Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pappenheim ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pappos—Papu
228
papisto kr~kiajolla yhteiskunnan johtava sääty.
* .■.’!•><–a oli niin laita sitakiu enemmän, kun
maamme eristetty asema niin usein pakotti
kotimaiset .ohtomiriiet. joista Turun piispa oli ar
iou> ylin. toimimaan itsenäisesti. Kolkuug-suvun
aikoina oli p n suhde kuninkaaseen ja ylimystöön
ollut yleensä hyvä, mutta unioniajalla ilmeni pui- I
joo haittoja tästä p.-n erikoisasemasta ja ylen
suumta vallasta, jota usein käytettiin
epäisänmaallisensa hengessä ja itsekkäiden etujen
ajamiseen.
Unionia talla kypsynyt vakaumus ..kahden
hallituksen" turmiollisuudesta valtakunnalle oli
valmistanut mieliä Kustaa Vaasan
toimeenpanemille suurille muutoksille p:n asemassa, joiden
aatteellisena pohjana oli uskonpuhdistus ja
uudis-tuiiat käsitys pappi-viran luonteesta iks. Pappi).
P. kadotti useimmat keskiaikaisista
etuoikeuksistaan ja piispat menettivät sijansa
valtakunnanneuvosto–., p:n tehtäväin painopiste siirtyi
taas puhtaasti uskonnolliselle alalle. P. jäi
kuitenkin vieläkin melkein yksin edustamaan
korkeampaa sivistystä; sekä kansanopetus että
oppikoulu kuuluivat sen toimialuan. Suuri joukko
aaioita, jotka myöhemmin ovat siirtyneet
kunnallinen elämän piiriin, iäi vielä vuosisadoiksi
papiston johtoon : ..pitäjänkokoukset" olivat
yhdistetty a kuna .u ja kirkonkokouksia. Siten säilyi
papistolla tottumus julki-ten asiain käsittelyyn,
ja ••-n valtiollinen merkitys alkoi 1500-luvun
lopulta jälleen nou«ta, kun se taistelussa
Sigismun-dia vastaan ennen muita edusti kansallista jn
protestanttista politiikkaa. 1000-luvun alussa oli
papisto taas muodostunut suljetuksi säädyksi,
joka v n 1617 valtiopäivääriestyksessä sai
erity t-rn asemansa, minkä hallitusmuoto viita 1034
vahvisti ja p:n 1647 annetut sekä 1650
lopullisesti vahvistetut erioikeudet ks.
Säätyeri-oikeudet tarkemmin määrittelivät.
Erioikeudet uusittiin 1723 ja saivnt vahvistuksensa
Yhdistys jn vakuuskirjassa 1789. Niiden sisällys cn
o-ak.<i taloudellista i ks. P n p i s t o n p a 1 k k a u s.
Papiston virkatalot), osaksi valtiollista
laatua: niis-ä on myös määräyksiä, jotka yleensä
ko-kevat evankelisluterilaisen kirkon asemaa
valtiokirkkona.
1600 luvun valtiopäiväpolitiiknssa oli p:llä
erittäin huomattava osuus; oltuaan keskiajalla
aatelin kera kansaa vastassa se oli nyt
aatelittomista -.lädyistä kyvykkäimpänä niiden johtaja,
milloin antelin ja kansnn edut joutuivat
vastakkain. kuten reduktsionikysymyksessä; syystä
•anottiin pappeja ..knnsantriliuuneiksi". Vaikut j
tavi valtiomies tätä lajia oli Turun piispa
Ter-•ern- T.-tä p:n esiintymisestä aiheutui myös
pai on kireyttä sen ja aatelin villillä.
Valtiopäiville lähettivät suuremmat hiippnkunnnt 5-8.
keskikokoiset m m. Turun hiippakunta) 4, pie
nimn.it Ikuten Viipurin, sittemmin Porvoon) 2
edusta aa Valt iopäiväpapisto (connitlorium rcgnij
tr,imi i.,..., tuioi- i jonkunlaisena kirkollisen»
ylihallituksena. Kaarle XI:n aikana supistui p:n
niinkuin muidenkin säätyjen merkitys,
noustakseen Ison vihan jälkeen ,,vapauden ajalla" taas
hyvin -uurek i vaikkei porvaria- ja
talonpoikais-•Utyjen rinnalla niin huomattavaksi kuin
aikai-■emmin fiäädyn enernmi-tö kuului
myssypuo-lu<».»e»n: piispojen rinnalla saivat useat
nlem-man papiston edustajat <-irn suomalainen Antti
Chydenius, suuren vaikutusvallan. Vnpaudenajnn
puolue-elämän varjopuolet vaikuttivat haitalli
sosti p yynkin, vieroittaen sitii kirkollisesta toi
minniista. Siunaan suuntaan vaikutti myös osit
tain papiston innostuminen ajau taloudellisiin
harrastuksiin, joka muutoin kyllä lisäsi säädyn
yhteiskunnallista vaikutusta. Toisaalta
papiston merkitys opillisen sivistyksen edustajana
aleni sitä myöten kuin akateemisen sivistyksen
saaneiden luku lisääntyi muissa piireissä; mutta
pitkälle 19:uteeu vuosisataan, niin kauan kuin
kirkon ja koulun yhteys säilyi, on p. ollut yhteis
kunnan varsinainen ..oppinut sääty".
