Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Penkere ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37;5
Penkere—Pennsylvania
tystä käytetään myöskin papeille lievemmistä
rikkomuksista määrätyistä rangaistuksista, kutea
epäedullisempaan virkapaikkaan siirtämisestä
y. m. .4. J. P-ii.
Penkere ks. Penger.
Penkkiruuvi ks. Ruuvipenkk i.
Penkkisija, määrätty istuinpaikka kirkossa.
Vanhassa kristikunnassa oli piispalle ja
papistolle varattu erityisiä kunniaistuimia alttarin
läheisyydessä. Puhdasoppisuuden aikana, jolloin
inhimillinen turhamaisuus pyrki muutenkin
esiintymään sangen alkeellisissa muodoissa, olivat
kirkon arvokkaimpina pidetyt paikat maassamme
tarkkaan jaetut seurakuntalaisille. Jako oli
asetuksen mukaan tehtävä pitäjänkokouksessa, mutta
usein syntyi pahentavia riitoja, jotka antoivat
piispalle ja tuomiokapitulille, jopa maalliselle
oikeudellekin paljon työtä. Paitsi kirkollisia
virkailijoita, joille vieläkin varataan muutamissa
maissa erityiset istuimet, on monella taholla,
semminkin vapaakirkkojen keskuudessa, nykyään
tapana vuokrata kirkonkävijöille määrättyjä
p:oja. A. J. P-ä.
Penn, William (1644-1718), kveekari ja
pohjois-amer. siirtokunnan Pennsylvanian perus
tyja. Opiskellessaan Oxfordissa P. joutui
kveekarien vaikutuksen alaiseksi, minkä johdosta isä,
engl. amiraali, lähetti hänet pitkälle
ulkomaanmatkalle, jotta nämä vaikutukset haihtuisivat.
Niin ei kuitenkaan käynyt: matkallaan P. yhä
enemmän vakaantui uskossaan. Ranskassa hän
oppi hienoja seurustelutapoja. Sveitsissä hän
tutustui Calvinin jumaluusoppiin ja Hollannissa
meunoniitteihin. jotka hän tunnusti
uskonveljik-seen. Palattuaan matkoiltaan kotimaahan, liän
sai haltuunsa suuren perinnön, josta hän käytti
■osan kruunuusiirtomaan Pennsylvanian
ostamiseen. Käydessään siellä 1681 hän järjesti
siirtokunnan, jossa kaikilla asukkailla oli samat
oikeudet väriin, syntyyn ja uskontunnustukseen
katsomatta. Jaakko II :n karkoittamisen jälkeen
pidettiin P:iä jonkun aikaa vankeudessa
syytettynä tämän suosimisesta. V. 1699 P. uudestaan
kävi Pennsylvaniassa siellä puhjenneita
riitaisuuksia sovittamassa. Siirtokuntaansa hän
hallitsi kuvernöörin nimellä. Pennsylvaniassa
saivat vainotut juutalaiset ja kaikenlaiset
lahkolaiset rauhallisen tyyssijan. Kansalaisoikeuksien
saamiseksi vaadittiin ainoastaan uskoa
kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Myöskin intiaaneja
kohtaan P. osoitti suurta inhimillisyyttä, vrt.
Kveekari t. [C. Grant. ,,Quaker and Courtier, the
life and work of W. P." (1907).] E. K-a.
Pennalism!, n. v:n 1600 vaiheilla Saksan
evankelisissa yliopistoissa muodostunut tapa,
jonka mukaan uusien ylioppilaiden, pennaalien,
täytyi alistua vanhempien ylioppilaiden
ehdottoman ja useimmiten erittäin omavaltaisen ja raa’an
käskyvallan alaisiksi, kunnes he saivat
,.abso-lutsionin". Vanhemmat ottivat tulokkaiden
paremmat vaatteet, antoivat heidän maksaa
puolestaan sekä kohtelivat heitä ynseästi ja
kovakouraisesti. Tämä toveriensorto siirtyi sitten
myös kouluihin.
Pennell, Joseph (s. 1860), amer. Lontooseen
siirtynyt, taiteilija ja kirjailija. Omintakeisena
etsaajana, kivellepiirtäjänä ja varsinkin etevänä
kuvittajana tunnettu P. on yhdessä puolisonsa
Elisabethin (synt. Robbins) kanssa valmistanut
lukuisia matka- ja kertomakirjoja sekä taitei
lija VVhistlerin likeisimpiä ystäviä ollen kirjoit
tanut tämän biografian 1908. U-o N.
