Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paperossi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
217
sylintereillä, jolloin se on kudottu pnksuksi
huovaksi. Kuivausviltteinä käytetään myöskin
puu-villakudoksia. A. S-r.
Paperossi (ruots. papyros, ven. papirt/sa: vrt.
Papyrus), sigaretti, savuke on
valmistettu hienoksi leikatusta polttotupakasta. joka
on suljettu hienosta silkkipaperista tehtyyn
hylsyyn. Aluksi polttajat pyörittivät p:nsa käsin;
sittemmin ilmestyi kauppaan valmiita hylsyjä,
joihin tupakka työnnettiin putken y. m. s. avulla.
Nykyään p:t valmistetaan koneellisesti. — P:t
ovat kotoisin itämailta: Euroopassa ne tulivat
yleiseen käytäntöön 1800 luvun toisella puolis
kolia. vrt. Tupakka.
Papeteria (ransk. papeteric), paperikauppa,
paperi- ja pahvitavarat.
Papblagonia, entinen maakunta Vähän-Aasian
pohjoisosassa; pohjoisessa rajana Mustameri,
idässä Pontos, etelässä Galatia, lännessä Bithynia.
P. on suurimmaksi osaksi vuorimaata (tärkein
vuori Olgassys); joet ovat itärajalla juoksevaa
Halysjokea lukuunottamatta vähäisiä.
Kaupungeista oli huomattavin Mustanmeren rannalla
oleva kreik. Sinope (Sinob). Asukkaat, jotka
olivat kappadokialaisten heimolaisia, harjoittivat
karjanhoitoa ja vuorityötä. — Oltuaan
vanhimpina aikoina itsenäinen P. 6:nnella vuosis.
joutui ensin Lyydian sitten Persian vallan
alaisuuteen, mutta maan ruhtinaat pysyivät siitä
huolimatta varsin itsenäisessä asemassa. Ensimäisellä
vuosis. e. Kr. Pontoon Mithridates valloitti
suurimman osan P:aa. ja hänen kukistuttuaan
Pompejus yhdisti P:n rannikkoalueen roomal.
Bithynia provinssiin ’04 e. Kr.) : myöhemmin
roomalaiset liittivät muut osat Galatiaan ja
Kappadokiaan. J. F.
Paphos 1. Pa la i paphos (..vanha P."),
muinaiskreik. kaupunki Kyproksessa, lähellä
saaren lounaisrantaa. Aphrodite jumalattaren
palvelun tärkeimpiä pesäpaikkoja. Jumalatarta
palveltiin P:ssa itämaisin menoin Aphrodite
Ura-uiana. Toinen P. kaupunki sijaitsi sisempänä
saarella. 0. E. T.
Papias, Fryygian maakunnassa olevan
Hiera-polis kaupungin piispa. P. kirjoitti v:n 140 j. Kr.
vaiheilla 5 kirjaa sisältävän teoksen ..Herran
lauselmista". Teos on hävinnyt, mutta Eusebiuksen
kirkkohistoriassa siitä on säilynyt muutamia
arvokkaita otteita. Eräässä näistä P. mainitsee
apostolien oppilailta tiedustelleensa, mitä
apostolit olivat (Jeesuksesta) kertoneet; niinikään
hän oli tätä tiedustellut Aristionilta ja
presby-teri Johannekselta, josta käy selville, että paitsi
apostoli Johannesta eli samaan aikaan toinenkin
arvossa pidetty kristitty, presbyteri Johannes.
Toisessa Eusebiuksen säilyttämässä otteessa hän
taas antaa erinäisiä tietoja Matteuksesta ja
Markuksesta. fErvvin Preuschen:
..Antilego-mena" (1901).] E. K-a.
Papier-maché f papjemas?] (ransk..
..pureksittu paperi"), paperitahdas. saveen ja liimaan
sekoitettu paperimassa, josta valamalla ja
puristamalla valmistetaan erilaisia, koristeina,
leikkikaluina. opetusvälineinä y. m. käytettyjä esineitä.
