Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Papiston virkatalot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
221 Papiston
janmaata) ja 19 piitä lielmik. 1776 (koskeva
erityisesti Ahvenanmaata). Papiston oikeudet
palkkaukseensa ja virkataloihinsa on vahvistettu
1723 annetuilla papiston erioikeuksilla, joilla yhä
on perustuslain luonne.
Erät. joista p. p. mainitun monisatavuotisen
kehityksen nojalla on kertynyt, ovat
maaseurakunnissamme seuraavat (ottaen huomioon, että.
kuten jo yllämainituista erilaisista eri
paikkakuntia varten annetuista säännöksistä näkyy,
suuria paikkakunnallisia eroavaisuuksia on
olemassa) :
1. Kymmenykset 1. tihunnit: a)
Kolmannes-1. tertsiaalijyvät, s. o. se kolmannes vanhoista
kirkon viljakymmenyksistä, joka Kustaa Vaasan
ajoista jäi seurakunnan papin hyväksi; h)
kymmenykset muista viljakasveista, kuten herneistä,
pavuista, humaloista, pellavista, hampuista ja
nauriista -— näillä erillä ei yleensä ole ollut
suurempaa merkitystä; c) voikymmenys: ’1 naula
voita vuosittain kultakin lehmältä; di
karjakym-menys (qvick tionde) 1. kymmenys vuoden
kuluessa syntyneistä vasikoista, varsoista,
lampaista y. m. kotieläimistä, joka erä jo
vuosi-sadoittain joko säännösten, sopimusten tai
käytännön kautta on suoritettu muunlaisina
maksuerinä; e) kalakymmenys, joka myös on ollut
moninaisten muutosten alainen ja muodostaa
tuntuvamman erän vain eräissä paikkakunnissa,
missä merikalastusta ynnä lohenpyyntiä
huomattavassa määrässä harjoitetaan.
2. Pääsiäisrahat (päsköre), alkuaan tilattomien
suoritettava, sittemmin eri tavoin järjestynyt.
On jäännös vanhoista ..uhreista".
3. Maahanlaskiaismaksu (likstol) eli
testamentti. alkuaan vainajan sielumessuista
suoritettu korvaus, sekä morsiusparin kuulutuksesta
ja vihkimisestä, lapsen kastamisesta ynnä
kirk-koonottamisesta suoritetut maksut. Nämät ovat
enimmäkseen jäännöksiä yllämainituista
vanhoista jura stolæ-maksuista.
4. Päivätyöt, joita ei kaikilla paikkakunnilla
ole ollut ja jotka alkuaan lienevät olleet
eräänlaista henkilökohtaista suoritusta niitten
seurakuntalaisten puolelta, joilla ei ole ollut
kvm-menysvelvollista maata.
5. Ruokasaatavat (matskott), joita erinäisillä
paikkakunnilla on suoritettu, osittain
korvauksena aikaisemmista sopimuksen kautta tai
muuten lakanneista suorituksista.
6. Korvaus tai vastike (vederlag), jota kruunu
paikoittain, etenkin Vaasan ja Oulun lääneissä,
on suorittanut osittain kruunun haltuun
otetuista kirkon eduista, osittain papiston
ikivanhasta ja ennen majatalojen asettamista tärkeästä
kestitsemisvelvollisuudesta.
7. Teollisuuslaitosten suoritettavat maksut,
jotka ovat tulleet voimaan suhteellisesti myöhään
ja erityisten kunink. päätösten kautta.
Kaupunkiseurakunnissa ei ole voimaan tullut
yhteisiä perusteita, vaan on palkkaus perustunut
vanhaan tapaan ja hallituksen vahvistamiin
paikkakunnallisiin sopimuksiin.
Kun alkuaan seurakunnassa oli vain yksi
pappi, kirkkoherra, koskee sanottu palkkaus
alkuaan vain häntä. Uskonpuhdistuksen jälkeen,
kun lisääntyvän kansanopetuksen tarpeeksi
seurakuntiin alettiin ottaa kappalaisia ja
pitäjän-apulaisia. on näitten palkkaus järjestynyt eri
virkatalot 222
tavoin. Alkujaan kirkkoherrat suorittivat heille
palkan, sittemmin on palkkaus siirtynyt seura
kuntien suoritettavaksi.
