- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
233-234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Para-amidofenoli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

233

Para-ainidofenoli — Paraboloidi

234

kao. para-pähkinät. Pääkaupunki P. 2. —
2. Edellämainitun valtion pääkaupunki (virall.
Belém), Tocantins-joen suulaliden oik. rannalla,
Amazon-joen suun eteläpuolella, 138 km Atlantin
valtamerestä: n. 200.000 as. (arv. 1911).
Ilmanala terveellinen. — Useita kauniita puistoja ja
toreja. Tuomiokirkko (rak. 1720), hallituksen
palatsi, kaupungintalo (molemmat Pombalin
rakennuttamia) , arvokas museo y. m.
Piispanistuin. — P. on Pohjois-Brasilian tärkein
satamakaupunki ja Amazon-laakson tuotteiden
ta-pulipaikka; viedään kautsukkia, kaakaota,
pähkinöitä. palmukuituja, arvokkaita puulajeja v. m.
Satama hyvä. Säännölliset
höyrylaivakulkuvuorot Amazon-joelle, Eurooppaan,
Pohjois-Ameriik-kaan ja Brasilian muihin pääsatamiin.
Rautatie Braganean kaupunkiin. — P. perustettiin
1615. Sen kehitys alkoi 1S67, jolloin Amazonas
avattiin ulkomaiselle kaupalle. E. E. K.

Para-amidofenoli, C,H,ON. saadaan
paranitro-fenolia pelkistämällä. Kuumentamalla sen
etyli-eetteriä jääetikan kanssa saadaan f en a se ti
i-nia (ks.’ t.). S. S.

Paraati (ransk. parade), sotajoukkojen juhlal
linen tarkastus, jolloin joukot parhaimpiin
vaatteisiinsa ja kunnia- y. m. merkkeihinsä n. s.
paraatipukuun) pukeutuneina asettuvat
harjoituskentälle riveihin vierekkäin
(paraati-asento). Korkein läsnäoleva päällikkö
ratsastaa ensin pitkin joukkojen rintamaa tervehtien
eri joukko-osastoja, jolloin kunkin rykmentin,
pataljoonan j. n. e. soittokunta soittaa joukon
kunniamarssin. Senjälkeen kaikki joukot
marssijärjestyksessä kulkevat lippuineen ja
soittokunnan soittaessa päällikön sivu
seremonia-marssissa. — P: ja toimeenpannaan myös
tarkastuksesta riippumatta määrättyinä
sotilaallisina ja keisarillisina juhlapäivinä. — V a h t
i-p:t ja kirkko-p:t ovat vahdinvaihdoksissa ja
sotilaiden jumalanpalveluksissa toimeenpantuja
pieniä p:ja. — Suru-p:ja toimeenpannaan
ylempien päälliköiden hautajaisissa; tällöin joukko
asetetaan vainajan asunnon edustalle, missä se
tekee kiväärillä kunniaa arkkua uloskannettaessa
seuraten sitä haudalle soittokunnan soittaessa
surumarssia. M- v. H-

Parabasis [ ra’-], vanhassa attikalaisessa ko
mediassa se symmetrisesti rakennettu kooriosa,
jossa koori suoraan puhuttelee yleisöä, ks.
Kreikan kieli ja kirjallisuus, palsta 1495.

O. E. T.

Parabeli (kreik. parabole1 = rinnakkain
asettaminen). 1. Vertauskertomus. jossa annettu
opetus esitetään jokapäiväisestä elämästä otetulla
kuvalla (esim. Jeesuksen lyhyet ..vertaukset"
U: ssa T: ssa).

