Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pasuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
:tOl
Pasuri—Patareenit
:102
seen saakka. Tällöin käytetty lämpö, tav. n. -(-
60–)- 80° C, tappaa bakteerien y. m. pikkueliöiden
toimivat asteet, mutta ei riitä tuhoamaan
kaikkia itiöitä. P. voi kuitenkin erityisesti
ravintoaineisiin nähden olla muista syistä edullisempaa
kuin täydellinen steriliseeraus (ks. t.).
— Tarkempi selonteko erityisesti maidon p:sta
•n art. Maito, palsta 1642.
Pasuri 1. parkki (Abramis björkna), lahnan
sukuun kuuluva ja suuresti lahnaa muistuttava
kala. tavataan meillä sekä meressä että
sisävesissä. ainakin Kiuruvedelle saakka pohjoisessa.
P. on lahnaa pienempi, pituus korkeintaan 25-28
cm; muita tuntomerkkejä on p:n rinta- ja
vatsa-evien punertava väri, peräevän ruotien ja
sivu-viivan suomujen lukumäärä (p :11a edellisiä 24-26,
lahnalla 28-31, jälkimäisiä 4.3-48, lahnalla 50-56)
sekä se, että p:lla on kummallakin puolella 2
riviä nieluhampaita (lahnalla 1 rivi). P. kutee
kesäkuussa heinäisillä rannoilla. — Taloudellinen
merkitys aivan vähäinen. /. V-s.
Pasuttaa ks. P a s u t u s.
Pasutus, malmien kuumentaminen ilmalle
avo-uaisissa uuneissa, jolloin malmi puhdistuu
haitallisista aineista (rikki, arsenikki, antimoni)
ja hapettuu tai tulee muuten sopivammaksi
käsitellä. P :11a ymmärretään myöskin kemiallisissa
laboratoreissa usein tarpeellista kuumentamista
et ikoisen pasuttimen avulla, jossa
kaasu-lamppuun, suuremman kuumuuden
aikaansaamiseksi, puhalletaan ilmaa. E. M-nen.
Pasuuna (ruots. basun). 1.
Vaskipuhallussoi-tin, joka jo vanhalla ajalla oli käytännössä so-
Pasuuna.
lilassoittimena (room. bucci’na, kreik. byka’nv).
P:n torvi on kokoonpantu kahdesta kappaleesta,
joista toinen voidaan tarpeen mukaan työntää
toisen sisään; täten saadaan torven pituus
lyhenemään ja sävelkorkeus kohoamaan. P:ssa on
siis tarjona täydellinen sävelasteikko ilman
läppien ja venttiilien apua. Tämänlaisena p. tuli
taiteelliseenkin käytäntöön jo noin 1500, kauan
ennen muita vaskipuhaltimia. P:n sointi on
täyteläinen, juhlallinen ja voimavaihteisiin
taipuisa. Basso-p:n äänialue on B,—es1,
tenoripa c—c-. Ennen Beethovenia käytettiin p:oita
etupäässä kirkollisena soittimena, mutta myös
draamallisiin tarkoituksiin. Nykyään kuuluu
kon-serttiorkestereihinkin säännöllisesti 3p:aa.
Partituureihin merkitään usein p:n it. nimi
Trom-bone (iso torvi). — 2. P:n sointia muistuttava
urkuäänikerta. enimmiten pedaalissa. I. K.
Pasvig-älf ks. P a t s j o k i.
Pat (ransk., < it. patto, < lat. pactum =
sopimus), sellainen sakkipelin asema, jossa ei ole
mitään siirtomahdollisuutta kuninkaan
joutumatta sakkauksen alaiseksi. Peli jää tällöin
ratkaisemattomaksi.
Patäca, Egyptissä ja Abessiiniassa
Maria-Te-resian-taaleri; Portugalissa esp. peso: Brasiliassa
hopearaha = ’/3 patacäoa (ks. Patacäo). J. F.
Patacäo [-ka’njo], brasilialainen hopearaha. =
n. 5 mk. 50 p.; Portugalissa (myös p a t a c o)
pronssiraha, = 40 reisiä. J. F.
