Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peltopyyt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
365
Peltopyyt Pelto viljelysjärjestel mät
366
siinä ilmenevä sielullinen ristiriita kautta
ihmissuvun jatkuvaksi ,.ikuiseksi taisteluksi"
hyvän ja pahan välillä. Linnankosken seuraava
teos, romaani ..Laulu tulipunaisesta kukasta"
(1905), sai osakseen vielä suuremman
kansansuosion. Tässä uusromanttisesti, paikoin aivan
satumaisesti väritetyssä kertomuksessaan kirjailija
kuvaa suomalaista Don Juan-tyyppiä,
tukkipoi-kaa, joka monien kevytmielisten
lemmenseikkailujen jälkeen pyrkii voittamaan itsensä ja
jalostuu avioliitossa siveelliseksi persoonallisuudeksi.
Tässä romaanissa kuten sam. v. („Kodin
kirjassa") ensi kertaa ilmestyneessä
romanttissävyi-sessä kertomuksessa ..Taistelu Heikkilän talosta"
(painettu uudestaan 1907 kokoelmaan ,.Taistelu
Heikkilän talosta y. m. kertomuksia") sekä 1908
julkaistussa talonpoikaiskuvauksessa ..Pakolai
set" on arvostelu huomauttanut ilmenevän Selma
Lagerlöfin vaikutusta. Viimemainittu kertomus
on Linnankosken korkein taiteellinen saavutus.
Hän on luonut siinä kiinteästi keskitetyn ja
voimakkaan kuvan hämäläisestä kansanelämästä
tarkasti tutkitun todellisuuden pohjalla, ja se on
psykologiselta otteeltaan tasapuolisempi ja
syvempi kuin yksikään muu hänen teoksistaan. V.
1908 kirjailija yritti myös pukea vasta elettyjen
sortovuosien kiihkeän valtiollisen ja
yhteiskunnallisen taistelun pääsuunnat taiteellisesti
havainnolliseen ja elävään muotoon
vertauskuvallisessa draamassaan ,.Kirot" ja kehittää niistä
esille sovinnollisen ja toivorikkaan
tulevaisuudenkuvan, mutta tämä tahdollinen yritys onnistui
vain puolinaisesti: siitä tuli kuiva poliittinen
allegoria. Luontevammin kirjailijan mielikuvitus
viihtyi niiden raamatullisten aiheiden parissa,
joista hän 1911 kypsytti 3-näytöksisen kappaleen
.Simson ja Delila" sekä 1-näytöksiseH runoelman
..Jeftan tytär". Edellisessä hän kuvaa miehen ja
naisen välistä taistelua, jossa sankarillinen mies
joutuu alakynteen ja tuhoutuu antauduttuaan
aistillisen intohimon valtaan, jälkimäisessä taas
nainen edustaa uhrautuvaa sankaruutta, joka
voittaa ja kohottaa miehenkin itsekkäistä pyyteistä
jalompaan elämänkäsitykseen. Tämän kauniin
näytelmärunon jälkeen Linnankoski ehti
julkaista ainoastaan kokoelman pieniä kertomuksia
ia tunnelmakuvia, nimeltä ..Sirpaleita" (kev.
1913), ennenkuin varhainen kuolema (elok. 10 p.
1913) teki lopun niistä suurista toiveista, joita
hänen kirjailijakehitykseensä oli syystä kiinni
tetty. — Linnankoski oli meikäläisissä oloissa
harvinaisen tarmokas, aktiivinen luonne. Ole
vat olot eivät häntä tyydyttäneet: aina hän
tähtäsi korkeammalle. Hän tahtoi nousta itse
ja nostattaa muitakin siveellisesti,
sivistyksellisesti. Siitä johtui hänen taiteensa ja koko
hänen elämäntyönsä tahdollinen. tarkoituksellinen
ponsi: sen mahtava, tekoihin velvoittava
paatos ja sen suuriin, kansallisiin ja
yleisinhimillisiin aatteisiin tähtäävä pyrkimys. Linnankoski
oli ensi sijassa syttyvä ja sytyttävä
aatteen-mies ja moralisti, joka alisti taiteensa ajassa
elävien tai menneiltä sukupolvilta periytyvien
aatesuuntien palvelukseen. Mutta toiselta puolen
hän oli runoilija, jossa oli jotakin keväisen arkaa,
puhdasta ja hentoa, semmoista, mikä ei aina
sopinut yhteen noiden suurten aatteiden kanssa, mikä
vaikuttaa omituisen naisellisesti tässä
miehekkäässä miehessä ja mikä luo omituisen, limpussaan
uneksivan hohteen useimpiin hänen teoksiinsa.
