- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
281-282

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Partikulaarinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Partikulaarinen Parusia

282

Partikulaarinen lat. puri iculä’ris), osaa
koskeva, paikallinen.

Partikularismi (nilat.), valtiollinen suunta,
joka liittovaltiossa, esim. Saksan valtakunnassa,
vaatii yksityisille valtioille mahdollisimman
suurta itsenäisyyttä. (J. F.)

Partisaani < ransk. puriimm). partiojoukou
jäsen, sissi.

Partisiippi (lat. partici’pium < particeps =
osallinen, n im. sekä verbin että adjektiivin
ominaisuuksista). laatu tapa. verbin
adjaktiivi-nen nominaalimuoto (ks. t.). Suomen kielen
paista E (esim. oppiva, opittava) ilmoittaa
päättymätöntä (kestävää, aiottua), II (esim. oppinut,
opittuI päättynyttä tekemistä. P:eja käytetään
samoina lauseenosina kuin adjektiiveja (myös
substantiivisesta). Erikoisesti on huomattava p:n
käyttäminen muodostamaan apuverbin kanssa
verbin n. s. yhdistettyjä temporeita (esim. olen
tehnyti ja kieltoverbin kanssa kielteistä
imperfektiä (esim. en tehnyt) sekä apuverbin kanssa
i persoonattomasta) ilmoittamaan tekemisen
tarpeellisuutta (esim. minun on mentävä), passiivin
II :n p:n partitiivin käyttäminen ilmoittamaan
tekoa, jonka jälkeen jotain tapahtuu, s. o.
tempo-raalijärjestelmä (esim. päivän noustua lähdimme)
sekä partisiippijärjestelmä (ks. t.). .1. A’.

Partisiippijärjestelmä (suomen kielessä),
huomaamista, ajattelemista, lausumista merkitseviä
verbejä seuraava, merkitykseltään objektista
että-lausetta vastaava järjestelmä, sellainen kuin:
näen pojan tulevan (= näen. että poika tulee).
P:n „subjekti" (pojan) on alkuaan ollut
hallitsevan verbin (näen) objekti ja siis akkusatiivi,
mutta vähitellen sitä on ruvettu käsittämään
genetiiviksi, jolloin myös on aljettu sanoa: näen
poikain tulevan (alkuaan: näen pojat tulevan).
P:n predikaattina oleva partisiippi on
oikeastaan hallitsevan verbin predikaatintäyte, mutta
nykyään subjektiivisenakin yksikön
n-päättei-sessä akkusatiivissa (esim. poika näkyy meneviin,
aikaisemmin: poika näkyy menevä). A. K.

Partisipatsioni (lat. participä’re = ottaa osaa),
osanotto. — Partisipatsioniyritys,
-liike, yhteisliike.

Partita ks. Sviitti.

Partitiivi liat. parlitVvus = osittamisen sija),
eräs itämerensuom. kielten, suomessa -ta-, -tä-,
-a-, -ö-päätteisenä esiintyvä nimisanain
sijamuoto: o s a n t o. Suomen p. merkitsee
yleisimmin määräämätöntä kokonaisuutta, jonka osa 011
puheena, joko sitten osa on ilmoitettuna eri
osa-sanalla (joukko miehiä, paljo rahaa), tai p:ia
on käytetty ilman osasanaa, kuten esim.
osa-subjektina ja -objektina sekä partsiaalisena
predikaatintäytteenä. Muista p:n käytäntötavoista on
huomattava vertailemisen p. (minä olen häntä
vanhempi), mitan p. (lunta on tuumaa paksulta),
huudahduksissa käytetty p. (sitä miestä, minkä
teki!), p. ilmoittamassa syytä (itketkö osan
vähyyttä"!), tietä (tulin oikopolkua), tapaa (laiva
kulki täyttii vauhtia) j. n. e. Alkujaan p. on
ollut paikallissija, erosija. mikä vielä näkyy
sellaisista partikkeleista kuin esim. luota, ulkoa,
kotoa. A. K.

