Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paperi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
209
Paperi
210
Kuva 5. Paperikone, jossa m. m. Tietosanakirjan paperi valmistetaan (J. C. Frenckell ja Poika o.-y ).
Etualalla koneen ..märkii päii".
rajahihnat estävät massaa vuotamasta reunojen yli.
kunnes vettä on massasta niin paljon vuotanut
tuukin läpi että kiinteä paperikerros on muodostunut.
Tällöin joutuu tuukilla oleva paperi imurien vaiku
tuksen alaiseksi, jotka ilmapumpun synnyttämän
tyhjiön kautta imevät vettä paperista. Samalla
paperin päällä pyörivä raitarulla 1. eguttööri
painaa paperin pinnan tasaiseksi. Tuukin päässä
on valssipari. sukkavalssit. tai myöskin
voimakas imuvalssi. joka poistaa paperista niin paljon
vettä, että paperi voi ilman kannatinta siirtyä
tuukilta koneen seuraavalle puserrinosastolle r.
vilteille, joilla märät puserrinvalssit. joita on
kaksi tai kolme, kukin omalla viltillään, paina
vat sen tiivispintaisemmaksi samalla poistaen
siitä yhä enemmän vettä. Vihdoin paperi joutuu
höyryllä kuumennetuille kuivaussylintereille cl,
joiden pintaan se kuivausvilttien vaikutuksesta
painautuu, ja sittemmin täysin kuivana
kiilloitta jalaitteeseen (kalanteriinl e ja leikkuriin,
kiertyen vihdoin koneen päässä rullakoueelle f.
Paperikoneen nopeus voi halvempia papereja
valmistettaessa nousta 200 metriin minuutissa,
sen leveys 5 metriin ja vuorokautinen
valmistusmäärä 50.000 kg. Kuta parempaa paperi on. sitä
hitaammin ja varovammin se on valmistettava.
Paitsi tavallista tasotuukikonemallia käytetään
erikoiskoneita erikoispaperilajien valmistukseen.
Niin tehdään ainoastaan yhdeltä puolen
kiilloi-tettuja papereja yhdellä suurella
kuivaussylinte-rillä varustetulla koneella (Oeehelhäuser-kone.
yankee-kone), jossa paperin kiilto syntyy siitä,
että se kosteana painetaan kuivaussylinterin
pintaan ja pidetään siihen puristettuna kunnes se
on aivan kuivaa. Samanrakenteisia koneita
käytetään silkkipaperin tekoon. Paksumpia paperilajeja
tehtäessä käytetään sylinterikoneita.
Yksinkertaisin näistä on tavallinen pahvikone. jossa
massakuidut kokoontuvat massasäiliössä pyörivän
sylinterin pinnalle, veden imeytyessä sen
verkko-) peitteen läpi. Sylinterin pinnalta puristuu
kuitu-’ kerros sylinterin pintaan koskevaan vilttiin ja
kulkee sittemmin sitä pitkin kaavavalsseille. jotka
puristavat siitä vettä. Samalla kiertyvät
kuitu-kerrokset ylemmän kaavavalssin ympäri kunnes
I sille muodostuu tarpeeksi paksu pahvikerros.
joka sitten arkin muodossa valssilta poistetaan.
Kartonkikoneessa on useampia sylinterejä
peräkkäin ja puserretaan niistä lähtevät
kuitukerrok–et toisiinsa yhtenäisenä ratana, joka sitten käy
pusertimissa ja kuivaussylintereillä, jotka
rakenteeltaan ovat jokseenkin samanlaisia kuin
tavallisessa paperikoneessa käytetyt.
Kartonkikonetta käytetään etupäässä puuvanukkeesta
valmistettujen kartonkien tekoon. Pahvikoneelta
tulleet arkit kuivataan joko kuivaussylintereillä
tai kuivauskanavissa, joissa ne ripustetaan
kehyksiin. saaden kuivua kuuman ilmavirran
vaikutuksesta.
Paperiteollisuuden keskuksia olivat ennen
suuret sivistysmaat, joissa paperin raaka-aineita,
ryysyjä, oli eniten saatavissa. Mutta
paperinkäy-tön yhä lisääntyessä lisääntyi raaka-aineiden
menekkikin siihen määrin, että niiden saanti kävi
vaikeaksi. Ryhdyttiin sentähden etsimään uusia
sopivia kuituaineita, ja 1850 tienoissa alettiin
sekoittaa ryysymassaan puusta jauhamalla
saatua puuvanuketta. Senjälkeen kuin 1860-luvulla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
