Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pehkola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Peipsenjärvi Peisistratos
Sliden nokka ou \*hv« . \ luleuka yhtä leveä tahi
leirampikiti kuin alaleuka. Suuluessa mi useani
pta . ä pitkittäisiä harjuja, jotka edistävät
k.* j»uuii>trii siementen musertamista. Syövät
my»’, hyönteisiä. Tekevät aina (paitsi varpuset)
pesän »A puihin t. pensaisiin, eivät koskaan
maahan l’esät iwm hyvin taidokkaasti
rakennettuni tnuiiia t:n ’ li täplikkäitä. Monet ovat
hyviä laulajia. Miuriu osa elää vanhassa
maailmassa. Tunnetaan 6u0 lujia, jotka tavallisesti
• taan TJ sukuun. Suomessa ou näistä edustettu
11. niin. käpylinnun, t a v i o k u u r n a n,
punatulkun, punavarpusen,
varpusen. nokkavarpusen, peipposen, v i
h-r e 1 p e i p p o s e u. vihreä varpusen,
tik-Iin ja hempposeo suvut. — 2.
Peipposen >uku fringilla/. tunnetilan jokseenkin
pitkästä kekomaisesta. teräväkärkisestä ja
suora-vtumaisesta nokasta -uulaen kolmesta
pitkittäis–aumusta yläleuan pienestä pykälästä ja pyrstön
reunasulkien suuresta, valkeasta laiitumasta. 11
tunnetusta lajista on Suomessa vain 2:
peipponen ’Fr. nrlebn, ja härkä peipponen (Fr.
•»ontifrinyilla Edellisen tuntee parhaiten
kali-d.~ta valkeasta siipien poikkijuovasta ja
har-maanvihreästä vläperästä. Varsinkin koiras ou
kauni- lintu, punaisen ruskean-, mustan,
valkean-ja harmaunsini-enkirjuva. naaras vaatimaton,
ruskeanharmaa, alta vaalea. Hyvin yleinen koko
suome-sa Lappia lukuunottamatta. Hakeutuu
erinomaisen sievän pesänsä puihin ja isompiin
pcu-«aitiin. Hvvä laulaja (les. L a u 1 u I i n n u t:
liitekuva Suomen laululinnut). Jälkimäinen
pe-n pääasiallisesti Lapissa ja Pohjois-Suomessa :
-en yiäperä on valkea, siiven poikkijuovista
ainakin takimmainen kellertävä. Koiraan pää ja
selkä ovat mustat, kurkku, rinta ja hartiat
ruo-tes-nkeltaiset. Naaras on harmaampi,
tumma-kirj.unen. Molemmat ovat muuttolintuja;
koiraat saapuvat säännöllisesti n. viikkoa tahi
kahtakin aikaisempaan kuin naaraat. Talvella
Keski-ja Etelä-Euroopu-su. E. IV. 8.
Peipsenjärvi vir. Pcipai-järv, saks. Pcipus,
ven. Tindakoe oxrro> Euroopan suurimpia järviä,
on Luoteis Venäjällä. Viron. Liivinmaan ja
Pietarin sekä Pihkovan kuveriiementtien välissä. P.
jakaantuu kahteen osaan: pohjoisessa on
varsinainen P. jo«ta 25 km pitkä, 2-8 km leveä salmi
kuumajärvi vie eteläiseen osaan,
Pihkovanjär-ve«n; yhteensä 3.660 km* (jostn Pihkovanjärven
osalle tulee 790 km’), pituu- pohjoisesta etelään
149 km. suurin leveys 50 km. P:n pinta on 30
m vi. merenp. Keskisyvyys jokseenkin tasaisesti
7 m «uurin »yvyvs n. 15 m. Kannat alavat,
paikoitellen rämeiset. Suurempia saaria on vain
Porka I. Pirisaar K munajärven pohjoispäässä.
Monesta P een la-kevnsta joe-ta suurin on Ema
joki lännestä Talvisin P. on jäässä 4’/, kk. —
Ent. kslarikkuus on viime vuosikymmeninä
vähentynyt. mutta vieläkin on kalastus -en
ranta-asukasten pääelinkeinoja; kaloja, varsinkin
kuivattuja m. m mujeita"], lähetetään vuosittnin
miljoonia kiloja myötäviksi. — Liikennettä
vä-litiàa |Kiitsi purjealuksia parikymmentä
höyryalusta -aännöllinen rnatkustujalaivuliikenne
Pihkovan ja Tarton lEmajoken myöten) välillä.
E. E. K.
Pelpusjarvl 1 Peipsenjärvi.
