Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pasko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
289
johon oli tapana kiinnittää ivallisia
huomautuksia ja ilmoituksia. 11. Kr-n.
Pasko eli n. s. egyptiläinen silmätauti, t r
a-komi, on kovin tarttuvainen silmätauti, jota
muutamissa osissa maatamme on jotenkin
yleisesti. toisten seutujen taas ollessa siitä miltei
kokonaan vapaat. P. esintyy alussa lievän
silmä-katarrin 1. silmän sidekalvon tulehduksen
muodossa. kehittyen vähitellen ja salaa hiipien tuoksi
tarttuvaksi silmätaudiksi, jossa tunnuksellisina
taudinmerkkeinä ilmenee pieniä
nystyräntapai-sia muodostumia silmäluomien ja varsinkin
yläluomen sisäpinnassa. Nystyrät tekevät
silmäluomet sisäpinnaltaan epätasaisiksi ja karheiksi,
niin että ne hankaavat silmämunaa. Tästä silmän
läpikuultavat, valoataittavat osat. sarvikalvo sitä
peittävine sidekalvoineen ärtyvät ja
kiusaantuvat. käyden monenlaisille taudillisille
tapahtumille alttiiksi, mitkä arpimuodostuksilla ja
muillakin tavoin tekevät sarvikalvon sameaksi, siten
pahoin häiriten näköä. Taudin tartunta,
erityiset trakomibasillit, piilee tautisen silmän
erittämässä mädänsekaisessa limassa. Taudin
leviäminen tapahtuu enimmäkseen siivottomuuden ja
yhteisten pyheliinojen käyttämisestä, joittenka
välityksellä tartunta joutuu toisen silmästä
toiseen; tauti esiintyykin siitä syystä muutamilla
paikkakunnilla jonkinlaisena „perhetautina".
Jotta tauti estettäisiin leviämästä esim. kouluissa
ja koulujen kautta, toimitettakoon kaikki
epäilyksenalaiset lapset, s. o. kaikki ne, joitten
silmät vain pitemmän aikaa punottavat tahi
näyttävät olevan turvoksissa tai muuten tuntuvat
tautisille, lääkärin tutkittaviksi ja hoidettaviksi.
Niin pian kuin asianmukaisella hoidolla p. on
saatu sen verran paranemaan, ettei silmästä enää
vuoda märkäistä limaa, niin ei ole suurta
tartunnanvaaraa enää olemassa. Kuitenkin pidettäköön
p.-tautiselle omat pyyhkeet sekä silmiä että
käkiäkin varten niin kauan kuin vähänkään
tau-dinjälkiä vielä on olemassa. Jos yhdessäkin
perheenjäsenessä tavataan p., on varovaisinta. että
kaikki perheenjäsenet alistetaan lääkärin tarkas
tettaviksi. il. O-B.
Paslikka (tat. baslyk = päähine), Venäjällä
yleinen (m. m. sotaväessä) myös korvia ja
niskaa suojaava suippopääliine.
Pasma ks. P a a s m a.
Pasquier f-skië’}, É t i e n n e (1767-1862),
hert-uia, ransk. valtiomies; tuli jo 1787
parlamentti-neuvokseksi. oli hirmuvallan aikana 1704 vähällä
loutua mestauslavalle, tuli 1810 valtioneuvoston
jäseneksi ja Pariisin poliisiprefektiksi; liittyi 1814
bourboneihin ja oli sittemmin ajoittain ennen
v:tta 1822 sisäasiain, oikeus- ja
ulkoasiainministerinä. tuli 1821 pääriksi; vaikka olikin
kuningasmielinen. vastusti P. nousevaa taantumusta.
Heinäkuun vallankumouksen jälkeen hän liittyi
Ludvik Filipiin ja oli päärien kamarin
esimiehenä koko Ludvik Filipin hallitusajan 1830-48;
sai 1837 Ranskan kanslerin ja 1844 herttuan
arvonimen ; v:sta 1842 akatemian jäsen: julkaisi
..Discours et opinions" (1842) ; hänen
huomattavat muistelmansa „Histoire de mon temps"
ilmestyivät 1893-95. ./. F.
Passaasikone. tarkkaan meridiaanissa
sijaitseva tähtitieteellinen kiikari, jonka lännestä
itään kulkeva kiertoakseli on lujasti kivipilarien
varassa. P:ssa ei tarvita niin tarkkaa
lukema-10. VII. Painettu 3U tä.
