Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Penkere ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37 j
Pennsylvanian järjestelmä Pensaskana
376
Knofc ’>40 i: yi merenp). joulen takana on ma- i
talampi Alleghany-yUtasauko ja tiimin
luoteispuolella taas Krie järven rautatakinko tn. 200 m
yi n ereup I’ n itäinen osa kuuluu alajuok-
i– u»n kul ettavien !Vla«.ire- ja
Susquehanua-’>kien vesistflalueihin. länsiosa Oliion (Allegheny
i Mou- . .:. »«- -t Koskista -.atiili 1908
9t’-1 hevosv. — 1 1 m s t o kaakossa ja
Erie-irvea rannikolla verraten takainen. sisäosissa
mantereinen Philadelphiassa sataa v:ssa 996
imu Metsämaata on enää n. ’/, pinta- |
ala>ta. vuori-lo–» havu-, laaksoissa ja alangoilla
lehtipuita. Metsästyslain suojelemilla alueilla
ta-«ataan vielä karhuja, hirviä v. m. suuria metsän- i
eläimiä. \aukkaista (1800: 602.365: 1850:
2 311.786; 1900 : 6 302.115’ 18.»r-r oli syntynyt
ulkomailla <1900 15*%), neekereitä oli 193.919
ia intiaan- a 1.503 (1910) ; kirkkokuntien i
-«-M.t.i 41 . oli roomal.-katolisia. Suomessa
- tyneitä virallisen tilaston mukaan 1910 oli 2.413
. keä -ekä Yhdysvalloissa syntyneitä suoma
la:-ia 988 henkeä; he asuvat jokseenkiu linjallaan.
.-n attavampia suomalaisseutuja on
Mouongn-heU-joen laakso. Enimmät suomalaiset
tvösken-Ui.vit kivihiilikaivoksissa. Elinkeinot.
Maanviljelys tuottaa mui-sin (21.: milj. hl 1912),
kauraa, vehnää, perunoita, tupakkaa, hedelmiä,
- n 1 4 i milj. ton.. vain New Yorkin valtiossa
enemmän): viljellyn maan ala on v:sta 1900
mel-k< -esti vähentynyt. Karjataloudella suuri
merkit)-. maidontuotannossa P. on Yhdysvnltoin
ete-vimpiä valtioita. V. 1910 P:ssa oli 2.057,000
nautaa. 619.000 hevosta. 1.112.000 lammasta. 931.000
• ikaa. Pääelinkeinoina ovat kuitenkin vuorityö
-ekä siilien perustuva teollisuus. Vuorityön
tuotteiden arvo raakarauta ja koksi mukaan
luettuna) oli 1911 kaikkiaan 3.072 milj. mk.
(enemmän kuin minkään muun Yhdysvnltain valtion,
31<~; koko valtakunnan vuorityön tuotannosta).
Tärkein tuotteista on kivihiili i229.4 milj. ton..
Sl% Yhdysvaltain kivihiiieotuotannosta;
arvoltaan 1 068 milj. mk.); sitä saadaan P:n
länsiosista -ekä Susquehanna-joen keski tuoksun
var|ia koillisessa (|Ossa P:n kuuluisat
antrasiitti-kaivok-et; niistä saatiin 82 milj. ton.
antrasiit-tia ota muualla yhdysvalloissa saadaan vain
mi-tättömästi). Rautamalmia saadaan vain 568,500
ton. mutta sitä tuodaan lisää suurten järvien
alueelta, niin että raakaraudan valmistua nousi
9.t mi!; tonnnn i4l<~^ Yhdysvaltain raakaraudan
valmistuk-’–tai. Muita tärkeitä
mineraalituotteita sementti, maakaasu, polttoöljy,
rakennus-kivet. — Tcolli.uudes-.i P. on Yhdysvaltain
valtiasta toinen valmistusarvo 13,623 milj. mk.,
työväestö I (sr>. 171 henkeä 1910) ; huomattavimiiiat
ovat rauta- jn terästehtaat (valmistusarvo 3.559
t-.il; mk i. valimot, vaunu- ja nahkatehtaat.
Tär-ketrMTi.it teo|l mi . <-kuk-et ovat Philadelphia ja
Piti-hu rg. Ulkomaankauppa ja meriliikenne
on keskittynyt Philadelphiaan: Erie-järven
ran-nall.i on Krie niminen satamakaupunki. —
Rautateitä 1912 18,700 km; lisäksi 8.000 km
sähkö-r.itc a. — V. 1911 kansakouluissa oli 1.280,273
oppilasta. Collepeja -ekä yliopistoja oli 31
(suurin P n yliopisto Philadelphiassa. 4.126 yliopp.|.
