Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paperikone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
Paperikone—Paperipuu
211
Työpaikkoja [-Työntekijäin-] {+Työnteki- jäin+} luku [-Tuotannon-] {+Tuotan- non arvo Vienti-+} arvo [-Vienti-arvo-]
188,5 27 2,100 9 milj. 8 milj.
1890 . . 42 3,300 12.s ., 8.6 .,
1895 ... 37 4.000 16 - 13 .
1900 . 51 6,300 27,7 „ 21,6 „
1905 . . 63 9,200 41,o „ 34.9 „
1910 . 81 12.000 56.i „ 50 „
Suomen paperiteollisuus on keskittynyt
Kymin-laaksoon, jossa m. m. suurin paperitelidasyhtiömme,
Kymin o.-y., toimii; Karjalan radan varrelle,
jossa on lukuisasti hiomopaperitehtaita, ja
Tampereen ympäristöön ja lähiseutuihin. Suomen
paperiteollisuuden erikoistuotteita ovat ruskea
puu-paperi n. s. havannapaperi ja puupahvi, joita
molempia paperiteollisuuden tuotteita meiltä viedään
ulkomaille suhteellisesti enemmän kuin muista
pohjoismaista. Tärkeimmät paperiteollisuutemme
markkinat ovat Venäjällä, jonne suurin osa, noin
SO <7C, varsinaisesta paperi vien riistämme
suuntautuu. Kääre- ja sanomalehtipaperia viedään muualle
Kurooppaan ja muihin maailmanosiin.
Puuvanuk-keen vientimäärästä menee suurin osa Englantiin,
Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan ja ainoastaan
noin 20 <yc Venäjälle. Samaten on selluloosan
vienti muihin Euroopan maihin melkoista
suurempi kuin Venäjälle, niin myöskin pahvin vienti.
Myyntiä varten ovat paperiteollisuutemme tehtaat
liittyneet suurempiin ja pienempiin yhdistyksiin
helpottaakseen toimintaansa ja suojellakseen
etujaan (Paperiyhdistys [Finska pappersföreningen],
Puuhionioyhdistvs [Finska träsliperiföreningen],
Papperskontoret i Tammerfors y. m.).
Samaten kuin paperinvalmistus on myöskin
paperinjalostus Suomessa viime vuosikymmeninä
ripeästi kehittynyt, vaikka se on toiminut
pienemmässä mittakaavassa enimmäksi osaksi oman
maan markkinoita varten mutta myöskin osaksi
Venäjälle vientiä varten. Kirjekuori- ja
paperi-pussiteollisuus on samaten kuin
koteloteollisuus-kin verrattain korkealle kehittynyttä, ja
tapettipapereja valmistetaan parissa suuremmassa
tehtaassa. Samaten tehdään meillä
pergamentti-paperia (Kankaan paperitehdas O. Y.),
kromo-ja kuvapainopaperia (O. Y. Chromo, Weilin &
Göös), marmori- ja kiiltopapereja (O. Y. Teknika),
kreppi- ja kalkeeripapereja (Raf. Haarla) y. m.
jalostettuja paperilajeja. [G. R. Snellman,
..Tutkimus Suomen paperiteollisuudesta".] A. S-r.
Paperikone, paperin valmistukseen käytetty
tavallinen tasotuukikone (fourdrinier-kone),
yksisylinterinen kone (vankee-kone), tai
kuivaus-sylinterillä varustettu sylinterikone
(sylinteri-paperikone). ks. Paperi. A. S-r.
Paperileima 1. vesileima, puristamalla
paperiin tehty läpinäkyvä leima. Vesileima
ilmoitti alkuaan paperin valmistajan, ja usein
myöskin paperin valmistusvuoden. Tämä
merkitys on vesileimalla nykyisin etupäässä vain
virallisissa papereissa; tavallisesti sitä käytetään
koristeena tai tavaramerkkinä. Vesileima on joko
oikea, itse paperikoneella tehty, tai
keinotekoinen, joka viimeisteltäessä on puristettu
paperiin. A. S-r.
Paperimassa, on se kuituseos. josta paperi
valmistetaan. P:na käytetään puu vanu kettä
’ks. t.) puuselluloosaa (ks.