Patagonia, se osa Etelä-Ameriikan mantereen
eteläisintä päätä, joka on Kordillieerien itä- ja
Rio Limay sekä Rio Colorado nimisten jokien
eteläpuolella; 793,980 km3, josta Argentiinalle
kuuluu 672,593 kmJ, Chilelle 121,387 km2, ks. A r-
-gentiina (vrt. myös Chile).
Patajoki ks. P e t a j o k i.
Pataljoona (ransk. balaillon, it. battaglia,
bat-taglione), alkuaan 15:nnellä ja 16:nnella vuosis.
kukin itsenäinen jalkaväkijoukko, jo 17:nnellä
vuosis. m ä ä r ii t y n 1 u k u i n e n
jalkaväkijoukko. Nykyään p. käsittää n. 600-1,000 miestä.
P:t, milloin eivät ole itsenäisiä, muodostavat
rykmentin (4 p:aa rykmentissä). Itsenäisiä p:ia
sanotaan j ä ä k ä r i-p :iksi,
tarkkampuja-piiksi y. m. P:aan kuuluu tav. 4 komppaniaa.
Kun p:ien suuruus eri sotajoukoissa on
suunnilleen sama. lasketaan armeian voima yleensä
p:ien luvun mukaan. P. on siis yhä vielä
jalkaväen taktillinen yksikkö. M. v. H.
Pataljoonan auditööri ks. Sotatuomari.
Pataljoonankomentaja, pataljoonanpäällikkö.
everstin tai everstiluutnantin arvoinen upseeri.
Pataljoonanlääkäri, sotilaslääkäri, jonka
huolena on pataljoonan terveydenhoito; hänen
käskynsä alaisia ovat pataljoonan ja komppauiaiii
välskärit, välskärinoppilaat y. m. P:n
valvonnan alaisia ovat myöskin pataljoonan sairaala
ja sairasvaunut. lääkevarasto y. m. vrt. S o t
a-1 ä ä k i n t ä t o i m i. M. v. H.
Pataljoonansaarnaaja, pataljoonan
palveluksessa oleva papiksi vihitty sielunhoitaja.
Patamo, jokeen, tavallisesti kivistä ja maasta,
rakennettu penger, jolla virran suunta
muutetaan. ranta suojataan söypymiseltä ja
lietteyty-mistä edistetään, ks. J okirakennus.
J. C-én.
Patan ks. P a t h a n.
Patareenit. 1. Milanon halveksitun
lumppujen-kerääjäin korttelin Pataran mukaan nimensä
saanut uskonnollinen kansanliike
Pohjois-Ita-liassa. Liikkeen alkuunpanija, milanolainen
diakoni Ariald yhdessä Landulf nimisen papin
kanssa rupesi v:n 1056 jälkeen kiihottamaan
kansaa naimisissa olevia pappeja vastaan. Kun
heidän pyrkimyksensä sopivat yhteen
Hildebrandt johtaman paavinistuimen tarkoitusten kanssa,
suosi paavi liikettä vastoin Milanon arkkipiispaa.
Landulfin kuoltua tuli hänen veljensä Erlembald
Arialdin rinnalla liikkeen johtajaksi, ja kun Ariald
1066 murhattiin, jäi E. ainoaksi johtajaksi. Kun
liikkeessä oli jo alkuaan vastustettu simoniaa, sai
Hildebrand Erlembaldin taistelemaan myöskin
keisaria vastaan investituura-asiassa. Liike
loppui 1075, jolloin vastapuolue sai Milanossa
vallan ja Erlembald surmattiin. — 2. P:n nimeä
käytetään myöskin Pohjois-Italiassa esiintyneistä
kataarilahkoista. joilla todennäköisesti ei ollut
mitään yhteyttä Milanon p:n kanssa. Nimeä
käytetään vielä bogomiileista, gliibelliineistä ja Cola
di Rienzi’n puolueesta. [G. Meyer von Knonau.
..Jahrbiicher des Deutschen Reiches unter
Heinrich IV und Heinrich V" I & II (1890-94), I. v.
Döllinger, „Beiträge zur Sektengeschichte des
Mittelalters. I. Teil: Geschichte der
gnostisch-manichäischen Sekten im friiheren Mittelalter"
(1890).] .4. J. P-ä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
