Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pastellimaalaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Tähän asiantilaan liittyi P:n tekemä
havainta, että kun koe-eläimeen ensin
ruiskutettiin lievästi vaikuttavia bakteereja, jotka vain
synnyttivät vallan vähäpätöisen taudin,
myöhemmin samaan eläimeen ruiskutettu annos sangen
voimakkaitakin bakteereja samaa lajia ei enää
kyennyt aikaansaamaan ankaraa tautia. Näistä
tutkimuksista oli siten käynyt ilmi. että oli
mahdollista keinotekoisesti — ensin lievää tartuntaa
kehittämällä — korottaa eläimen luonnollista
vastustuskykyä, jopa tehdä se niinkin täydelliseksi,
että eläin sittemmin oli kokonaan
vastaanottamaton eli immuuni kysymvksenalaista tartuntaa
vastaan. Tästä havainnosta on myöhemmin
kehittynyt sangen laajakantoinen tekijä
taistelussamme tarttuvia tauteja vastaan — etupäässä
Behringin tutkimusten kautta — johtaen n. s.
seerumhoitoon. P:n tutkimukset koskivat
niinikään vesikauhun (ks. t.) aiheuttajaa ynnä
tämän taudin ennakkohoitoa, s. o. ruumiin
luonnollisen vastustuskyvyn keinotekoista korottamista
siihen määrään, ettei saatu tartunta enää kykene
kovin tuhoisaa vaikutusta aikaansaamaan.
P., olematta itse lääkäri, on siten suunnannut
lääketieteen uusille urille ja tullut todelliseksi
ihmiskunnan hyväntekijäksi.
Pasteuriseeraus ks. Pastöriseeraus.
Pasteur-laitos ks. Pasteur.
Pasticcio [-i´tšo] (it., oik. pieni piirakka, <
pasta = taikina), tarkoittaa kuvaamataiteisiin,
runouteen tai säveltaiteeseen kuuluvaa teosta,
joka on tehty toisen ajan, taidesuunnan t.
taiteilijan, runoilijan t. säveltäjän tyyliin.
Enimmäkseen p. tarkoittaa petollisessa mielessä
tehtyä huonoa jäljennöstä tai myös ivallista
matkimista.
Se merkitsee sitäpaitsi erityisesti Italiassa
18:nnella vuosis. suosittuja lyyrillisiä oopperoita,
joiden musiikki oli kokoonpantu aikaisempien
teosten aarioista, duetoista y. m. E. R-r.
Pastilli (lat. pasti´llus), sokerista,
hedelmämehuista tai lääkeaineista valmistettu pikku
pyörylä.
Pastinaca ks. P a s t e r n a k k a.
Paitö lp a k li tO. puitu), afganilaisten (ks.
\ t g a n i s t a n> puhuma ja kirjallisuudessakin
v iljel.inä iraanilaisperäinen kieli (ks.
Iraani-Iäiset kansat ja kielet).
Kirjallisuu-i käytetään arabialaista, muutamilla
erikoismerkeillä täydennettyä kirjaimistoa. [Trumpp.
..Grammar of the Pastö" (1873).]
Pastor ks. Punakottarainen.
Pastor. 1,11 d vv i g (s. 1854). itäv.
historiantutkija: vv. 1S86-1901 proft-sorina Innsbruckissa,
v -ta lOul Kooman itävaltalaisen historiallisen
in-tituutin johtaja, lliinen pääteoksensa on
kato-li-elta kannalta kirjoitettu „Gcscliichtc der
Pftpate seit dem Ausgang des Mittelalters"
(1886-IfxiCi : muita julkaisuja „Die kirchlichen
Re-union-iestrebun^en vvährend der Regierung
Karl- V" 11879’. ..Johannes Janssen, sein Leben
und Werk", .Zur Beurteilung Savonarolas"
1898). „Ungedruckte Akten zur Geschichte der
Papat e" I1Ö04 ; uu-inut ja täydentänyt
Jansenin ..Geschichte des deutschen Volkes"; v:sta
1 -’’1 on hänen johdollaan ilmestynyt
..Erläute-i ’itigen und Ergänzungen zu Janssens Geschichte
.le. deutsehen Volkes". ./. f.
