Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paraisten malmi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Parallaktinen -Paralle|lt
244
dustavat keskenään Puhutaan vuorokaut
i-sesta. vuotuisesta ja sekulaarisesta
p »ta. 1. Vuorokautinen p. syntyy, jos
t ji» .i-ink j|’|Kile on verrattain likellä maata ja
hu-vsiatopsikat ovat kaksi paikkaa maan piunalla
eli. maan kiertäessä akselinsa ympäri, sama
paikka kahtena eri hetkenä vuorokautta). Jotta
voitai-un verrata kuun-, auringon- ja
kiertotähden havaintoja toisiinsa, niin on havaintoihin
li-..tta>ä vuorokautisen p.n aiheuttama oikaisu,
jolloin saadaan maakeskiset koordinaatit.
Vuorokautinen p. on sitä suurempi, kuta likempänä
havaittu taivaankappale on havaintopaikan
liori-«ontaalitaM» ’ks. kuvaa).
Jos C on maan
keskipiste ja taivaankappaletta
S havaitaan paikasta B
maan pinnalla. 011
vuorokautinen p. = \ BSC. Jos
havaintopaikka on A,
ja \ CAS on 90" niin on taivaankappaleen S:n
horisontaali-p \ ASC> BSC. Paikassa
M oletan taivaankappaleen horisontaali-p. on =
/\ A MC. mistä huomaa, että tämä p. on sitä
suurempi, kuta likempänä taivaankappale on
maata. Jos maapallon säde merkitään a :11a ja
horisontaali-p. .v:llä. niin on etäisyys
taivaankappaleesta maan keskipisteeseen = - P:nmää-
r.canjinen merkit-ee siis etäisyyden määräämistä.
V u r 1 n g o n p. on määrätty monen eri metodin
avulla ip.-kulman pienuuden tähden ei auringon
aseman -uoranainen määrääminen anna
tyydyttävää tulo-,ta ja saatu todennäköisin arvo = 8."»o.
minkä luvun todennäköinen virhe tuskin on 0."«i
suurempi. Tätä p ia vastaava keskietäisyvs 011
149 . milj. km. Kuun horisontaali-p. on
keskimäärin 57’2" ja vastaava etäisyys n. 384,000 km.
2 Kiintotähtien vuorokautinen p. on
käytännöllisesti 1). Niitten etäisyys määrätään n. s.
vuotuisen p:n avulla, jolloin kahtena
havaintopaikkana on maan asema kahdessa
mahdol-li-imman etäällä toisistaan olevassa maan radan
pisteessä.
Jos vieressäolevassa
kuviossa ABCD merkitsee
tnaan rataa auringon (S)
ympäri, niin määrätään
tähden (T) vuotuinen
p. mittaamalla kulma
\TC, joka saadaan paikanmääräyksistä maan
ollessa A tasa ja C:ssä. Tämmöiset
paikanmääritykset vaativat kuitenkin kiintotähtien
äärettömän etäisyyden takia erinomaista tarkkuutta,
ja johtivatkin tulokseen vasta vv. 1837-38
Bes-•elin tekemien heliometrimittausten avulla, vaikka
JO P»ri vuosisataa aikaisemmin oli koetettu —
Kopernikuksen systeemin vahvistukseksi —
löy-t.1.1 maan liikunna-iu radassa johtuvaa
kiinto-täbtien näennäistä vuotuista paikanmuutosta. Jos
A ja C ovat maan radan i-oakselin päätepisteet,
niin on tähden p i’|,/\ ATC. Nykyään on
monelle kiintotähdelle onnistuttu määräämään
etäisyys auringosta p:n avulla (vrt.
Kiintotähdet). • 3. Sekulaarinen p. johtuu siitä,
että aurinkokunta liikkuu avaruudessa. Jos
vie-rei« kuviossa S esittää aurinkosysteemin
paikkaa jonakuna vuonna ja S’ sen paikkaa
seuraavana vuonna, on sekulaarinen p. =/\ STS’.
Kuva H.
