Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paperi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
209
Paperi
212
Kuva 6. Pspenkunsen »kuivu paA" kalanleri ja rullakone.
oli k<uualli»eati opittu puusta valmistamaan
sellu-l<«sau tuli puusta paperiteollisuuden tärkein
raaka-aine ja sen johdosta siirtyi
paperinvalmistus nii in met—irikkuisiiu mailiin, joissa löytyi
|-a|x-rin raaka-aineiksi sopivia puulajeja. Näistä
Kuroo|ian ja Ameriikan pohjoiset osat nykyisin
ovat tärkeimpiä.
Paperinvalmistuksen merkitys teollisuutena on
\uo»i vuodelta kasvanut, ju maailmassa
valmistetun paperin määrä nousee nykyään niin suureksi,
• it.i un aihetta englantilaisten tapaan nimittää
aikaamme . paperin ajoksi" the pa/ier age). Kun
K*uroopa->a 1875 valmistettiin 750.000 tonnia
paperi i nousee tämä valmistusmäärä vuonna 1912
noin 5.000.000 tonniin. Koko maailman
paperituotanto voidaan arvioida noin 9.000.000
tonniksi vuosittain. Pahvia valmistetaan noin
1.700.000 tonnia, selluloosaa lähes 4.000.000
tonnia ja piiuvanuketta noin 4 .">00.000 tonnia.
Pohjoiseurooppalaisten maiden tuotanto on
suunnilleen tonneissa (1912)
H*llul<».isa Puuvsnukfiis Papens Pahvia
BmUM . . 730.000 1. 300.000 I. 300.000 t. 40.000 I.
"■"r,sa . 27.V’*iO i. I >’(ii»tt i. 15.000 I
Httooi^-o liu.ooo i s.’,/*s) t isnmm i ra.ooo t.
1’iperinkulutn- henkeä kohti, joka vielä vuonna
lt.’>0 ei ollut suurimmissakaan sivistysmaissa
kuin i.oin 2.i kg vuosittain, on nykyisin
sivis-tvnrimmi–à maissa arvosteltava 15-25 kg.
Paperilajit. Kalleimmat paperilajit
valmistetaan lumpuista, halvempiin käytetään
puuvanu-ketta ja «ellulorxaa Tavallisimmista p. lajeista
n uiiittakoon kirjoituspaperi, virallinen
p posti-p., kirjoituskone-p. kirjekuori-p.,
kon-■epti p.. p a i n o p., sanomalehti- I. rotatsioni-p.,
reklaami p.. kirja p., tapetti-p., k u v a p a i n o p.,
kuparip.iino-p., litogratinen p kromopaino-p..
taide p.. piirustus p„ imu-p.. suodatin-p.. kopioi
mis p.. käärep.. ruskea kääre-p.. nahka p.
voima-p., olki-p., mauilla-p.. pergamentti-p.,
perga-miini-p., silkki-p., neula -p., metalli-p., värjätty p..
marmoroitu p., kulta-p.. hopea p., sagriini-p.,
vulokuvaus-p., hiekka-p., kumi-p., lakmus-p.,
kur-kuma-p., jodkalium-p., myrkkyp., kärpäs-p..
valia-p., paraffiini-p., asfaltti p„ paperossi-p..
kattoliuopa. kartonki ja pahvi. — P:sta ja sen
raaka-aineista valmistettuja tuotteita:
selluloosa-vanu sairashuoneita, liammaslääkäreitä.
suodatus-tarkoituksia y. m. varten,
papier-maché-tuotteet esim. muotokuvia, nukkeja, leikki
kaluja, kengänanturoita. hammasrattaita,
veitsen-kahvoja, kepinkahvoja j. n. e., paperilankaa. pa
perinuorou. paperikangasta, keinotekoista nahkaa
I. pegamoidia. cellophania, juomalasia,
tulitikkuja. lompakoita, paperikoreja, viululaatikoita
i. n. e. [C. Hofmann. „Handbucli der
Pupierfab-tikation", E. Kirchner, „Das Papier", Paul
Klemm. ..Handbuch der Papierkunde".]
S n o m e n ensimäinen paperimylly lienee ollut
Tuomaskölen mylly Pohjan pitäjässä, jonka omisti
piispa Juliana Gezelius vanhempi n. v. 1060.
!8:tinen vuosis. lopussa oli Suomessa useampia
pieniä paperitehtaita, joista mainittavin lienee
E. (.. l.efrenin paperimylly Tampereella siitä
-yvsta. että se vielä 011 olemassa maan
vanliim-maii paperitehtaan, J. C. Frenckell & Son A. B:ii
nimellä. Toinen vanhemmista paperitehtaistamme,
joka vielä on käynnissä, on Tervakosken
paperitehdas. joka perustettiin 1818. Näiden tehtaitten
tuotanto oli kuitenkin hyvin pieni, eikä koneita
vuosisadan alkupuoliskolla ollut maassa kuin
kaksi kappaletta. Mutta 1860, jolloin
Kinterin-koskelle perustettiin maan ensimäinen puuhiomo,
alkaa Suomen paperiteollisuudelle uusi aika.
Lä-j liimpinä vuosina perustettiin kattoliuopatelidas
Tampereelle sekä Nokian ja Kyröskosken
teh-taot. Paperiteollisuuden kehitys tämiln jälkeisenä
aikana näkyy seuraavista numeroista:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>