Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paulus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
3i?3
Pauvrcs honteux—Paviljonki
:I24
olomerkki nuottikirjoituksessa. P:n muoto määrää vaitiolon pituuden. Siten ovat p:t eri
muodoissaan nuottien vaatineena. Senmukaisesti niitä
nimitetään koko-, 1/2, 1/4 nuotin p:ksi j. n. e.Jo kreikkalaiset käyttivät p.-merkkejä.
Keski-ajan neumi- ja koiaalinuottikirjoituksessa niitä
ei tavata, mutta moniääniseen tyyliin niitä taas
välttämättä tarvittiin, jotta eri äänet yhtyisivät
toisiinsa oikeilla kohdilla. Niinpä ne esiintyvät
jo 12:nnen ja 13:nnen vuosis. teoreetikoilla
täysin kehiteltynä järjestelmänä, josta ne ovat
vähitellen muuttuneet nykyisiin muotoihinsa. — P:ksi
sanotaan myös itse vaitioloaikaa, jota p.-merkki
osoittaa. P:la on usein erinomaisen suuri
taiteellinen merkitys. Sen vaikutus on erilainen sen
mukaan, esiintyykö se iskullisella („isku-p.”) vai
iskuttomalla tahtiosalla tai onko sen paikka
säkeitten rajalla vai keskellä säettii („raja-p.”,
„sisä-p.”). I. K.
Pauvres honteux /j<öir ötCJ. „häveliäät
köyhät”, aikoinaan parempia päiviä nähneet.
Pavannainen, suom. myt., tavataan
runomuistiinpanoissa vain yhden kerran ukkosen
jumalan Ukon kertona („Ukkoa rukuiloopi.
Pavun-naista palveloopi". Latvajärven Arhipan
laulama käsikirjoituksessaan oli Lönnrot
yläpuolelle kirjoittanut Pauahnetta, josta hän
painettuun Kalevalaan on muodostanut „Pauannctta"
aikaansaaden täten jumaluusnimen Paitanne, jota
ei ole kansanrunoissa. Tämän ohella on Arhippa
itse toi-en kerran Inulanut Palvanneita, ja
toisissa toisinnois-.i esiintyy Palvonen. Palvonen
ukkosen jumalan kertona. Jos viimeksimainitut
nimimuodot ovat alkuperäiset, niin nimi johtuisi
sanasta palvoa (Palvonen = ,,palvottava") ja
Pa-vinnainrn olisi väännös. On kuitenkin
mahdollista. että asia oli päinvastoin s. o. että Pahanen
j. n e. ovat väännöksiä ja alkuperäisin muoto on
/’’irosnmiim, joka silloin olisi yhdistettävä mord.
-niiaan parat, . ..jumala; onni" (tämä sana
on vuorostaan arjalaista alkuperää: muin. int.
l-hagan - rikkaus, onni: onnenantaja", muin.
per*. lana ..jumala"). [E. N. Setälä.
Finnisch-ugr. Forsohungen XII 197-9], E. N. 8.
Pavia. 1. Provinssi Pohjois-Italiassa,
Lombardiassa. Po-joen molemmin puolin: 3,336 km3,
512^40 as. 19111. 2. Edellämainitun
provinssin pääkaupunki, viljavalla tasangolla Tieinon
vas. rannalla, 7 km Po-joesta, P:n kanavan
varrella. usean radan risteyksessä: 39.898 as. (1911).
