Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Passe-partout ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Passio Pastelli
•J!tt»
jallä maksaa äo p. ja vuoden voimassaoleva
pos-i yhden markan jokaiselta 15 vuotta
tiiyt-t-.n.-rltà l.- .kilöltii Pietarissa olevan Suomen
p*»Mvira»ton jiit.nn.i-ta passista kannetaan
lunastusta kolme ruplaa vuotta kohti.
Todistettavasti köyhät -aavat kuitenkin ilimiu maksuja
|nutinsa, vrt. Passi. .V. SI.
Paasio, •«■* lat kärsimys), Vapahtajan
kai«imv skertomuk-en evpillis-druuiiialliuen esitys
. 1’msM’o /lunnit notlri Jrim Christi). P.-siivellys
on johtunut raamatullisen tekstin resitatiivisesta
in–. iann-.sia pitkäperjantuiliturgian yhteydessä.
Lm!) k «en runkoa kannattavasti keskisävelestu
ääni erisi kaikkien välimerkkien kohdalla,
muodostaen lauserakennetta jäsenteleviä kadensseja,
jotka luonteenomaisesti vaihtelivat välimerkkien
laadun mukaa u. Kun messuttavassa tekstissä
esiintyi runsaasti vuoropuheluja, kävivät
kn-•leussit tiheiksi ja vaihteleviksi. Jakamalla eri
laulajille kertomuksesaa esiintyvien henkilöjen
osat saatiin esitykseen suurempaa
havainnollisuutta. Kaitykaen musiikillinen muoto saavutti
vielä enemmän melodista kauneutta senkautta,
että eri henkilöjen osissa itse keskisävelkiu
siirtyi toisille savelasteille, kuin uiitii yhdistävässä
evankelistan kertomaosa–a. Enimmiten
keski-s.ivei 1111–.1 kohosi korkeammalle: ainoastaan
’eestiksen sannt esitettiin matahinimalla
sävel-alueella. Moniäänisen tyylin kehittvessä alettiin
– .v i-ltää kuorolaululle ne kohdat, joissu useat
.cnkilöt tahi kansanjoukot yhteisesti jotain
lau->ivst. Tä.-tä kehittyi n. s. motetti-p., jossa kuoro
lauloi kaiken kertomatekstinkin. 16:nnelln ja
17:nnellä vuosis. oli p.-sävellvksen
kukoistuskausi (Ohrecht. Schiil/.i. lS:nnellu vuosis.
vul-■ kon-erttimainen oopperatyyli
p.-sävellyksen-kin alan. Ainoastaan Bachin nero kykeni senkin
|io.ijalla aikaansaamaan tositaidetta ’Matteus- ja
loltannes-p. Mutta hänen mestarituotteisiinsa
• •nkin p.-sävellyksen kehitys päättynyt. Uudem
•n >lla ajalla on tuskin yritettykään sillä alalla
•-nää uutta luoda. I. K.
Paasionaali i litt. possiö = kärsimysi,
Kristuk–•ii kärsimystä sanoin ja kuvin esittävä kirja.
A. J. P-ä.
Paasioni lat. jkmxiö), kärsimys, eritoten
Kristuksen kärsimys; yhtenäinen taiteellinen
esitys Kristuksen kärsimyksestä, vrt. Passio.
Paaaloninäytelmät I.
kärsimysnäytelmät ovat Kristuksen kärsimyksen historiaa
esittäviä näytelmiä. N’e ovat syntyneet pääsiäis-
• vankeliumin lukemisesta ja ovat sukua
myste-rloille. Mkujaan ne olivat latinankielisiä, mutt»
jr aikai-in alettiin käyttää knnsan kieltä
yksityisissä kohtauksissa, ja 14:nnellä vuosisadalla
ne eitettiin Saksaasa jo kokonaan saksan
kielet I , Uskonpuhdistuksen mukana ne katosivat
protestanttisista maista ja valistusaikukausi
knrkoitli ne katolisista maista. Baierissa kuningas
Mak-imilian I kielsi niiden esittämisen
kaikkialla muualla paitsi Oberammergatissa, jossa
väest/. kiitok-eksi siitä, että ruttotauti oli
lakannut, oli luvannut esittää Kristuksen
kärsimysnäytelmiä. Siten v m 1632 on aina joka
kymmenes vuo-1 <-itetty näitä näytöksiä, jotka pitkin
kesää jok i snnnuntai keräävät paljon katselijoita
tähän pieneen vuoristokylään. Melkein kaikki
kylän asukkaat ottavat jollakin tavalla osan
valmistuksiin ja noin 500 henkilöä esiintvv itse näv
telmiss.i Näytännöt kestävät noin S tuntia j»
amfiteatterin muotoon rukeiiuettu katsomo
tarjoaa tilaa 6.000 hengelle. II. Kr-u.