Penni, v :sta 1860 Suomen vaihtorahan
yksikkö, = V loo markkaa, vrt. Penny,
Penninki.
Penni, Giovanni Francesco
(1488-1528), it. taidemaalari; Rafaelin lähimpiä
oppilaita ja avustajia, joiden joukossa sai
liika-nimen II Fattore (toimitsija). P. on Giulio
Romanon kanssa valmistanut useita Rafaelin
tekemiä luonnoksia, työskennellen m. m.
Vatikaanin stauzoissa, loggioissa sekä Villa
Farnesi-nassa Roomassa. Mestarinsa teoksista hän on
tehnyt joitakuita onnistuneita jäljennöksiä. On myös
arveltu, että hänellä olisi ollut osuutta Rafaelin
kartonkeihinkin (South Kensington-museossa).
P:n omat maalaukset ovat vähäpätöisiä.
E. R-r.
Penniini, mineraali, ks. Kloriitti.
Penniiniset-alpit (myös W a 11 i s i n-a 1 p i t),
90 km pitkä, lumihar jäinen vuoristo
Länsi-alpeissa, suurimmaksi osaksi Sveitsissä Wallisin
kanttonissa, Ison St. Bernhard- ja Simplon-solien
välissä. Harjaviiva yli 2,600 m, 21 huippua
yli 4,000 m yi. merenp.; tunnetuimmat:
Matter-horn 4,482 m, Weisshorn 4.512 m.
Mischabel-hörner Dom 4.554 m, Monte Rosan
Dufour-huippu 4.638 m.
Penniini-vuoret (engl. Pennine Runge),
matala vuoriseutu (korkein huippu Bow Feil 887 m
yi. merenp., sola paikat vain 140-200 m yi.
merenp.) Pohjois- ja Keski-Englannissa, ulottuu
Skotlannin rajalta 225 km etelään. Vuoriseudun
pohjois- ja sisäosat ovat verraten harvaan
asuttuja, paikoitellen on laajoja nummi- ja suomaita,
mutta eteläosan rinteiden suunnattoman rikkaat
kivihiilikerrokset ovat synnyttäneet
Keski-Englannin teollisuusalueen, jossa on tehdas
toisensa vieressä.
Penninki (ruots. penning, saks. Pfennig) tar
koitti Pohjoismaissa keskiajalla osittain rahaa
yleensä, osittain jotakin erikoista rabalajia,
vieläpä yleensä irtainta omaisuutta; suom.
kansanrunoudessa p. merkitsee rahaa yleensä. Kun
Pohjoismaissa ruvettiin lyömään rahaa, jaettiin
siihenastinen pieni painomittayksikkö,
äyrityi-nen, vielä pienempiin yksikköihin, joita
sanottiin p:eiksi; äyritviseen sisältyvien penninkien
lukumäärä vaihteli eri maissa, vieläpä samankin
maan eri osissa, ollen sittemmin koko Ruotsissa 8.
Kustaa Vaasa lyötti pieniä p. nimisiä rahoja.
Pennipankki. säästöpankki, joka ottaa
vastaan hyvin pieniä eriä. Tämännimisiä
säästökassoja perustettiin ensin Englannissa v :sta 1850
lähtien, v:sta 1880 myös Saksassa
(Pfennigspar-kassen).
Pennlsetum. neekeri hirssi, ks. Hirssi.
Pennsylvania [pensilvdinia] (lyh. Pa),
Yhdysvaltain pohjoisia Atlantin rannikkovaltioita
(ei kuitenkaan kosketa valtamerta), ulottuu
Dela-ware-joesta melkein suorakaiteenmuotoisena
länteen. luoteiskulmallaan koskettaen Erie-järveä:
116.872 km1, 7,665,111 as. (1910; New Yorkin
jälkeen Yhdysvaltain väkirikkain valtio), 66
km!:llä. — Kaakossa olevalta kumpuiselta
tasangolta maa kohoaa P:n poikki koillisesta
lounaiseen kulkeviin, kapealaaksoisiin ja
vaikeapääsyi-siin Appalakkeihin (korkein kohta P:ssa Blue
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