2. Niiden pisteiden geometrinen ura, joiden
etäisyydet tunnetusta
pisteestä F (ks. kuvaa) ja
tunnetusta suorasta LL
’ ovat yhtäsuuret (Ai = AF).
P. kuuluu n. s.
kartioleik-kauksiin (ks. t.).
Tunnet-. tua pistettä sanotaan p: n
polttopisteeksi
(fo-rus), tunnettua suoraa sen
j o h t o v i i v a k s i
(di-rectrix) ja käyrän jonkun
pisteen sekä polttopisteen

yhdistysjanaa AF radius vectoriksi.
Polttopisteestä johtoviivaa vastaan piirretty kohti
suora OF on p:n akseli ja piste M sen
huippu (vertex). P:n määrityksestä
seuraa että .1/0 = 31 F. Jos suorakulmaisessa
ko’ordi-naattijärjestelmässä, jonka A’-akselina on p:n
akseli ja ordinaatta-akselina pisteen J/ kautta
edellistä suoraa vastaan piirretty kohtisuora,
mielivaltaisen pisteen A koordinaatteja Ma ja
Aa merkitään Æ:ksi ja i/:ksi sekä p:n
parametriä (polttopisteestä p:n akselia vastaan
piirrettyä kohtisuoraa jännettä) 2p:ksi, niin p:ii
yhtälö on y’=2px. Jos tehdään Mt = Ma ja
pisteet / ja A yhdistetään, niin At on p:n
tangentti pisteessä A. Koska Mt = Ma ja OM-MF.
niin on tF (=Oa = Aa)-FA ja siis myös /\AtF =
f\tAF. Kun piirretään lisäksi tangenttia vastaan
kohtisuora An sekä suora o.Ax yhdensuuntaiseksi
tn kanssa, niin on f\FAn =/\xAn. Jos sentähden
annetaan p:n kiertää akselinsa ympäri, niinettä
se muodostaa pinnan (ks. Paraboloidi) ja
ajatellaan pintaa heijastavaksi, niin suunnassa
xA tullut valosäde heijastuu suuntaan AF s. o.
kaikki akselinsuuntaiset valosäteet heijastuvat
polttopisteeseen. — Heitetty kappale liikkuu ollen
vain painovoiman vaikutuksen alaisena
ilmatto-massa tilassa p:ia pitkin (ks. Heittoliike).
— Kolmannen asteen käyrää, jonka yhtälö on
y = x3, sanotaan k u u t i o p a r a b e 1 i k s i.

V. S:n.

Paraboloidi (ks. Parabeli). toisen asteen
yhtenäinen, äärettömiin ulottuva käyrä pinta,
jolla ei ole keskipistettä. P. on kahta
lajia: elliptinen p. (kuva 1) ja
hyperbolinen p. (kuva 2).
Edellisestä on r ota t sion i-p.
erikois-laji. Sellainen syntyy, kun parabeli
(ks. t.) kiertää akselinsa ympäri.
Jokainen akselia vastaan kohtisuorasti
kulkeva taso leikkaa siis rotatsioni-p :ia
ympyrä-viivaa ja akselin kautta kulkeva taso parabelia
myöten. Elliptistä p:ia akselia
vastaan piirretty kohtisuora
taso leikkaa ellipsiä pitkin.
Hyperbolisella p:lla on se
ominaisuus, että jokaisen sillä olevan
pisteen läpi voidaan piirtää I
kaksi pintaan täydellisesti
joutuvaa suoraa. P:n voidaan
ajatella syntyvän parabelin
liikkeen kautta siten, että tämä siirtyy
yhdensuuntaisesti itsensä kanssa huipun pysyessä kaiken
aikaa toisella parabelilla. jonka taso on
kohtisuorassa edellisen tasoa vastaan ja aukeama
käännetty vastaiseen suuntaan. Tästä seuraa, että
hyperbolista p:ia voidaan niin leikata, että
leikkausviiva on parabeli. Yleensä taso leikkaa sitä
liyperbeliä (ks. t.) myöten. V. S:n.

Mctsänh. Pituusleikkaus puun rungon
keskeltä muodostaa pinnan, jota rajoittaa
määrätty käyrä (n. s. runkokäyrä) ja jonka
akseli käy yhteen rungon pituusakselin kanssa.
Näin ollen voidaan puun runkoa pitää
rotatsioni-kappaleena, joka muodostuu, kun mainittu pinta
kiertää akselinsa ympäri, jolloin runkokäyrä
on muodonmäärääjänä. Useimmiten ei puun
runkokäyrä sinänsä omassa kulussaan
(muodossaan) noudata mitään säännöllisiä lakeja, mutta
sen eri osat lähenevät sensijaan erinäisiä yksin-

Kuva l

Kuva 2

Parabeli.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free