Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paperossi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
319
Papinianus- Papiston palkkaus
’-"JO
exp^rienees du vide" 1074 ..A eontinuation of
l r new di-jestor" il6S7; yhdessä Boylen kanssa).
Mani*re pour lever 1’eau par lu force du feu"
(17071- V. S.-h.
Papinianus /pdptn,à’-J. X m i 1 i u s. kuuluisa
i,. ma|, oikeusoppinut Septimius Severuksen ja
CararalUn aikana, joista jälkimäiuen hänet
surmautti n. v 2t2 j. Kr.’. P. hoiti Septimius keisa
rin aikana useita korkeita luottamustoimia ja tuli
kr -.inn kuolle–.! hänen poikieusa holhoojaksi
P n paateok-et ovat 37-kirjainen ..Qua-stiones"
ja 19-kirjainen ..Responsa", joista osia on
säilynyt keisari Justinianuksen ..pandekteissa".
[fc. Costa. ..Papiniano" (1S94-96).] E. H l.
Papinin /-fw1’in/ pata. Papin’in (ks. t.)
kek–ima. metallista tehty, vahva keittoastia, jolla
vettä voidaan kuumentaa 100° korkeampaan
lämpötilaan. Kun astia täytetään n. */,:ksi
vedellä. kansi ruuvataan kiinni ja astiaa
kuumennetaan. ei syntynyt vesihöyry pääse vapaasti
hajaantumaan ilmaan, vaan aikaansaa veden pintaa
vasten lisätyn paineen, niin että veden
kiehuma-piste yhi kohoaa (vrt. Kiehuminen). P. p :11a
voidaan vettä kuumentaa niin paljon yli 100°, että
elimelliset aineet kuten esim. luu. jotka pysyvät
kovina tavallisessa kiehumapisteessii. siinä
pehmenevät. P. p. on varustettu
varaventtiilin.. D. 8 :n.
Papinkaulus. papinpukuun evankelisessa,
varsinkin luterilaisessa kirkossa kuuluva
vaatekappale. ks. M e s s u p u k u. palsta 362. U. P.
Papinkirja, todistus, jonka pappi antaa
seurakunnan jäsenestä siitä, mitä kirkonkirjassa
hänestä on merkittynä, siis esim. iästä, maineesta,
-ukulai-uudesta. syntymä- tai kuolinajasta. P:aa
»anotaan myös mainetodistukseksi ja sitä
annet-tae–a on otettava huomioon niin hyvin arm.
asetu- sisältävä eräitä määräyksiä papiston
annettavista todistuksista, annettu marrask. 20 p. 1896,
kuin kirkkolaki, varsinkin sen 147 §. E. K-u.
Papinpuku ks. M essu puku.
Papinsaari ks. P r e s t h o 1 m.
Paplntutkinto. Sittenkuin asianomainen
pa-pinkokela- on yliopistossa suorittanut joko
teolo-•_’i-en erotutkinnon tahi jonkun teologisen
oppiarvon. tulee hänen piispan ja tuomiokapitulin
edes-ä suorittaa seuraavat näytteet: a) siinä
kaupungissa. jossa tuomiokapituli on, määrättynä
päivänä julkisessa jumalanpalveluksessa saarnata
•uomen ja ruotsin kielellä: b) tuomiokapitulin
ede–ä pitää kyselmys jostakin katekismuksen
kappaleesta ja lyhyt selitys jostakin Raamatun
[«iikasta -ekä ci tuomiokapitulin edessä käydä
julkinen tutkinto. jo–a tuomiokapitulin jäsenet
tutkivat hänen kykyänsä pnppisviran
toimittamisessa käyttää niitä jumaluusopin oppiaineita,
joi->a hänen tieteelliset tietonsa jo on
yliopistossa arvosteltu, vrt. Kirkkolaki 110 §. F.’. K n.
Papinvaali. Alkukirkon ajoista asti on
kristillisellä seurakunnalla ollut oikeuksia p:iin
nähden Vielä keskiajan alussa kysyttiin
muodolli-•e.ti -eur,kunnan -uo-tumusta, kunnes pappien
i-ettaminen katoli-e -a kirkossa jili kokonaan
piispain oikeudeksi. Luterilaisessa kirkossa
siirtyi piispan oikeus tässä kohden Sakuissa
maalli-e||e esivallalle tai aateliselle maanomistajalle
■ patrona.ittioikeu»). Pohjoismaina, joissa yleensä
■e irakunnallinen itsehallinto on ollut enemmän
tunnustettu, oli seurakunnilla lain mukaan oi-
keus ottaa osaa p:iin, vaikkakin hallitus jn
aateliset -itä voinutinsa mukaan supistivat. Nyk
järjestys maassamme on sellainen, että hiippa
kuntahallitus asettaa hakijoista ehdolle kolme,
lotka sitten saavat suorittaa saarnakokeensa.
