Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peluski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
371
Pcndant Pemtenssi
.172
. alari >i... pnrtä a tyi-itatdi Nürn
brrj.-i.-4. JOB–.1 luultavasti -»i vaikutusta Albrecht
Dureriltà tuutia joutui ajoskin Roomassa
küy-de– .4n vaskenpiirta a Raimondi’n vaikutuksen
al.>.-e^«i. I’ on huomattava pienten
muotokuva-maalaustensa vuoksi, joissa saks. realismi yhtyy
vapaampaan maalaukselliseen käsittelyyn. Hänen
päämerkityksensä on kuitenkin vaskenpiirtäjänä.
jona hän piirtostrnsa pienen ko’ou takia
mai-i itaan Kleinineister" nimisten joukkoon
kuuluvaksi. Piirroksissaan. jotka o»oittavnt
varmempaa -L.mmittelua ja suurpiirteisempää tyyliä kuin
on tavattavana muissa tämän njan saks. töissä.
P. valitsee aiheensa enimmäkseen Raamatusta ja
antitkin mytologiasta. [Kursvvelly, ..Korsehungen
su Georg P." (1895).l E. R-r.
Pendant /j>0d<V] (ransk., < lat.
pendfre-riippua), vastine, vertainen.
Pendeli lat. prndulus = riippuva ks.
Heiluri.
Pendente lite f-de’-] (lat.), oikeudenkäynnin
ollessa vireillä.
Pendentiivi (ransk. pendenlif, < lat.
pen-df r, riippua neliömäisen tai monisivuisen
huoneen kupolikattoon välittävä, näennäisesti
riippuva todellisuudessa nurkkain yli kiikkuvaa
ku[x lia kannattava rakenne. Alkuperäisissä
rakenteina kupolin nurkknkannike muodostettiin
joko siten, että alla olevia seinäkerroksia
kon–olintap.ii-i–.ti kasvatettiin nurkan yli, tai
pie-ni-tä yhäti väljentyvistä kaarista; vasta
bysanttilaisesta rakennustaiteessa iks.
Bysanttilainen t a i d ei p. kehittyy normaalimuotoonsa
ollen käyräsivuinen. pallosta, jonka säteenä on
pohjaneliön halkasijna, leikkautuva
kolmio-pinta. ks. Holvi. U-o N.
Pendyli i ransk. pendule, < lat. pendi"re =
riippaa), seinä- t. pöytäkello.
Pendjab ks. P u n j ä b.
Peneios [PfncüfiJ, nyk. Salamvrias.
Thessn-lian suurin joki. virtaa Pindos-vuorelta
Tempe-laak-on läpi, laskee Thermalaiseen lahteen.
Penelope (P’~iulo’pèJ, kreik. taruhenkilö,
Ika-riok-.-n ja Periboian tytär, Odysseuksen puoliso.
Kuvataan tarusto—a aviollisen uskollisuuden
perikuvaksi. (ks. Homeros ja O d v s s e u s.)
L. T.
Peneplaani ipenr - miltei, ja plä n us =
tasainen grol., lakea, melkein sileä tai heikosti
kukkulainenkin alue, joka on syntynyt siten, että
mol-eva vesi on pitkien ajanjaksojen kuluessa
tasoittanut silloisen manneralueen suurimmatkin
vuoristot okien yleistä kulutustasoa myöten. Esim.
-uorn^a voidaan pitää pino, johon joet kuitenkin
maankuoren kohottua uudelleen ovat alkaneet
uurtaa uomiaan. Tämä p. esiintyy meillä siinä,
elia k illiot kullakin seudulla kohoavat suuresti
k i -’-en melkein amaiin tasapintaan, mikä näkyy
. »r- -.kin saari-tomaisemien tasaisessa
taivaan-ra nnaasa. E. Sl-nen.
Penestit kreik. penfalét). ..köyhät"; tuten
nimitettiin The -aliani maaorjia. P. polveutuivat
The*-alinn v .nhiinmista asukkaista, jotka
voitok-) aat tulijat olivat pakottaneet maaorjuuteen.
Heidän i-ernan*a muistutti suuressa määrin
Spartan helootteja k», t.). L. T.