Pelraieua /Viu/ ’lat Piru um. 1. Nieminiaa
s km lounaiseen Ateenasta. Themistokles siirsi
Mectiuii sataman Phulerouistu P :een jn
ryhtyi varustamaan P:ta 149:5 492 e. Kr.).
Tliemis-tokle- myös alkoi pitkillä muureilla liittää P:ta
Vteenuan. Työ valmistui kumminkin vasta
401-445 e Kr. Perikleen nikuna lli|i|iodamos Mile
I t ok se-, ta laati P: Ile säännöllisen asemakaavan.
jonka mukaan myös rakennettiin vurnstohuoueet
| ja sntumulnitteet P:n kolmeen satuinaan.
Mu-nykhiuan. Ateenan sotasatamnnu. Zeuun ju
Pei-mielikseen, vnrsinniseen kauppasatamaan. Pelo
pouueesolaissodan jälkeen Ateenan oli pakko re
piä muurit ja I’:n linnoitukset (404-403 e. Kr.).
4: imellä vuosis. P. nousi uuteen kukoistukseen,
muurit uudistettiin jn Mtinykhian ja Zean väliin
1’hilou rakensi arsenaalin, jonka vasta Sulia
80 e. Kr.) hävitti sumulla kuin muunkin
kaupungin. L. T.
2. (pire’c’(s/ Ateenan satamakaupunki P:n
niemellä 8 km lounaiseen Ateennstn Saronin-lahden
ruunalla: 73,579 as. 11907). Säännöllisesti
rakennettu. Melkoinen teollisuus (viiunpolttimoita.
myllyjä). Kantatie ja sähkörnitiotie Ateeunan.
Sutumn itäisen Välimeren parhaita, nopeasti
kasvava liikenne Kreikan vilkkain; ulkomaisessa
merenkulussa 1910 selvitettiin 7.» milj. rek.-ton.
i3.« milj. rek.-ton. 1900). — Muinaisajan P:st«
vain harvoja jätteitä. E. E. K.
Peireskia ks. K a k t u s k a s v i t.
Peirithoos 1-i’tho’osJ, kreik. tarun mukaan
Zeuksen poika, lapithien kuningas Thessaliassa.
Hän voitti Theseuksen avulla kentaurit, jotka
erään tarun mukaan koettivat ryöstää häneltä
hänen morsiamensa Ilippodnmeinn. Theseuksen
ystävänä hän oli osnllinen monissa tämän
seikkailuissa; kun he koettivat ryöstää Persephoneen
Manalnsta, vangittiin molemmat. Herakles
vapautti sittemmin Theseuksen, mutta 1*. jäi
Manalan vangiksi. L. T.
Peisa ks. Sapeliantilooppi.
Peisandros /-a’-/, ateenalainen demagogi, 415
e. Kr. Alkihiadeen vastustaja, siirtyi Sisilian
retken epäonnistumisen jälkeen ylimyspuolueeseen.
Ollen 411 avullisena saattamassa voimaan
taantu-muksellista valtiomuotoa, jonka lyhyen
vnltakau-den jälkeen hänen oli pakko paeta Ateennstn.
Peisistratos [-ti’-], Ilippokrateen poika, luul
tavasti ylhäistä ateenalaista syntyperää,
yksinvallan anastaja (6:iinella vuosis.).
Soloninlain-siiädäntökauden jälkeen olivat puoluetnistelut jäi
leen virinneet Ateenassa. Meren rantalaisia (pura’
Hoi) vastaan asettuivat tasangon maanviljelijät
<pedi’aioi) ja vurattomnt. vuoristolaiset (dia’krioij,
ju viimeksimainittujen johtajana P. 560-559 e. Kr.
anasti yksinvallan itselleen. Häiritsemättä hän
ei saanut pysyä vallassa, kerran (tai
kahdesti i hänet karkoitettiin, mutta luinen
onnistui saaila menetetty takaisin ja kuollessaan
527 e. Kr. hän jätti vallan pojilleen. Ilippiaalle
ja Hipparkhokselle (ks. n.). Muodollisesti P.
ehkä varoi suorastaan rikkomasta Solonin siUi
tätnäJi valtiojärjestystä; hän valitutti esiin,
luin määräysten mukaan virkamiehet, mutta to
dellisuudessa hiin oli yksinvaltias, etenkin
sovittuaan välinsä suuryliroysKukujen kanssa.
Ateenan sisäisten olojen järjestelyssä hän, toimien
Solonin viittaamaan suuntaan, hankki
viljelemättömiä alueita pikkuviljelijöille ja työskenteli
heidän tnlouilellisekHi ja sosiaaliseksi k oliot tiimi sek-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