Papiksivihkiminen (lat. ordinä’tiö) tapahtui
kristinuskon alkuaikoina piispan tai vanhimman
presbyterin toimittaman rukouksen ja kätten
päällepanemisen kautta. Myöhemmät katoliset
kirkkojärjestykset määräävät, että muidenkin
218
saapuvilla olevien pappien tulee laskea kätensä
vihittävän pään päälle, mutta itse toimitus
kuului piispan tehtäviin. — Sittenkuin Luther oli
julistanut kaikkien kristittyjen yleisen
pappeuden, ei ordinatsionia katolisessa merkityksessä
enää tarvittu. Mutta sanansaarnaajan virka jäi
ja sen kanssa p. Yleisenä sääntönä evankelisessa
kirkossa on ollut, että p. on toimitettava
seurakunnan edessä. Läsnäolevat papilliset avustajat
lukevat piispan kehoituksesta vihittäville sopivia
Raamatun sanoja. P :u ehdoista on Suomen
kirkkolaissa määrätty, että vihittävän tulee olla
puh-dasnimisen ja hyvämaineisen, että hän on
tunnettu jumaliseksi ja kristilliseksi elämässänsä,
kaksikolmatta ikävuotta täyttänyt, että hän
yliopistossa on tietojensa puolesta hyväksytty
pap-pissivistykseen kuuluvissa oppiaineissa, sekä että
hän on vapaa sellaisesta taudista taikka jäsenten,
puheen tahi aistimien virheestä ja viasta, joka
haittaa papin viran toimittamista tai muuten on
loukkaava. P:stä ks. Kirkkolain §§ 109-117.
E. K-a.
Papilio ks. Ritariperhonen
Papilionaceæ ks. Hernekukkaiset.
Papilla l-i’-j (lat.) 1. nysty on joko ihon tai
limakalvon muodostama kohoutuma. Tällaisia ovat
esim. kielen maku- ja tuntonystyt, nisässä
tavattava nänni (p. mammæ), hiuksen juuressa oleva
karvanysty (p. pili), munuaisissa olevat
inunuais-nystyt ’papillæ renales) sekä silmän takaseinässä
oleva kohoutuma. näköhermon nysty (p. nervi
op-tici). ’ Y. K.
Papilli ks. Papilla.
Papin [tV], Denis (1647-1710 t. 1712), ransk.
fyysikko, luki lääketiedettä ja sai lääketieteen
tohtorin arvon 1669. mutta rupesi sittemmin
apulaiseksi Huvgensille, joka siihen aikaan eli
Pariisissa vasta perustetun tiedeakatemian jäsenenä
ilmapumppukokeisiin kiintyneenä. Senaikaisen
uskonnollisen vainon tähden täytyi P:n. ollen
kalvinisti. kuitenkin pian paeta Englantiin, missä
hän tutustui Bovleen ja teki hänen kanssaan
yhdessä sarjan tieteellisiä tutkimuksia. V. 1681 P.
matkusti, tultuaan Boylen ehdotuksesta Royal
so-ciety’n jäseneksi, Venetsiaan, mutta palasi jo
16S4. V. 168S P. nimitettiin professoriksi
Mar-burgin yliopistoon, missä virassa hän pysyi aina
v :een 1707, oleskeltuaan sillä välillä lyhyen ajan
Kasselissa. Sitten hän palasi uudelleen
Lontooseen. P. oli runsasaatteinen ja kekseliäs
tutkija, mutta monet hänen keksintönsä päättyivät
enimmäkseen ehdotuksiin. V. 1681 ilmestyi Lon
toossa hänen kuuluisin julkaisunsa .,A new
di-gestor or engine for softing bones" sisältäen
selityksen n. s. P:n padasta (ks. t.) 1. P:n d
i-»estorista. jolla hän osoitti vesihöyryn
jäntevyyden voiman sekä 100° kuumemman veden
liuentavan kyvyn. P. paransi ilmapumpun
rakennetta ja suunnitteli ensimäisen lautasella
varustetun ilmapumpun. Hänen tutkimuksensa
tällä alalla johti hänet ajatukseen, että
silinterissä liikkuvaan mäntään vaikuttavan höyryn
painetta voitaisiin käyttää mekaanisen voiman
synnyttäjänä. P:n kokeet ja ajatukset ovat
johtaneet myöhempiä keksijöitä oivaltamaan män
nän merkityksen suunnitellessaan höyrykonetta.
P. keksi monenlaiset vedennostokoneet ja paransi
Saveryn konetta niin. että se nosti vettä 70
jalan korkeuteen. P. on kirjoittanut: ..Xouvelles
Paperossi—Papin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