Penger, maa-ta osku» myös kivestä, tehty
pitkä ja kapea täyte taikka kohotus tietä varten,
t i e p. rautatietä v;, rten r n u t a t i o p., pa-
loa varten — pnto-p. j. n. e. — Tie-p.
muodostuu -ellaisille alavammille ja kuoppapaikoille,
oiss.i täyte on tarpeellinen joutavien
mäkipaik-kojen välttämiseksi ja tiepinnan tasoittamiseksi
t iikka nostamiseksi tulvan alaisilla paikoilla. Se
muodostetaan ensinnäkin sivuojista saatavasta
maasta sekä siitä lisätäytemaasta, mikä
kulloinkin on lähinnä saatavissa. P:n laki tehdään
kupera. jotta vesi siitä juoksee |>ois, ja sivupinnat
p.-l u i s k a t — kaltevat. Kaltevuus, luiska
kulma, määrätään p.-aineen mukaan jotenkin
-iinaksi. mihin vapaan täytekasau sivupinnat
isettuvat — luonnollinen 1 ti i s k a k u 1 m a.
Luiskan kaltevuudeksi otetaan tavallisesti
hickka-pissä 1:1% mikä merkitsee sivu- 1.
luiskapin-nnn nousua esim. ylulen m:p 1 ’/i m:n matkalla,
savimaa-pin luiska kaltevuudelle 1:2, isokivisen
-ora-p:n 1:1 ’/« ja 1:1. Jos luiska tahdotaan tehdä
ivrkempi. on sen pinta päällystettävä turpeella,
ruokamullalla, johon kasvatetaan lujajuurista
heinää. kivilaskoksella taikka suojamuurillakin.
Pato-p., jonka on kestettävä veden painetta ja
pysyttävä tiiviinä, varustetaan tavallisesti p:n
isään savesta sullotulla sydämellä taikka sen
ve-donpuoliselle pinnalle tehdyllä päällystyksellä joko
-avesta taikka muusta vedenpitävästä aineesta
J. C in.
Pengerluiska ks. P e n g e r.
Pengonpohja. kylä Ylöjärven pitäjässä;
rukoushuone Ylöjärven seurakunnan alueella, lii
hellä Ylöjärven. Viljakkalan, Kurun ja Teiskon
seurakuntain rajakulmausta. rak. 1897-08
yllämainittujen seurakuntain asukkaiden keskuudesta
kootuilla varoilla (pastori G. A. ITemanin
toimesta). Mainittujen seurakuntain, varsinkin Ylö
järven papit käyvät silloin tällöin pitämässä
siellä jumalanpalveluksia. L. II-ncn.
Peniä
t’-J (kreik.), köyhyys.
Penicillium ks. Homesienet.
Penikkatauti on tarttuva koiratauti, jonka
aiheuttajaa ci toistaiseksi varmuudella tunneta.
Taudin luullaan 18:nnella vuosis. joutuneen Etelä
Ameriikasta Eurooppaan, jossa se nyt on sangen
yleisesti levinnyt. Etupäässä nuoret, alle vuoden
vanhat penikat joutuvat sen uhriksi. Tauti esiin
tyy eri ilmestysmuotona scnmukaan onko se [-pääasiassa paikallistunut hengitys- vai
ruuansulatus-elimiin. hermostoon vai ihoon. Yleisoireet ova’
korkea kuume, raukeus ja ruokahalunpuute. —
Hoito on oireiden mukainen. Serumhoitelua on
viime aikoina alettu paljon käyttää. Kp.
Peninkulma (penikulma 1.
penin-kuorma), tienmitta, vastaa ruots. mii ja saks.
I/ii/r (vanha room. tienmitta oli millin possuuni
= 1.000 askelta ä 5 room. jalkaa). Suomessa vnnlia
p. oli r 10 virstaa = 36.000 jalkaa = 10,688 m. siis
688 m pitempi kuin nykyään käytännössä oleva
metrinen p. Maantieteellinen p. = 4
meripeninkulmaa (ks. t.) = 7.420.41» m (Besselin
mukaani. P:n ohessa, jonka suuruus oli eri maissa
erilainen, otettiin monessa maassa myös vanha
gallialainen tienmitta Ictica I. leuga käytäntöön
esp. Icgiiu [gcographica] - 6.349,!» m, port. legon.
it. lega. engl. leaguc, ransk. lieue, ks. t.).
U. 8:n.
Penis (lat.), siitin.
Penitenssl (lat. p<r,nite’ntia = katumus) , ne
hy-vitystyöt. joita katolinen rippi-isä tunnustuksen
kuultuansa miUlriiä syntien sovitukseksi. Nimi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
