Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peltopyyt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3»;:
Pellavilla Pelusion
Iit»
Lif\ «asteitakin. Olosuhteiden erilaisuus ou
vaikuttanut ett^ jseltovilielyksessä on aiko en
ku-käytetty suuresti toisistaan eroavia
menettelytapoja Luonnonniittyjen ja laitumien
runsauden takia oli mahdollista aikuisemmin
kasvattaa pello–a melkein yksinomaan viljaa ja sen
ohella vähemmässä määrässä muita ihmisen
ravintoon ja vaatetukseen tarvittavia kasveja.
Eläinten pito kävi niittyjen ja laidunten, sekä
pellosta saatu en olkien avulla mahdolliseksi.
A. Viljanviljelys olikin aikuisemmin
yleensä eniten käytetty viljelvsjärjestelmä
Euroo-pa–.t Jos käytettiin vain yhtä viljakasvia, voitiin
laajojen luonnonniittyjen vuoksi pitää vähäinen
peltoala joka vuosi kesannoimatta tämän kasvin
vii elvksessä. Kesannoiminen vaati pitämään
peltoalan vähintään kahdessa osassa I. 1 o
h-kossu. Jos käytettiin kahta viljakasvia,
pidettiin tav. pelto kolmessa lohkossa. Nämä kolme
viljanviljely stapaa: y k s i j a k o i n e n.
kaksijakoinen sekä kolmijakoinen
viljanviljely s ovat meidänkin man-samme olleet
v .ntiiinpia peltoviljely stapoja. — Sellainen
vksi-ikovil elv- o-sa vuodesta toiseen kasvatettiin
t un ohraa, on ollut ja monin paikoin on yliii
edelleenkin yleinen viljelystapa Lapissa. —
Kaksi-jakoviljelyksestä kellittyi maassamme kaksi
pää-tnp iii v i r s i n a i n e n 1. L ii n s i-S u o m e n
kiksijakoviljelys: 1) kesanto (pieni
osa herneellä, pellavalla y. m.), 2) syysvilja
hernee y m. aikeen ohrai. Tämä tapa oli vielä
viime vuosisadalla yleisesti käytännössä
Varsinais Stjome–a. Ahvenanmaalla ja Satakunnassa.
siiurimmiis-:i osassa Hämettä ja Uuttamaata sekä
o-.i-sa Etelä Pohjanmaata, siis siinä osassa maata,
"ka oli tunnettu laajasta rukiinkosvatuksestaan
ja kulki ..Suomen vilja-aitan" nimellä, b)
neli-jako viljelys: 1 kesanto. 2) ruis. 3)
kesanto (osa vaatetuskasveilla, herneellä
y ni 4 kevätvilja (pääasiallisesti
ohr i . »»ka tapa on ollut verrattain myöhäiseen
käytänn—ä Kajaanin kihlakunnassa.
Pohjois-Sa-vos-a a pohjoisimma–. <>-as-a Hämettä sekä
verrattain laaialla alueella Keski-Pohjanmaalla.
vieläpä vä äi <-.- » osas-a Etelä-Pohjanmaatakin.—
Kolm; akovil elystä: 1) kesanto, 2)
syysvilja. 3j k e v ä t v i 1 j a on seurattu muussa
• •-.xs-a maata anasti pa tämä viljelystapa
jalansijaa miltei kaikkialla kaksijakoviljelyksenkin
alueella, väisty äk-een taas kehittyneempien
viljelystapojen tieltä.
Luonnonniittyjen ja -laidu’ ien huonontuminen
ja väheneminen, viljanhintain laskeutuminen,
työpalkKojen kohoaminen y. m. s. seikat ovat
viljanviljelyksen -naneet meidän maassamme
jomel-koi_>k-i o-.iksi. u-<-i-sa paikoissa kokonaankin
poi» k.ivtänm-tä. Peltoalaa on täytynyt ruveta
k.v-ttämään myöskin rehun kasvatukseen,
jolla. -ta -iirtymistä karjantuotteiden hintain
kohoaminen on »unresti edistänyt. Rehun kasvatus
si.rsi vanhan viljan viljelystä van vanhoille
rinta-pelloille tai -ai koko peltoviljelyksen
säännöttömäksi. ilman määrättvä kasvijärjestvstä.
jolla ihen viljelystapa nykyään lienee Suotuen
peltomailla yleisin.