290
ympyrää kuin nieridiaaniympyrässä; sitä
käytetäänkin etupäässä aika- tai rektascensionimääräyk
seen, eikä tähden deklinatsionin tai paikan
napakorkeuden määräämiseen. Jotta näköakseli
varmaan voitaisiin pysytellä meridiaanitasossa,
voidaan kiikarilla tähdätä johonkin suoraan etelässä
pystytettyyn merkkiin. Havaintoja tehtäessä
merkitään aika, jolloin tähti kulkee kuukin
näköpiirissä näkyvän pystysuoran langan ohi. II. K.
Passabeli (ransk. passaile), mukiin menevä;
mahdollinen kulkea (esim. tie).
Passacaglia /-ka’lja], mus., vanha esp. tahi
it, tanssi, juhlallisen hitaassa kolmijakoisessa ryt
missä. P. esiintyy 17:nnen ja 18:nnen vuosis.
orkesterisarjoissa jotenkin samankaltaisena kuin
chaconne (ks. t.). Kuuluisa on Bachin urku-p.
I. K.
Passadipilvet, yläpassadin (ks. P a s s a d
i-tuulet) kuljettamat pilvet, jotka siis liikkuvat,
alapassadin tuulen suuntaa vastaan passadien
vyöhykkeissä.
Fassaditomu. Afrikan luoteisrannikolla,
etenkin Kap Bojadorin ja Kap Blancon välillä
ilmestyvä, ilmaa himmentävä, kanelinvärinen pöly,
joka sisältää sekä epäorgaanisia aineita
(kvartsi-hiekkaa, saviaineita, rautaoksidia j. n. e.), että
mikroskooppisten eliöiden jätteitä. P:ssa tapaa
pienemmässä määrässä samoja aineita kuin
tulivuorten tuhassa (hohkakiveä ja pieniä vihreitä
kiteitä). P:ua esiintyy varsinaisen alueensa
ulkopuolella ajoittain Italiassakin sekä sieltä käsin
Välimeren suunnassa itäänpäin. U. S :n.
Passadituulet (ransk. passades). Maapallolla
on suuria alueita, joilla tuulet joko vuoden
umpeen tai ainakin suuren osan vuodesta alituisesti
puhaltavat samalta ilmansuunnalta. Sellaisiin
n. s. vakinaisiin tuuliin kuuluvat p. (ynnä
monsuunit, ks. t.). Päiväntasaajan seutuvilla
paahtava kuumuus aiheuttaa ylöspäin kohoavan
ilmavirran, niin että ilmanpaine siellä alenee
ylöspäin hitaammin kuin napojen läheisissä
kyl-memmissä vyöhykkeissä, jonka tähden tämä paine
on ylemmissä ilmakerroksissa suurempi edellisellä
paikalla kuin jälkimäisellä. Pinnat, joilla sama
ilmanpaine vallitsee, laskeutuvat siis
päiväntasaajalta navoille päin esim. 47° :een pohj. lev.
(talvella) n. 300 m 4 km:n korkeudessa ja n. 470
m 6 km:n korkeudessa. Sentähden virtailee
ilmaa ylemmissä ilmakerroksissa päiväntasaajalta
navoille päin ja tätä virtailua vastaa maanpin
nalla päinvastaissuuntainen tuuli, joka täyttää
päiväntasaajalla maan läheisyydessä ilmestyneen
ilmanharvennuksen. Syntyy siis yhtäjaksoinen
ilman kiertokulku. Kesällä mainitut yhtäsuuren
ilmanpaineen pinnat laskeutuvat loivemmin kuin
talvella ja ilman kiertokulku on sentähden
heikompi kesällä kuin talvella. Ylhäällä
päiväntasaajalta navoille päin puhaltavaa tuulta
sanotaan yläpassadiksi ja vastaavaa tuulta maan
lähellä alapassadiksi. Koska ilmalla on
päiväntasaajalla suurin pyörimisnopeutensa ja se
säilyttää jatkavaisuuden tähden tämän
suuremman pyörintänopeutensa puhaltaessaan navoille
päin. niin yläpassadi saa siis lännestä itään
suunnatun komponentin, joten sen todellinen suunta
on pohjoisella maanpuoliskolla lounainen ja
eteläisellä luoteinen. 30:nnel!ä leveysasteella, missä
maan pyörintänopeus on enää vain puolet sen
arvosta päiväntasaajalla, puhaltaa yläpassadi jo
Pasko—Passadituulet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
