Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Patrimonium ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
315
ku-tamitek*i. MoJemmi"» tapauksissa lähetetään
ainoastaan vähälukuisia (3-5 miestä)
kulkuvah-teja. -V r. B.
Patruuna k* Patronus), isäntä.
tehtaan-isiuii. — vrt. Patroona.
Pat&ientti (ransk. pafienf, < lat. patiens =
Urtiirl), potilas.
Patsjoki I Paatsjoki (lap. B a t s e v ä
i-jok uorj. P a s v i k e I tr e n, ruots.
Pasvik-ill laskujoki Inarin järvestä Jäämereen, pit.
13o kiu jo-ta 22 km Suomen puolella; P:n putous
Ir.urin ärvestä mereen 114 m; Suomen
rajaltalähdettyään P. on melkein pitkin pituuttaan Norjan
i \ nu .m välisenä ra ana. P. muodostaa
paikoitellen suuria mahtavia koskia (Männikkökoski.
iani-ko-ki, Koltanko-ki v. m. m.), paikoitellen
t levenee leveähköiksi järviksi (Botsjliyri,
V.i.vetemjäyri. Bossejäyri, Tsoalbniejliyri y. m.).
P la.-kee Bokfjord-vuonon pohjaan. Lähellä sen
- la. edellämainitun vuonon rannalla,
sijaitsevat Kirkenesin suuret rautatehtaat; n. 5 km
-tuista yi..-päin on venäläinen Boris-Glebin kirkko.
P -a alas Jäämerelle kuljettaessa oikuistaan
tavallisesti Tsoalhmejävrin polij. rannnlla olevasta
Svanvikin kylästä maanteitse Langfordin-jiirvelle
j. n. e. Kirkenesiin. L. Il-ncn.
Patsuli, Etu-Intiassa, Ceylonissa. Malakan
niinimailla sekä Itä-Intian saaristossa kasvavan,
.utilikukkaisiiu kuuluvan Pogostrmon Patchoulin
vahvatuoksuiset kuivutut lehdet ja niistä
valmistettu parfyymi. Lehdet sisältävät eetteristä
p.-01 y.i ioka lehtiä kuivattaessa aikaansaadun
heikon käymisen kautta saa luonteenomaisen,
väkevin tuok-unsa. P:ia käytetään enimmän
Itä-Aasiasaa sekä Venäjällä. /. V-«.
Patten /päin/, Simon Nelson (s. 1852),
amer. taloustieteilijä. v:sta 1885 professorina
Pennsylvanian yliopistossa. 1’. on
rajahyötyteo-reetikoita ja pitää kulutusta taloustieteen
lähtö-kohtina; teoksia: ..Consumption of wealth"
lss’J . Theory of dynamic economics" (1892),
Economic hasis of protection" < 1891)
..Develop-ment of english thought" (1899), ..Theory of
pro-|>erity" <1902i. ..New basis of civilizntion"
19oT ! Social basis of religion" (1911), ,.Rc
eonstruetion of eeonomie theorv" (1912).
J. F.
Patteri ransk. ballerie). 1. Pysyväinen tai
tilallinen tykki ry limÄ, jonka tykit ovat sijoitetut
silmälläpitäen yhtenäistä taktillista tarkoitusperää.
!<•- tykkien suojana on maasta, kivistä tai
rau-ia-ta tehtyjä varustuksia (valleja, torneja y. m.),
-anotaan näitä kutakin erikseen ja kaikkia
yli-tn-’ ti p:ksi. Sota-alukscs»a kaikki samalla
kannella olevat tykit muodostavat p:n. Jos alus
n vain ampumista varten eikä sillä ole itsenäistä
liikkumi-kykyä, sanotaan sitä uivaksi p:k s i.
Kenttätykkiväes-ii p. on taktillinen yksikkö
samoin kuin pataljoonu jalkaväessä).
Kenttä-piin kuuluu 4-8 tykkiä: 6 patteria muodostaa
k <• n t t ä t y k i - t 0 l> r i g a d i n. johon kuuluu
•ekä keveitä että raskaita p:eita.
Pienimpiä tykkejä käytetään vuori-p:eissa.
Kenttä-tykkiväeosä osa miehistöä iHtuu tykkivaunuissa.
P:ia. jonka koko miehistö on ratsain, sanotaan
ratsastavaksi p:ksi. SI. v. II.
2. Sarja -ahköelementtejä. galvaaninen paristo,
iJlistä myö- galvaaninen elementti.