Mitä enemmän siirryttiin pois
luonnontalouden kannalta, sitä suuremmiksi kävivät haitat
moninaisissa luonnontuotteissa suoritettavasta
p. p:sta. Yleisesti tekivät papisto ja
seurakunnat sopimuksia, varsinkin 1700-luvulla. joitten
kautta päästiin mukavampiin ja selvempiin
palkkaustapoihin.
5 p. elok. 1886 annetun asetuksen kautta on
koko maan luteril. seurakuntien p. p. säädetty
järjestettäväksi yhtenäiselle kannalle. Tämän
asetuksen mukaan kaupunkiseurakunnat saavat
edelleen laillisessa järjestyksessä sopia palkoista.
Maaseurakuntien palkkauksen järjestelystä
mainittakoon pääpiirteitä: Palkanmäärään nähden
papisto on vastaisuudessa turvattu semmoisten
palkkaetujen nauttimisessa, että ne täysin
vastaavat, mitä ennen on suoritettu: mutta
maksutapaan nähden toimitetaan järjestely. Palkat
lasketaan pääasiallisesti jyvissä. Kolmannesjvvät
ja muut jyvämaksut säilytetään edelleen
maatilojen suoritettavina, mutta vahvistetaan
varmaksi määräksi kultakin tilalta. Kaikki muut
muissa luonnontuotteissa kuin jyvissä suoritetut
kymmenykset ja maksut vaihdetaan (missä
paikkakunnan olot eivät vaadi tekemään
poikkeusta voi- ja lohikymmenyksiin nähden)
määrättyihin vuosimaksuihin. Pääsiäisrahat. päivätyöt,
ruoka-avut sekä maahanlaskiais- ja
kirkkoon-ottomaksut muutetaan määrätyiksi, hengeltä
suoritettaviksi maksuiksi. Yksityisistä kirkollisista
toimituksista, jos ne tapahtuvat papin kotona,
kirkossa tai hautausmaalla, ei pappi saa maksua.
Virkatodistuksista on asetuksessa erityinen taksa.
Teollisuuslaitokset, maakauppiaat ja ilman
kiinteää omaisuutta olevat henkilöt ovat osalliset
papiston palkkauksessa, yleensä
kunnallistaksoituk-sensa mukaan. Valtion suorittamista
korvaus-eristä. missä seurakunta ei niitä tarvitse,
muodostetaan seurakuntien vastikerahasto. josta
annetaan avustusta papiston palkkaukseen
vähäväkisissä seurakunnissa. Palkkauksen
järjestely-ehdotuksen tekevät erikseen kussakin
seurakunnassa lääneittäin asetetut komiteat, joitten
ehdotukset asianomaisten lausuntojen kera jätetään
hallituksen vahvistettaviksi.
Mainittakoon vielä, että piispat,
tuomiokapitulien asessorit ja lääninrovastit saavat
sanotuista toimistaan palkan valtiolta erityisten
säännösten mukaan: että valtio isoksi osaksi
suorittaa p. p:n eräissä Lapin seurakunnissa; sekä
että lukkarien palkkaus on järjestetty 22 p.
huhtik. 1901 annetulla asetuksella.
Kreikkalais katolisen kirkon p. p:sta Suomessa
on säädetty 29 p. toukok. 1867. 12 p. helmik.
1S74 ja osaksi 17 p. jouluk. 1905 annetuissa
asetuksissa. •/. A. i
aa.
Papiston virkatalot. Kun seurakuntahoito
kristinuskon Suomeen tultua alkoi vakaantua,
alettiin kohta seurakuntia varustaa papiston
virkataloilla. Olot kehittyivät yleensä vhtärin
taa Ruotsin olojen kanssa. Sikäli kuin aluksi
maan yhteisomistus vielä vallitsi, lienevät kirkko
ia pappi ilman muuta voineet tulla osallisiksi
vhteisestä maasta. Sitten on Ruotsin vanhoissa
maakuntalaeissa ja kuningas Kristoferin [-maanlaissa säännöksiä seurakuntalaisten velvollisuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