Tämä perusluonteen kaksijakoisuus voinee
osaltaan selittää hänen draamallisia taipumuksiaan
sekä hänen tuotteidensa sävyn paikoittaista
epätasaisuutta. — Linnankosken julkisista toimista
mainittakoon vielä, että hän 1905 pani alulle
..Suomalaisuuden liiton", jonka ensimäisenä
sihteerinä hän oli. sekä suuren nimien
suomentamis-harrastuksen. Hänen teoksistansa on .,Laulu
tulipunaisesta kukasta" käännetty monille eri
kielille. ,,Pakolaiset" ruotsiksi, ,,Simson ja Delila"
venäjäksi, fnelmi Setälä, „Johannes
Linnankoski. Ääriviivoja" (1911). sama, ,,Kun suuret
olivat pieniä" (1911, siv. 155-170), J. J. Meyer,
..Vom Land der tausend Seen" (1910, siv. [-182-186).]-] {+182-
186).]+} V. T.
Peltopyyt (Perdicidæ) kuuluvat kanalintuihin :
poikkeavat metsäkanoista siinä, että nokan tyvi
on paljas, kovan vahanahkan peittämä ja nilkat
ovat höyhenettömät, kilpipeitteiset.
Linnustostamme kuuluu tähän kaksi sukua, peltopyyn
(Stariin 1. Perdix) — tuntomerkit : silmän reu
uus paljas, pyrstö 18-sulkainen, käsisulat 3-5
pisimmät — sekä viiriäisen (Orlygion):
silmän reunus höyhenikäs, pyrstö 12-sulkainen.
käsisulat 1-3 pisimmät. Edelliseen sukuun kuuluu
peltopyy 1. peltokana 1. turkinpvy
(Starna 1. Perdix perdix), Pohjois- ja
Keski-Eu-roopan ja Länsi-Aasian vil jelysmailla elelevä laji.
Se on 32-35 om pitkä, alta siniharmaa, päältä
ruskea, keltaviiruinen. kurkku ja posket
ruosteen-keltaiset, takarinhalla on varsinkin koiraalla
selvä lievosenkengänmuotoinen. kastanjanruskea
suuri täplä (kuva liitteessä Kanalintuja).
Suomen etelä- ja keskiosissa yleinen, leviämässä
pohjoiseen. Pesä maassa, munia suuri joukko
(12-18, usein 25 ja enemmänkin, jolloii. 2 t.
useampi lintu on muninut samaan pesään),
*-us-keahkonharmaita. Suosittu riistalintu. Suomessa
rauhoitettu 1 p. marrask.—31 p. elok. Liha
erinomaista. — Jälkimäiseen sukuun kuuluu v i
i-r iäinen fOrlygion coturnix), harmaanruskean
ja mustankirjava, vaaleajuovainen, 17-19 em:n
mittainen. Suomessa harvinainen, Euroopassa
yleensäkin käynyt harvinaiseksi italialaisten
liar-joittamain joukkosurmaamisien takia. Pesii
Aasiassa ja Afrikassakin. Muuttaa talveksi etelään
Välimeien poikki. Asustaa peltomailla, munii
myöhään 8-12 täplikästä munaansa maahan.
E. TV. S.
Peltosalmi. 1. Maatila Iisalmen pitäjässä
samannimisen salmen rannalla 3 km P:n
seisahdus-laiturilta. käsittää 4 verotilaa, yhteensä n. 1.000
ha. Kotitarvemylly ja -saha. Karjanhoitokoulu
v:sta 1875 (1-vuotinen oppijakso) ja v:sta 1894
alempi maanviljelyskoulu (2-vuotinen oppijakso).
Omistaja (v:sta 1871) maanviljelysneuvos
Johannes Lagus.
2. Seisahduslaituri Kuopion-Iisalmen rataosalla
Lapinlahden ja Iisalmen rautatieasemien välillä.
A. Es.
Peltosammakko ks. Sammakko.
Peltovaris ks. Varikset.
Peltoviljelysjärjestelmät. ne tavat, joiden
mukaan peltomaalla viljeltävien kasvien valinta,
järjestys ja viljelyslaajuus on määrätty. Kun
pelto on yleensä tärkein maankäyttölajeista,
antaa sen käyttö tavallisesti leimansa koko
maa-talousliikkeelle. Kuvastavatpa p. kansojen ke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