Kara X
Iltmä kulma on. kuten vuot ui
ueukin p. erittäin pieni ja
vaikea mitata, sen avulla on
kuitenkin voitu määrätä
aurinkokunnan liikuntasnunta (apeksi).
P.-sanaa käytetään myöskin
yleise>-ä „siirron" merkityksessä
kuu esim. puhutaan kiikarin
p -ta. jos hiusristikko ei ole tarkkaan näkö
tasossa. /’. It-
Parallaktinen tks. P u r a 11 a k s i), parallak
-iin kuuluva. P. kulma = purallaksi. — Kiikarin
p. asema on käytännössä suurissa refraktoreissu
ja reflektoreissa, jolloin toinen kiikarin
akseleista tähtää taivaannapaa kohti ja toinen on
yhdensuuntainen ekvaattorin kanssa. Tämmöistä
konetta, e k v a t o r i a n 1 i a, käytetään etenkin
relatiivisiin) mikromctrimittauksiin sekli valo
kuvien ottamiseen. Se on usein vurustettu
kellolla, joka siirtää kiikaria tarkalleen tähden
liikunnan muknan. II. R.
Paralleli (kreik. paraUlflos, < puru’= rinnalla.
11 allelön = toinen toisensa), yhdensuuntainen;
rinnakkainen; samankaltainen; solat.,
piirittä-jien linnoituksen edustalle kaivamat
juoksukai-vokset.
Paralleiipaikat (ks. Paralleli), sisällyk
seltään yhtäläiset tai samankaltaiset teoksen (var
sinkin Raamatun) kohdat.
Parallelipiirit (ks. Paralleli), leveys
piirit, ekvaattorin kanssa yhdensuuntaiset ym
pyrät maanpinnalla, joitten aseman määrää le
veysaste ja joita myöten pituusasteet luetaan.
Kaikilla samalla parnllelipiirillii olevilla paikoilla on
sama lutitudi. P:t pienenevät, kuta likemmäs
napoja tullaan. Esim. Helsingin kautta kulkeva
pa-rallelipiiri on ainoastaan puolet ekvaattorin
pituudesta. ja 80° :n napakorkeudella paralleli ei
ole täyttä 7 milj. m, jotavustoin matka maan
ympäri ekvaattoria mvöten tekee yli 40 milj. m.
II. R.
Parallelipipedi (kreik. para’llClos = yhden
suuntainen, ja e/u’/>«/on = pinta, taso), prisma
iks. t.), jonka asemat ovat suunnikkaita. P:iä
rajoittaa siis 6 suunnikasta, joista vastakkaiset
ovat yhdensuuntaiset ja yhteelliset. P:ssä
voidaan mikä taliansa sitä rajoittavista kuvioistu
ottaa asemaksi 1. pohjaksi. Vastaista kuviota
sanotaan silloin myös asemaksi. Pohjien
kohtisuora väli on p :n k o r k e u s. P. on s u o r a, jos
sivusärmät ovat kohtisuorat asemia vastaan,
muuten vino. Suorakulmainen on suora p.,
jonka asemat ovat suorakaiteita. Suorakulmainen
p. on kuutio (ks. t.), kun sen kaikki särmät
ovat yhtäsuuret. P:n kuutiosisällys saadaan ker
lomalla aseman ja korkeuden lukuarvot,
suorakulmaisen p:n siis kertomalla kolmen
yhteensat-tuvan särmän lukuarvot. V. 8:n.
Parallelismi (ks. Paralleli). 1. ks.
Kerto. — 2. ks. Paralleliteoria.
Parallelisävellajit ks. It i n 11 a k k a i s s ä v e
1-lajit.
Parallelit (ks. Paralleli). 1. ks. Juoksu-
haut a.
2. mu». P. (terssi-, kvintti-, oktaavi-p. y. m.)
ovut sävelkulkuja, jotka johtuvat kahden äänen
samansuuntaisesta liikkeestä, kun äänet
liikkuessaan pysyvät saman tahi samanlaisen intervallin
i ilimatkallu toisistaan. Intervallin laadun mu
(m L
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