Patterltoral, pyöreä torni linnavarustuksissa
1 c>-
itav. bastioneissai. panssaritorni k- Pane
s a r i p a 11 e r i. SI. v. U.
Patteson fpatsjn], John C o 1 e r i d g e (1837
7li. engl. lälietyspiispa. Oli n. s. Melaneesian 11>
lietyksen (ks. Englannin kirkon
lähetysseurat) lähettinä v:stn 1854 ja v :sta 18(11
piispana (hiippakuntana Uudet Ilebridit, Salomo
tiiu ja Santa Cruz-saaret), P. sai
surmansa,orja-rosvoksi luultuna, eräällä Santa Cruz saaristoon
kuuluvalla saarella. Käänsi Raamatun alkuasu
kusten kielelle. [A. Kolmodin, „J. C. P., en
lifs-och martyrbild" (1888).] O. P.
Patti on yleisnimitys sille vammalle, joka ai
heutuu hevosen, harvoin vetohiirän, kinttuuivel
luiden pitkällisestä tulehduksesta. Viallisten ui
velpintain kosketuksesta toisiinsa astuessa syn
tyy kipua ja eläin ontuu. Onnunnalle on omi
naista kipeän jalan nykäisevä kohottaminen liik
kuessa, mikä tulee yhä huomattavammaksi, jos
eläin levon tni sairaan jalan viiluin nikan
koukistettuna pitämisen (pattikoe) jälkeen äkkiä joutuu
liikkeeseen. Eläimen jonkun aikaa liikuttua tus
kat vähenevät, ja onnunta tulee tuskin huomat
tavaksi. Tulehdus saattaa lopulta viedä luiden
yhteenkasvamiseen, jolloin kipu katoan kokonaan
ja ontuminen taukoaa. Tähän pyritään vamman
parantamisellakin. Väkevillä voiteilla hieromalla
polttamisella y. m. edistetään tulehduksen kul
kua, jolloin luiden yhteenkasvamisen vuoksi ehdo
ton lepo eläimelle on välttämätön. Kp.
Patti, Adelina (s. 1843), it. koloratuurilati
lujatar. alallaan kaikkein loistavimpia. Säilytti
äänensä harvinaisen sulosoinnin vielä korkeaan
ikäiinsiikin asti. Teki laajoja konserttimatkoja
sekä Euroopassa että Ameriiknssa. I. K.
Pattijoki. 1. Sälöisten pitäjästä erotettavaksi
määrätty uusi khrukunta sen. päät. 22 p:ltii
hulitik. 1909. - 2. Asema Raahen yksit, radalla
4 km Raahesta.
Paturi, Kustaa (1812-68), maanviljelijä Ja
nakkalassn: aikansa niukan suomenkielisen rah
vaankirjallistiuden herättämällä P. kehittyi
taitavaksi maanviljelijäksi ja vaikutti paikkakun
tansa henkisenä johtajana suuresti ympäris
töönsä sekä maanviljelyksen että kunnallisten
asiain alalla; julkaisi 1842 ,,Uuvilauluja Häme
hestä". J. F.
Patvaska, nuoren pariskunnan varjelija, tie
täjii. joka sanoilla ja taioilla suojelee tnorsius
paria siksi, kunnes luiiit ovat päättyneet.
Pau [pö/, Louis (s. 1848), ransk. kenraali
otti luutnanttina osaa vv. 1870-71 sotaan, missä
menetti oikean kätensä; oli v:stn 1883 mukana
taisteluissa Algeriassa; tuli 1903 divisionakenraa
liksi ja 1907 Nancyn 20:nnen armeiakunnan
päälliköksi; erosi ikärajan suavutettuaan 1913
armeiasta. mutta pysyi edelleen sotnneuvoston jii
senenä; toimi v. 1914 alkaneessa suurvaltain sn
dassa Ranskan itäisen armeiun päällikkönä.
Pau [pö], kaupunki Lounais-Rnnskassa, Bassef
Pyrénées nimisen departementin pääkaupunki
kauniilla paikalla Adourin vas. lisäjokeen Gåve
d’Ol0r0n’iin laskevan Gåve dc 1’au’n oik. ran
lialla, usean radan risteyksessä: 37.149 as. (1911i
Place Roval-torilta (jolla Henrik IV :n mai
inoripatsas) ihana näköala lumihuippuisille Pvre
neille. kaunis silta, linna, jossa Henrik IV syntyi
ja jossa Ahdelkader perheineen oli vankina, talvi
palatsi. Opettajatarseminnari y. m. oppilaitok
Patruuna Pau
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
