Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pascalin kuusikulmio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Paschasius Radbertus — I»aski111
2SS
krivj rillism tutkijakunnan ede-sä pubdistusvalu.
’:. ■ • u arkkipiispaa Elion harrastuksia
pohjoismaiden käännyttämiseksi P. niisti nimittämällä
tiinet vikaariksi määrättyjä asioita varten. —
i 1’ H paavina 1099 illS|. jatkoi Gregorina
VII ja Urbanus Ii n alkamaa uraa. V. 1102 hiin
vahvisti keisari Henrik IV.-Mä vastaan annetun
pannajulistuksen. taisteli voitokkaasti keisariu
tsrttaniia tastapaareja vastaan ja niisti prinssi
Henrikin vallantavoittelua. Kuu hiilien keisari
Henrik V u kan-.i 5 p. helmik II tl tekemiinsä
iuvrstituuraa koskeva sopimus osoittautui
piis-l>ain rastu-tukseu vuoksi mahdottomaksi
toteuttaa. otti keisari paavin vangiksi ja pakotti
hänet myöntämään keisarille investituuraoikeudeu.
V 1112 pidetys-a lateraanikokouksessa P. peruutti
keisarille antamansa sitoumukset ja uudisti
Gre-gorius VII:n ja Urbauus II:n antamat
investi-tuur.ia ko-kevat asetukset. S. v. hän julisti
Henrik V n pannaan. Kun Henrik UIT tuli Roomaa
rastaan, oli paavin pakko etsiä turvaa
Etelä-Italian normanneilta. [Bernheim. ..Quellen zur
Ge-«hichte des Investiturstreits II" (1907) ja ..Das
Wormser Konkordat und seine Vorurkunden"
190ÖI. G. Meyer von Knonau, ..JahrbQeher des
Deutschen Reiches unter Heinrich IV und V"
C - nide. 1907).J — 3. P. III. valittiin 1164
keisaria kannattavan puolueen toimesta Aleksanteri
III n k- t.i vastapaaviksi; julisti
KaarleSuu-ren pyhimykseksi. Kuoli 1108. A. J. P-ä.
Paschasius Radbertus f-ä’s- -&-]. Corbie’n
luo– irin apotti R44-S51), kuoli v:n 856 jälkeen.
Kirj.i-saan ..l)e corpore et sanguiue Christi" hän
en-imäisenä täysin selvästi opettaa ehtoollisessa
tapahtuvaa leivän ja viinin muuttumista
Kristuk-—n ruumiiksi ja vereksi. Tämä muuttuminen oli
ehtoollisainesten pyhittämisen kautta tapahtunut
ihm«- jumalallinen luomistyö. P. R:n oppia
vas-tu-n hänen aikalaisensa Ratramnus, joka vielä
edusti alkuperäisempää käsitystä. E. K-a.
Pascoli, Giovanni (1855-1912), it.
runoilija. tuli ensin latinan ja kreikan kielen sekä
v. 1907 it. kirjallisuuden professoriksi
Bolognaan opettajan-a Carducci’n (ks. t.) jälkeen.
Huomiot i herätti jo ensimäinen runokokoelma
..My-riroe" 1892) ; senjälkeen ilmestyi ..Poemetti"
18071 ja -itä -euraavina vuosina useita
huomat-tavi , teoksia (..Canti di Castelvecchio", „Odi e
inni", Poemi couviviali", ..Canzoni di Re Enzio"),
jotk.i syvälll tunteellaan, jalolla
antesisällyksel-li.im ja muodolli-ella täydellisyydellään voittivat
-uurla suosiota ja kohottivat hänet maansa
etevimpien runoilijoiden joukkoon.
Kirjallisuushis-torian alalta ovat mainittavat hänen
Dante-tut-kleimansa Minerva o«eurn" (1898), ,.Sotto il
ve-lame" 1900i. .Pensieri e discor-i" (1907).
n. Kr-n.
Pas-de-Calais //«i do knif] (engl. Strait of
Dover. imlun ajan I rrluni Oallicum),
Calais’n–almi. Kanaalin iks. t.) kapein kohta. — Sen
Itan-kan puoli-ella rannikolla on saman niminen
departementti. 0.752 km*, 1,008.155 as.
(1911). 158 km’:llä (Hanskan laajimmin
asuttuja). Pääkaupunki A r r a s.