Perustuslaki v:lta 1776 on useampaan kertaan
muuteltu. KuvernöGri valitaan neljäksi v:ksi.
Senaattiin valitaan neljäksi v :kai 50,
edustnjakama-riin kahdeksi v ksi 204 jäsentä Yhdysvaltain
kongressiin P. lähettää 2 senaattoria ja 32
edustajaa. Pääkaupunki H a r r i s l< u r g.
E. B. K.
Historia. Nyk. P :aau perustivat ensin
hollantilaiset siirtoloita. Myös Ruotsin ..Uusi-Ruotsi"
siirtolaan (per. 163S) kuului osa nyk. Puuv. llol
l.intilniset valloittivat ruots. alueen 1655. muttu
heidiin täytyi vuorostaan luovuttaa siirtomaansa
englantilaisille. Kaarle II antoi 1681 kaiken mann
Marylandin ja Delawaren välillä William
Pennille. joka jätti sen uskonveljilleen. kveekareille.
Penn siiiisi hänestä nimitetylle siirtomaa-alueelle
hyvät lait, m. m. täydellisen uskonvapauden.
N’. 1712 Penn möi oikeutensa kruunulle.
Vapaussotaan P. otti tehokkaasti osaa ja yhtyi 1787
unioniin. 0. R.
Pennsylvanian järjestelmä, ks. V a n k e i
n-hoito.
Penny [peni] (engl.), monikko pence,
lyhennys-merkki d. (dinarius), engl. laskuraha, = */u
sil-lingiä, = n. 10,» penniä, käytännössä jo 7:nnellä
vuosis.; p:n rahoja lyödään tätä nykyä hopeasta
ja pronssista.
Penny-porto. Postimaksua kirjeistä on
Englannissa nimitetty penny-portoksi v:stn 1840,
jolloin Rowlund Hill aikaansai 1 pennvn (=10
pennin) maksun kirjeiden ensimiiiseltii
painoyksiköltä. Nykyään tämä maksujärjestelmä on
käytännössä Britannian valtakunnan koko alueella
sekä Englannin ynnä Yhdysvaltain keskinäisessä
postinvailidossa. Yritvk et p:ii käytäntöön
ottamiseksi kansainvälisessä postinvailidossa eivät
toistaiseksi ole onnistunut. Th. A.
Pennyweight [pcnimil/, engl. ialojen metnl
lien. helmien ja lääkkeiden painomitta = 1 ounee
=’/„, pound troy = l.i»3 g. Ly h. dwt. 17. 8:n.
Pensa ks. Penzn.
Pensacola [pentuko’ula]. kaupunki
Yhdysvalloissa, Floridan valtion länsiosassa,
Meksikon-lähden rannikolla, suulta lujasti linnoitetun
P:n-I ah den luoteisrannalla, usean rautatien
piliite-kohdassa: 22,982 as. (1910). — Satama
Yhdysvaltain parhaita, syvennetty 9 m:iin. Vienti
puuvillaa, puutavaroita, fosfaattia, kalaa,
tupakkaa y. m.) 123,9 milj. mk., tuonti 7,» milj. mk.
(1912); selvitettiin 0.. milj. rek.-ton. —
Teollisuus käsittää piiusepäntuotteita, keinotekoisia
lannoitusnineita. tärpättiä y. m. —
Sotalaiva-veistämö jn suuri -varikko. (E. E. K.)
Pensas (frutex), puuvartinen kasvi, joka haa
rautuu jo tyveltä. Puut haarautuvat vasta
ylempää. Raja puiden ja pensaiden välillä ei ole
jyrkkä: pensasmaisia kuusia ja mäntyjä kasvaa
varsinkin puurajalla, kataja esiintyy
Etelli-Suomessa usein puuna. Poistamalla pensaista
alemmat oksat valmistavat puutarhurit
puutarhojen r ti n k o p e n s a i t a. ks. Puu,
Puoli-p e n s a s, V a r p u. K. h.
Pensasaita, riviin istutetuista pensaista mno
dostuva, aitaa korvaava pensastiheikkö.
Tavallisimmat p: t meillä ovat kuusi-, orapihlaja- ja
hernepuu-aidat. K. L.
Pensasjäknlä ks. J ä k ii 1 ä t.
Pensaskana ’ Cnlhelurus I. Tnlrgalln Lathamt)
on Uudessu Etelä-Wnlesissa eliivil kanalintu,
muistuttaa jonkun verran kalkkunaa; kaulassa
on suuri riippuva heltan tapainen pussi, jonk’t
koiras voi täyttää ilmalla. Pää ja kaula oval
paljaat. Pituus on 80 cm. Munivat munansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