Partituuri, m us., on nuottimerkintä. joka
tulee kysymykseen yhteisesti esitettävissä (kuoro-,
orkesteri-, kamarimusiikki- v. m.) sävellyksissä.
Kukin esittäjä saa tav. vain oman äänensä, mutta

johtajaa varten merkitään kaikki äänet yhteen,
samoille sivuille, päällekkäisille viivastoille ja
3 hteisten tahtiviivojen puitteisiin. Kuoro-p:iin
äänet merkitään sävelkorkeutensa mukaiseen
järjestykseen; mutta kuoroon yhtyvät sooloiiänet
merkitään useimmiten korkeimman kuoroäänen
yläpuolelle. Orkesteri-p :ssa ryhmitetään äänet
niin. että puupuhaltimet ovat ylinnä, seujälkeen
vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet, alinna
jousisoittimet (ja harppu). Jos orkesteri säestää
laulua, merkitään lauluäänet joko jousisoittimien
yläpuolelle talli altto- ja selloäänen väliin.
-P.-s o i 11 o on tärkeä oppiaine kapellimestariksi
aikoville. Siihen tarvitaan erityistä
harjaantumista senkin vuoksi, että orkesteriäänet
yleisesti merkitään moniin eri klaaveihin taikka
toisiin sävellajeihin kuin missä ne soivat. Ny
kyään on Italiassa y. 111. alettu merkitä p:t
yksinomaan g- ja f-klaaveihin ja oikeaan sävellajiinsa.

/. K.

Partola (myös P a r d o 1 a. ruots. K a r 1 b e r g).
13/4 manttaalin suuruinen ratsuvelvollinen säteri
Pirkkalassa 2 ’/. km lounaaseen Tampereelta. Tila
kuului 1700-luvun alussa Pfaler- ja sitten
Späre-suvulle v :een 1849. Nyk. omistaja (1914, II.
Palmroth. A. Es.

Partout /-?«’/ (ransk.). kaikkialla
ehdottomasti ; kaikesta huolimatta.

Partsch [parts], Joseph (s. 1S51), saks.
maantieteilijä. 1876 Breslaun yliopiston
maantieteen ylimääräinen ja 1884 vakinainen prof.,
l’J05 Fr. Ratzelin seuraaja Leipzigin yliopistossa.
Tutkimuksia: ..Die Darstellung Europas in dem
geographisohen Werke des Agrippa" (1875). „Die
Gletscher der Vorzeit in den Karpathen und
den Mittelgebirgen Deutsclilands" (1882),
..Lan-deskunde der Provinz Schlesien" (1889), ,,Die
Schutzgebiete des Deutschen Reichs" (1893).
..Mitteleuropa" (1904) y. m.

Partsiaalinen 1. partsielli (lat. pars
-osa), osittainen, osaa koskeva.

Partsielli ks. Partsiaalinen

Parturi, henkilö, joka harjoittaa parranajoa
ja tukanleikkuuta ammattinaan. Ennen vanhaan
p :t harjoittivat myös välskärintointa. ks. V ä 1
s-k ä r i.

Parturiunt montes, nascetur ridiculus mus

(lat.). .,vuoret ovat synnytystuskissa, syntyy
naurettava pikku hiiri" (Horatius. „De arte
poe-tica").

Partuuna (saks. Pardune). kiinteään takilaan
kuuluva köysi, joka aluksen partaasta lähtien
sivulle ja perään päin tukee märssy-, prammi-,
kryssi- tai muuta tankoa aluksen takilassa.

F. L.

Parus ks. Tiaiset.

Parusia (kreik. pariisi’a. Iat. advefntus).
tuleminen. Raamatussa käytetty merkitsemään
Kristuksen tulemista kirkkaudessa. Rooman
valtakunnassa p. sanaa käytettiin hallitsijan
juhlallisesta saapumisesta maakuntaan tai kaupunkiin.
Tällaista keisarin saapumista pidettiin
merkkitapauksena, jotavarten usein kannettiin
erityinen vero; joskus sen muistoksi lyötiin rahaa:
eräässä tapauksessa alettiin keisari Hadrianuksen
tulon johdosta Kreikkaan uusi ajanlasku.
Tällaisessa juhlallisessa merkityksessä sovitetaan p.
Kristuksen odotettuun saapumiseen Jumalan
valtakunnan kuninkaana. P. on näin ollen raama-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0161.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free