Pastoraali (it. pastorale, ransk.
pastou-rell» paimenruno. idylli, musiikin ja baletin
sekainen paimenclämlia esittävä näytelmä. Alku
jaan Italiasta 15:nneltä vuosisadalta, mutta ku
koisti varsinkin Ranskassa, ollen ransk. ooppe
rau edeltäjänä. 11. Kr-n.
Pastornnlikirjeet. seurakunnan paimenen (lat.
/xislor) viran hoitoa koskevia kehotuksia, neu
voja ja ohjeita pääasiallisesti sisältävät U:n T:n
kirieet Tiinoteukselle ja Titukselle.
Pastoraaliteologia (ks. Pastori), ennen
Sclileiermacheriu tavallisesti käytännöllinen ju
maluiisoppi (ks. t.) kokonaisuudessaan, mutta
sittenkuin tämä nimitys tuli merkitsemään oppia
kirkon järjestetystä elintoiminnasta, on
sanalla p. ruvettu merkitsemään oppia p a p i n
erilaisista kirkollisista toiminnoista yleensä tai
erikoisesti sielunhoito-oppia. P., joka näin ollen
ei ole sidottu käytännöllisen jumaluusopin
jäykästi systemaattiseen muotoon, saattaa usein olla
papille hyödyllinen, käytännöllinen opas. Tiitii
laatua ovat esim. Harmsin (1834) ja Palmerin
1S60) p:t. Pastoraaliteologista merkitystä on
usein myöskin pappien kirjoittamilla
autobiografioilla, esim. Biichselin klassillinen ..Erfahrutigen
eines Landgeistlichen". Suomeksi on ilmestynyt
Gustav Jensenin ..Ohjaus papin palvelukseen"
(1890). E. K a.
Pastoraalitutkinto. Suomen kirkkolaissa on
määrätty, että vak. viran saamista varten tulee
papin tuomiokapitulin edessä suorittaa erityinen
n. s. p. eli pro niunere-tutkinto. Tutkintoon kuu
luu: 1) jumaluusopillinen väitöskirja, 2)
näytteet saarnaamisessa, raamatunselittämisessä sekä
katekismuksen opetuksessa ja 3) kuulusteluja
varsinkin ranmatuntuutemisessa ja
käytännöllisen jumaluusopin eri osissa. Korkeinta arvosanaa
laudatur) varten tulee tutkittavan osoittaa
syvällisesti perehtyneensä johonkin
jumaluusopilliseen tieteenhaaraan ja edistyneensä toisissa, ks.
kirkkolain §§ 161-104. E. K a.
Pastoraatti (ks. Pastori), seurakunnanpai
menen virka: kirkkoherran virka-alue. kirkollinea
pitäjä.
Pastorale, mus. l.ks. Pastoraali. 2. Urku
tahi muu soitinsävcllys, joka tekotavaltaan
jäljittelee paimenpillin soittoa. — Nimi on
luultavasti johtunut keskiajan joulumysterioista, joissa
Betlehemin kedolla valvovat paimenet tav.
esiintyivät säkkipilliä soittaen. 1. K.
Pastori (lat. paslor = paimen), yleinen
evankelisten pappien nimitys. Apostolisessa kirkossa
oli erikoinen seurakunnallinen paimenen virka
Ef. 4„). Oltuaan katolisessa kirkossa
syrjäytettynä tuli paimen pastori nimitys jälleen
käytäntöön uskonpuhdistuksen jälkeen. Nimi
osoittaa. että evankelisen papin tehtävä olennaisesti
ou kaitsevan, sielunhoidollista laatua. — Vanheni
mille kappalaisille on maassamme ollut tupun»
antaa v n r u p a s t o r i n arvonimi. E. K-a.
Pastorinkanslia = kirkkoherran tai
kappalaisen virkahuone.
Pastourelle /paslure"!/, Ranskan vanhimmassa
kirjallisuudessa pieni lyyrillinen, monisäikeinen
runo. tav. vuorokeskustelu paimentytön ja iliai
levän ritarin välillä tni myöskin pnimen- tai
maalaiselämän kuvaus. II. Kr-n.
Pastöriseeraus. Louis Pnsteurin (ks. t.|
keksimä ja hänestä nimensä saanut menettelytapa
estää ravintoaineita turmeltumasta tai tauteja
levittämästä lämmittämällä niitä sopivaan astee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