Eräillä ehdoilla voi seurakunta näiden lisäksi
anoa neljättä vaalisaarnnajna. Kun kaikki van
li-sa olevat ovat niiytteensii suorittaneet, pidetään
vaali. N. s. konsistorillisissa viroissa (useat
kirkkoherran- ja kaikki kappalaisen virat) annetaan
valtakirja sille, joka on saanut äänten
enemmistön. n. s. keisarillisien pitäjien vaalista antaa
ratkaisun keisari (nyk. senaatti ja
kenraalikuvernööri). P:ssa on maassamme vanhastaan
vallinnut varallisuusosteikko; vista 1908 on korkein
äänimäärä ollut rajoitettu 25 :een. V:n 1913 kir
kolliskokous on päättänyt, ettii
varnllisuusas-:eikko olisi poistettava. P:sta Suomessa ks.
Kirkkolain §§ 165-255. E. K a.
Papirius /-pi’-l, roomal. plebeijisuku. lisänimel
tään Carbo. jonka muuan haara verraten var
hain saavutti patriisiaseman. Tunnetuimpia tä
miin suvun jäsenistä oli Lucius P. C u r s o r.
toisen samnilaissodan (327-304 e. Kr.) sankari,
loka oli 5 kertaa konsulina ja 2 kertaa diktaat
turina, sekä kolme Carbo nimistä miestä, jotka
Gracchusten ja Mariuksen aikana lakiehdotuksil
laan ja sotilaallisella toiminnallaan puolsivat
kansanvaltaisuuden asiaa. E. H-l.
Papismi (lat. papa = isä, paavi), paavinvaltius
ja se käsitystapa, jonka mukaan paavi,
Kristuksen sijaisena maan päällä, on oppia ja elämää
koskevissa kysymyksissä erehtymätön tuomari. P:ti
kannattajaa sanotaan p a p i s t i k s i. A.J.P-ö.
Papisto ks. Pappi ja P a p p i s s ä ä t y.
Papiston palkkaus. Kun kristinusko tuli
Suomeen, tulivat tiilillä voimaan katolisen kirkon
jo varmistuneet säännökset ja menettelytavat,
jotka, tosin vaihdellen eritviskohdissa eri maissa,
olivat pääasiassa kaikkialla samanlaiset. Uutta
pappisvirkaa ei saanut perustaa, jollei sitä var
ten ollut pysyviä ja riittäviä tuloja. Senmukaan
kuin olot järjestyivät Ruotsin kirkossa
katolisena aikana, tulivat Suomessakin papiston
palkkauksen muodostamaan pääasiassa seuraavat erät
kymmenykset (ks. t.), jotka olivat palkkauksen
varsinaisena runkona; n. s. jura stolæ, s. o. mak
sut kirkollisista toimituksista, joita pappi suo
ritti puettuna virkapukuun (stola)-, n. s. uhrit
ja ruokasaatavat, joita osaksi rahana, osaksi
luonnontuotteina suoritettiin erityisinä juhlapiii
vinä, p. ehtoollisella käydessä tai vähäksi
katsotun palkkauksen lisäksi, ja papiston virkatalot
(ks. t.). Uskonpuhdistuksen aikana tapahtui
tässä vanhassa palkkaustavassa se suuri muutos,
että kuningas Kustaa Vaasa n. s. Westeräsin
resessin nojalla v:lta 1527 (ks. Kirkko
reduktsioni) otti kruunulle sekii suuren
joukon kirkon tiluksia että kaksi kolmannesta
kirkon tärkeimmästä kymmenyksestä.
vilja-kisestä. Mutta pääasiallisesti on sanottu palk
kausiapa ollut voimassa nykyaikaan asti ja
muodostaa vielä historiallisen pohjan, jolla, joskin
muuttunein muodoin, ollaan. Tärkeimmistä ase
fuksista, joilla sanottuja palkkausoloja ennen
vuotta 1886 on järjestetty, mainittakoon:
asetukset 8 p:ltä lielmik. 1681. 23 p:ltä helmik.
1694 (koskeva erityisesti Turun hiippakuntaa).
18 p: H ii tarrunik. 1743 (koskeva erityisesti Poh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