Kc-kinikaiset muurit (joilla 12 tornia) ja
vallit on v -la 1872 alkaen osittain muutettu
kä-velyteiksi Tieinon yli vie paitsi 762 m pitkää
rautatiesiltaa. vanha 7-kaarinen katettu
marmorisilta 1353). Huomattavia rakennuksia:
var-.11. renesan-sitvylinen tuomiokirkko (aloitettu
1488), luostarikirkko San Pietro in Ciel d’Oro
Pyhän Augustinuksen hauta 1, rom. basilika San
Michele Maggiore (1000-luvulta), Santa Maria del
Carmine Oalenzzo II Vi*conti’n rakentama
kastelli M340-M). Palazzo Malaapina (taidekokoel
mai,. Palazzo Mez./abarba 1 nyk. kaupungintalo),
yliopiston rakennus (1490); Garibaldis, Pius
\ n Voitan mui>topat -aat, marmorinen
muistomerkki Italia" Sivistyslaitoksia : kuuluisa yli
opisto per. 1301; 1,005 yliopp. 1911-12), joiika
• Mew|e m. in. kasvit, puutarha ja kirjasto
’200.000 ni l , lukio -eminnari, teknillinen opisto
m Pii-pani-tiiin. Teollisuutta i8,582työ-
111 iestä 19111 edustuvat rauta valimot, konepajat,
siihkötehtaat y. m. Kimppu 1 maalaistuotteita)
melkoinen. f E. E. K.l
P.. ulkiiuii 11 Ttrinmn. oli room. municipium;
sen hävittivät hunnit 452 j. Kr.: -o joutui sitten
itägooteille ja 572 laiigoliiirdeille, joiden
pääkaupungiksi se tuli: pysyi heidän valtakuntansa hil
vittviikin ■ 7741 it. kiiiiingusteii
kruuniiuskiiiipun-kina. 11:iincllä ja I2:niiellu vuosis. P. luisteli
Milunoii vastaan: kannatti tav. ghibelliinien
asiaa. V. 1359 Milanon Viseonti-suku uniisti
puolueriitojen ruutelemiiii P:ii. P:n taistelussa 1525
Ranskan Frans I joutui tappiolle ja vangiksi,
Milanon kera P. tuli Espanjalle ja Espanjan
perimyssodan jälkeen ltävallulle. V. 1848 P:ssa
syttyi kapina, joka kukistettiin; sen miehittivät
suin. v. sardiinialuiset. mutta 1849 itävaltalaiset
palasivat sinne. V. 1859 P. Lombardian kera
luovutettiin Snrdiinialle. 0. A\
Paviaanit (Cynorephaltis), koirunmuotoisiin
apinoihin kuuluva suku: Afrikassa jn sitit lähinnä
olevissn osissa Aasian asustavia verrattain isoja
apinoitu, joiden ruumis oli tanakka, raajat
lyhyet ja tukevat, tupsupäinen häntä pituudeltaan
vaihteleva, useimmilla heleänväriset. isot
istuin-pakarat. Karva oli pitkää ja harvaa, muutamilla
on iso harju. Pää jntkuu pitkäksi kuonoksi
(Cy-nocephulus = koiranpäii), hampaat, etenkin
kulmahampaat hyvin vahvat. P. asustavat vuoristoissa,
metsissä ne eivät viihdy, eivätkä mielellään
kiipeä puihin. Ravintona ovat juurikasvit, maalian
pudonneet hedelmät y. m. kasviaineet. mutta myös
hyönteiset y. m. pikkueläimet. P. ovat sangen
älykkäitä ja oppivaisia, mutta hyvin
sulakava-loita ja villejä, ihmisellekin ne voivat
raivostuneina olla vaarallisia. Poikasiaan kohtaan p.
sensijaan osoittavat suurta hellyyttä. — Hyvin
oppivainen ja senvuoksi apinateattereissa y. m.
paljon käytetty laji on Keski-Afrikassn asustava,
n. 1 m:ii pituinen (häntä ’/> m), selkäpuolelta
ruskeahko, vaaleaposkinen b a b 11 i n i (C. Rabuin).
Jotenkin samankokoinen, mutta
lyhythäutäi-sempi hamadryas (C. hamadryas) tavataan
Abessiiniasta Arabiaan. Se elää suurissa parvissa
ju tekee paljon vahinkoa viljelysmaita ryöstä
mällä. Muinaiset egvpt-läiset pitivät sitä pyhänä.
Sille on ominaista hyvin tuuhea harja kasvojen
ympärillä. Pääväri oli harmaanruskea, kasvot
vaaleanpunaiset, isluinpukurat veripunniset.
Edellisiä isompi mustanaumuinen dzelada (C. ge
lada) asustaa korkealla Abessiinian vuoristoissa.
Rumuudestaan kuuluisa laji oli verraten
lyhytkarvainen, hyvin lyhythäntäinen, isopäinen 111 an
drilli ((’. niormon). Pääväri selkäpuolella on
tumma, turvonneet posket siniset, kuono
punainen. leukaparta keltainen, istuinpukurat
loistavan punaiset. Asustaa suurin parvin Guineassa
ja oli siellä hyvin peljätty. Kuva ks. Apinat.
I. V-s.
Paviljonki (ransk. pavillon, < lat. pipi’lio
-teltta), pienehkö rakennus, jonka katto on
telttamainen, huvimaja; tilapäinen
näyttelyrakennus. — Paviljonkijärjestelmä.
rakennusjärjestelmä. jossa rakennusosastot
(kasarmit. sairaalat) sijoitetaan erilleen toisistaan :
mielisairaaloita rakennettaessa viime aikoina
käytäntöön otettu rakennustapa, jonka mukaan
entisten kasarmimaisten rakennusten sijaan
tehdään useita pienempiä paviljonkeja. P:n tarkoi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