Pandeloup //.«rf/ö’/, Jules 1819-87), ransk.
kapellimestari. johti 1851 84 klassillisia
sinfoniakonsertteja, jotka huokean pääsymaksunsa
kautta soivat tilaisuutta |.< .joille
kansankerrok-«ille hyvän musiikin kuulemi-een. Tämän ohella
1*. myöskin tutustutti yleisöä oman aikansa
säveltäjiin (Saint-SaPns. Massenet, Bizet, Lalo
y. m.). /. K.
Paseerata (ransk. /«isser), matkustaa jonkun
kautta, lävitse.
Pasianssi (ransk. patience, < lat. patie’nha
kärsivällisyys., tav. viiden henkilön pcluttuva
korttijieli (useita tapoja).
Pasic /-its/. N i koi a (s. 1846), serb.
valtiomies; toimi alkuansa insinööriuä. otti 1876-78
osaa Turkin sotaan: tuli 1878 eduskuntaan ja oli
jo |ss| radikaalien johtajin; v:n 1883 kapinan
jälkeen hän pakeni ulkomaille ja tuomittiin
kuolemaan. mutta -ai 1889 armahduksen, tuli
eduskunnan puheenjohtajaksi ja Belgradin
pormestariksi; 1S91-92 pääministerinä. 1893-94 lähetti
1 iiii iiii Pietarissa; otti 1899 osaa yritykseen
Milan kuninkaan syrjäyttämiseksi, tuomittiin
vankeusrangaistukseen, mutta armahdettiin
Venäjän hallituksen toivomuksesta: Pietari kuninkaan
aikana P. oli ulkoasiainministerinä ja sittemmin
myöskin pääministerinä 1904-05; samoissa toi
Ulissa 1906-08 ja v:sta 1909 lähtien, johtaen
Serbian politiikkaa Balkanin sotien aikana 1912-13.
./. F.
Pasifiseerata (lat. pacifinVre. ransk. pacificr\.
rauhoittaa.
Pasigrafia ks. Kansainvälinen kieli.
Pasila. Fredrikshergin (ks. t.) etukaupungin
suomalainen nimitys, joka kuitenkin alkuaan on
käsittänyt sen asutuksen, mikä sijaitsee n. s.
Böleii tilan mailla.
Pasilalia ks. Kansainvälinen kieli.
Pasiphae [päsiphn’v], kreik. tarustossa
Helioksen tytär, Kreetan kuninkaan Minoksen
puoliso; rakastui sonniin ja synnytti tälle pojan.
Minotauros hirviön (ks. t.). L. T.
Paskevits /-("’-/. Ivan Fedorovits
(1782-1856), von. sotapäällikkö, kunnostautui
kenraalina sodassa 1812 Napoleonia vastaan useissa
taisteluissa ja oli mukana seuraavina vuosina
suuressa vapaustaistelussa, ottaen huomattavalla
tavalla osaa m. m. Pariisin valloitukseen; saavutti
sittemmin mainetta sodassa Persiaa vastaan,
valloittaen 1827 persialaisen Armeenian ja Erivanin.
minkä johdosta sai kreivin arvon ja nimen E r
i-v a n s k i j. Turkkia vastaan käydyssä sodassa
P. valloitti 1828-29 useita linnoja Aasian
puoleisessa Turkissa ja nimitettiin sotamarsalkaksi.
Oli ylipäällikkönä 1831 taisteluissa Puolan
kapinallisia vastaan ja lopetti sodan syyskuussa
s. v. Varsovan valloittamisella, saaden sen
johdosta Varsovan ruhtinaan arvon; johti
senjälkeen Puolan käskynhaltiaksi nimitettynä anka
ruudella mann hallintoa. Venäläisten päällikkönä
1849 Unkarissa pakotti Görgcyn antautumaan
Vi-lfigosissa. P. toimi ylipäällikkönä myös 1854
Tonavan varsilla käydyissä taisteluissa, mutta
tultuaan haavoitetuksi hänen oli pakko poistua
ar-meiasta. Senjälkeen Varsovan käskynhaltiann.
fStserbatovin kirjoittama elämäkerta, myös [-ranskaksi.]-] {+rans-
kaksi.]+} K. IV. R.
Paskilli (it. jxisquillo), kirjallinen tai kuval
lincn, julkisesti levitetty häväistyskirjoitus. Sa
n:m arvellaan johtuneen eräästä Pasquino ni
miscstä suutarista, joka 1600-luvun alkupuolella
eli Roomassa ja oli tunnettu purevasta
ivastansa. Hänen mukaansa nimitettiin sittemmin
erästä varsin tuhoutunutta antiikkista patsasta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