Selluloosa), olkiselluloosaa 1. olkimassaa ja
1 u m p p u m a s s a a. Näistä raaka-aineista on
lumppumassa vanhin ja se lähinnä tunnetaan
varsinaisen p:n nimellä. Lumppumassau
valmistukseen käytetään puuvilla-, pellava-,
hamppu-tai juuttilumppuja, villalumppuja harvoin.
Lumppumassaa valmistettaessa lumput ensin
tomuutetaan ja lajitellaan kuitujen ja
puhtauden mukaan eri numeroihin. Lajitellut
lumput leikataan pieniksi, tomuutetaan uudelleen ja
keitetään pyörivissä pallonmuotoisissa, 2-3 m
läpimittaisissa kattiloissa käyttämällä
puhdistavana aineena kalkkia tai soodaa. Keitetyt
lumput jauhetaan puolivalmiiksi puolimassaksi,
n. s. puolihollantereissa. valkaistaan tavallisesti
ja jauhetaan sitten valmiiksi liollantereissa muun
massan seassa, (ks. Paperi). A. S-r.
Paperiinuurahainen ks. Muurahaiset.
Paperinkoetus kuuluu osana aineenkoetukseen
ja on sen tarkoituksena tieteellisesti määrätä
paperin ominaisuudet. Paperin ominaisuudet
huononivat arveluttavissa määrin senjälkeen kuin
puuvanuketta ryhdyttiin käyttämään, niin että
varsinkin virallista paperinkäyttöä varten
näyttäytyi välttämättömäksi asettaa määräyksiä
paperin laatuun nähden. Alkuaan näitä
paperilajeja tarkoittavana p. on nyt kehittynyt
tärkeäksi apukeinoksi koko paperiteollisuudelle. —
P. jakaantuu kahteen osaan: paperin kokoumukr
sen määräämiseen ja paperin ominaisuuksien
tutkimiseen. Paperin kokoumus määrätään
mikroskoopin avulla, tutkimalla kuitujen ulkomuodon
mukaan, paljonko ja mitä kuitulajeja siinä on.
Kemiallisesti määrätään liimauksen laatu ja
polttamalla, paljonko tuhkaa sekä sen mukaan,
paljonko mineraalisia täytteitä paperissa on.
Paperin ulkonaisista ominaisuuksista ovat
lujuusominaisuudet tärkeimmät ja määrätään ne
koneellisesti. tavallisemmin L. Sehopperin
konstrueeraa-mia koneita käyttämällä. Vetolujuus
ilmaistaan k a t k e a m i s p i t u u t e n a, joka
ilmoittaa montako metriä omaa pituuttaan määrätyn
levyinen paperikaistale kestää katkeamatta;
samassa koneessa määräytyy paperin venyväisyvs
prosenteissa. Hankauskestävyys
määrätään taitekoneessa taitelukuna. Paperin
liiman-kestävyys tai imupapereissa sen imukyky
määrätään samaten koneellisesti, kuten myöskin
sen läpinäkyväisyys. [Herzberg, [-..Papier-prüfung".]-] {+..Papier-
prüfung".]+} A. S-r.
Suomessa suoritetaan virallisen paperin koetus
Helsingissä Teknillisen korkeakoulun yhteydessä
toimivassa valtion aineenkoetuslaitoksessa (ks. t.)
sen paperinkoetusosastolla, jossa myöskin
yksityisten paperinkoetustutkimukset suoritetaan
pientä korvausta vastaan.
Paperinliimaus on se toimitus, jonka kautta
paperi saadaan jossakin määrin vettä kestäväksi
ja siis kirjoitettavaksi. Paperi voi olla massana
liimattua, jolloin liimaus toimitetaan lisäämällä
liollanterissa paperiin hartsisaippuaseosta ja
senjälkeen alunaliuosta. Tällöin hartsi vapautuu ja
laskeutuu kuiduille tehden ne vettä kestäviksi.
I Hartsiliiman vaikutuksen parantamiseksi lisätään
massaan tavallista liimaa, kaseiinia tai
tärkkelystä. Paraimmat paperit liimataan myös
pinnalta siten, että valmis paperiarkki upotetaan
liimaliuokseen ja sitten ripustetaan kuivamaan.
Pintaliimaus on näistä liimaustavoista vanhempi:
massaliimaus tuli käytäntöön vasta 19:nnellä
vuosis. A. S-r.
Paperipuu, hiomoissa tai selluloosatehtaissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
