok
i «akriitten" II. H. A. Wrede, ..Finsk sakrätt".
III. Edw. Bergh, ..Neuvoja lakiasioissa".]

El. K.

Panttitodistus laajemmassa mielessä on jokai
nen kirjallinen todistus panttisuhteen
olemassaolosta. siis sekä panttaussopimus että esim.
kiin-nityspöytäkirja; ahtaammassa mielessä se on
panttiesineen vastaanottajan haltialle tai nimi
tetylle miehelle tai hänen määräämälleen antama
kirjallinen tunnustus panttiesineen vastaanotosta,
jolloin esineen omistaja voi vain p:n
palautet-tuaan saada esineensä takaisin, tai muullainenkin
tunnustus tapahtuneesta pantiksipanosta.
Pant-(aussopimus on nim. kaksipuolisesti velvoittava
opimus: pantinnntaja sitoutuu jättämään
esineensä vakuudeksi ja täyttämään sen Innastami
seksi tarpeelliset ehdot, pantinhaltia hyvin säi
ly Itämään esinettä ja palauttamaan sen
sittenkuin nämä ehdot ovat täytetyt. Tällaisesta
välikirjasta tehdään kaksi kappaletta. Mutta sen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0118.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free