15. Vii anviljelys -amoin kuin säännötön
vilje-Ij »tapakin väistyvät yhä yleisemmin
koppeli-viljelyksen tieltä. Tämän tavan mukaan
pidetään pelto määrävuodet viljan (sekä juuri
kasvien kasvussa iii sitten muutamin vuosia
nurmena. lUstä järjestelmästä on käytetty
pääasiallisesti kahta eri tapaa: ai heinä n-v i 1 j a n v i I
jelvstä, jossa pelto pidetään vuorotellen vii
-m ja heinän kasvussa, kuten kasvijärjestyksessä:
Il kesanto, 2) syysvilja. 3-6) heinä-, 7-81
kevätvilja sekä b) h e i n ii n-v u o r o v i 1 j e 1 y s t ä
jossa heinän ohella noudatetaan vilja-, juuri- ia
palkokasvien vuorottelua, kuten
kasvijärjestyksessä: 1) kesanto. 2) syysvilja, 3-5) heinä-, 6i
kaura, 7) juuri- ja palkokasvit, 8) sekavilja.
0. V u o r o v i 1 j e 1 y s. jossa noudatetaan siiän
nöllistä kasvivuorottelua. s. o. vaihdellaan
säännöllisesti viljakasveja puiko- ja juurikasvien
kanssa, on suotuisammissa oloissa yleisesti
käytetty viljelystapa. Suomessa se ei ole puhtaassa
muodossaan saavuttanut — niin paljon kuin sitä
aikaisemmin koetettiinkin tyrkyttää — paljon
levenemistä, mutta kasvivuorottelun periaatteita
on koetettu toteuttaa muissa viljelysjärjestelmissä.
1). Toisinaan pidetään osa peltoalasta
(suoviljelyksistä) yksinomaan heinänkasvussa ja viljaa
käy tetään vain heinänsiemenen suojusviljaksi
nurmea uudistettaessa. Suurempaa merkitystä ei
heinän viljelvsjärjestelmä ole
kuitenkaan peltoviljelyksessä saavuttanut.
Viljelysjärjestelmiin jn kasvi järjestyksen
valintaan vaikuttavat luonnontieteelliset
(ilmastoja maaperäsuhteet) sekä taloudelliset seikat (maa
taloustuotteiden menekki- ja hintasuhteet,
työkustannusten suuruus y. m. s.). Paikallisten
olosuhteiden sekä kansantaloudellisen kehityksen
mukaan viljelysjärjestelmätkin vaihtelevat suuresti.
Mantnlousliikkeen järjestämisessä on peltoalan
käytön määrääminen kaikkein tärkeimpiä
tehtäviä ja sen onnistumisesta suureksi osaksi riippuu
koko liikkeen menestys. ./. E. S.
Peltovilla (Scnccio), lajirikas
mykerökukkais-siiku. jolla kukat ovat keltaiset, lehdet
parilitts-kaiset, pähkylät hapsihaiveniset.
Meillä harvoja lajeja. S.
vulgaris, jolta kielikukat puuttuvat,
on yleinen rikkaruoho. Rannoilla
ja kallioilla Etelä-Suomessa
kasvaa edellisen näköinen, mutta
kielikukallinen S. siivut ictts.
Useita Ctnerarta-alasuvun lajeja
viljellään koristekasveina. Suu- ,
ria puumaisia lajeja kasvaa
troopillisessa Afrikassa. K. L.
Pelusion /-«’-/. kreik., lat.
Pc-lusium, muinainen kaupunki
Ala-Egyptissä, Niili-virran
itäisimmän suuhaaran varrella, joka *
P :sta on saanut nimensä. P.
sijaitsi keskellä rämeitä ja
soita, mutta oli Egyptin itäisimpänii kaupunkina
erinomaisen tärkeä rajavahti idästäpäin tulevia
hyökkäyksiä vastaan. Täällä Tirhaka pakotti
Sanherihin joukot palaamaan Aasiaan, täilllii
Kambyses 525 voitti egyptiläiset, tehden heidän
valtiollisesta itsenäisyydestään lopun.
Egyptiläisistä lähteistä ei varmuudella ole löydetty P:n
nimeä. Sensijaan lienee P. sama kuin Assur
hanipalin mainitsema S i n u. P:n asemaa
osoittavat nykyään kukkulat T e 1 1-F a r a m ä (kopt.
Pnrmoun) ja Teli el-Fudda, lähellä
arabialaista Ti n e nimistä kylää n. 30 km itään Port
Snidisln. II. Il-a.
Peltovilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