Suomen erotessa Ruotsista Aleksanteri I vah
visti myöskin p:n erioikeudet. Tärkeimmät
myöhemmät muutokset p:n asemassa, ja toimipiirissä
johtuvat kansakoululaitoksen (1866) ja
kunnallishallituksen (1865) synnystä, kirkon ja koulun
erosta (1870) ja p:n valtiollisen edustusoikeuden
(jonka käyttämisestä ks. Säädyt) lakkaami
sesta (1906). Niistä p:n erioikeuksista, jotka
vielä ovat voimassa, ovat myöskin oppikoulujen
ia yliopiston opettajat edelleen osallisia.
Ruotsissa on kehitys 19:nnellä vuosis. käynyt samaan
suuntaan: p:n valtiollinen edustusoikeus lakkasi
1866. Muissa protestanttisissa maissa lakkasi
yleensä jo uskonpuhdistuksen aikana p:n
valtiollinen merkitys; katolisissa maissa se säilyi osaksi
hyvinkin kauan. esim. Ranskassa v:een 1789.
Nykyään ei papistolla enää ole valtiollista
edustusoikeutta muualla kuin Englannin ja Unkarin
pnrlamenttien ylähuoneessa. [E. Hildebrand,
..Svenska statsförfattningens historiska
utveck-ling" (1896) ; „Suomen kirkkohist. seuran
pöytäkirjat" VII (1908) ja IX (1910).] J. 0.
Pappos (n. 300 e. Kr.), kreik. matemaatikko,
eli Aleksandriassa. P:n kuuluisin, meidän
päiviimme saakka suurimmaksi osaksi säilynyt teos
on nimeltään ..Mathematikai synngogai"
(matemaattinen kokoelma). Se on tärkeä lähde
muinaiskreikkalaisen matematiikan tutkijalle, sillä se
sisältää selostuksen monesta vanhemmasta teok
sesta ynnä P:n itsensä lisäämiä väittämiä. Siinä
tapaa esityksiä kartioleikkauksista. avaruuskäy
ristii, juurenotosta, maksimi- ja
minimiproble-meista, kombinatsioniteoriasta y. m. Teos sisälsi
alkujaan 8 kirjaa, joista 6 viimeistä sekä loput
toisesta ovat säilyneet. Paras pain. siitä on
Hultschin toimittama (1876-78; 3 nid.). U.S:n.
Pappus, mvkerökukkaisten (ks. t.) haivenet.
Paprika ks. Pippuri.
Papu, kahteen eri hernekukkaisstikiiun kuu
luvia kasveja, joiden siemeniä tai palkoja
käytetään ravinnoksi. Tavallisimmin tarkoitetaan
meillä p :11a P/inspo?«»-lnjeja, jotka kaikki ovat
yksivuotisia ruohoin, joilla on 3-lelidykkäiset
lehdet, lehdykkilin pitkissä ruodeissa 2 pientä
suo-jtislehteä kussakin. R tiu supilla (Ph. multi
flnruK) on köyneliäs, pitkä varsi ja valkeat,
punaiset tai kirjavat kukat pitkissä
lehtihankai-sissa tertuissa. Palko suuri, karhen, usein
kir-jnvasiemeninen. Salko- 1. t ii r k i n-p. (Ph.
viii-garit) on pitkävartinen, kuten edellinen tukea
kaipaava, valko- tai punakukkainen, knljupalkoi
nen, useimmin valkosiemeninen. kukat harva
kukkaisessa viuhkossa. Lllnkil-p. Ph. vulgari*
v. nanun) on viljelyksen kautta edellisestä syn
tynyt, pysty- ja lyhytvartinen käilpiömuoto, jolla
on vihertävän valkokukkainen, latvassa sijaitseva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