Passipnkko ks. 1’ a s s i.
Passitoimisto ks. P a s s i v i r a s t o.
Passi vn ks. Akti v a.
Passivirasto on Pietarissa oleva suom.
valtio-virasto, jonka tehtävänä on yleensä valvoa
suomalaisten oikeuksia Venäjällä, antaa siellä
oleskeleville suomalaisille ololippuja ja passeja sekä
valvoa, ettei näitä nuiieta henkilöille, jotka ovat
jättäneet veronsa maksamatta, ovat syytteessä
tai jostakin muusta syystä estettyjä saamasta
lupaa edelleen Venäjällä oleskelemiseen. P. on
uiinisterivaltiosiliteeriuvirastoii alainen laitos.
>rt. Passi. N. il.
Passow, F r a u z Ludwig Karl Fri e tl-
i c h (1786-1833), saks. filologi,
sanakirjantekijä, v:sta 1807 opettajana Weiinorin lukiossa.
\ :sta 1810 Danzigin lukion johtajana, v:sta 1815
vak. professorina Breslaun yliopistossa.
Pääteos: „Handwörterbuch der grieeliischen Sprache"
1810-24, ö-.s pain. 1841-57. uusi pain. ilmestv
mässä v:sta 1012); sen ohessa painoksia kreik.
ja lat. kirjailijoista. Huomattu myös
voimistelun esitaistelijana Saksassa. L. T.
Passus (lat..), askel, roomal. pituusmitta
I.479 m; 1,000 p. (mille possua) oli roomal.
peninkulma (1.478.7 m). — Kirjallisuudesta
puhuttaessa p. on joku määrätty kirjan tahi kirjoi
t uksen kohta. E. B-l.
Passy [pari’]. 1. Frédéric P. (1822-1912).
lansk. poiitikko ja taloustieteilijä, tullut
tunnetuksi varsinkin rauhan aatteen ajajana: perusti
muutamien muiden kanssa 1868 kansainvälisen
rauhaliiton; eduskunnan jäsenenä 1874-76.
1881-89; otti 1888 osaa parlamenttien välisen
rauhaliiton perustamiseen: sai 1901 (yhdessä
II. Dunanfin kanssa) Nobelin rauhanpalkinnon;
v :sta 1877 moraalisten tieteiden akatemian jäsen .
teoksia: ..Letjons d’éeonomie politique" (1860-611,
..La guerre et la puix" (1867). J. F.
2. Paul P. (s. 1859), edellisen poika,
kielentutkija. v:sta 1894 fonetiikan opettajana 1’École
des llautes Études’issä, tuli kaksi vuotta
myöhemmin saman korkeakoulun varajohtajaksi.
P. on menestyksellä työskennellyt fonetiikan ja
yleensä uusien menetelmien käytäntöön
ottamiseksi kielenopetuksessa johtaa näitä
harrastuksia ajavaa ..Association phonétii|tie internationale"
seuraa, jonka aikakauskirjan, ,.Le maitre
phonéti-que"n toimittaja. Julkaisuja: „Le franc;ais parlé"
(1886, 5:s pain. 1902), „Les sons du frangais"
(1887, 5 :s pain. 1899), ..Ëtudes sur les change
ments phonétiques" (1890) sekä, yhdessä II. Mi
chaiHisin kanssa, „Dictionnuire phonétique de la
langue frangaise". Y. W.
Pasta (it.), tahdas, lftäketahdas.
Pasteiji (it. pasticcio < pasta - tahdas),
voi-taikinaleivos, täytetty hienoksi hakatulla lihalla
tai kalulla y. m.
Pastelli (ruots. pan teli. it. pastello < pasta
= taikina) tarkoittaa erilaisista
kivennäisväri-hiiikkusistu ja niihin valkoista suvea, liitua, kip
siä, poltettua alabasteria 1. m. s. sekoittamalla
ia sideaineena esim. hunajavettä tai
arapi-kumia käyttämällä valmistettua ainetta, joka
tavallisimmin esiintyi ohueiilaisten, kuivien jn
pehmeiden puikkojen muotoon puristettuna ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
