Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peoria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Peoria—Perander
jällä keskimääriä 22,> %). — Maataloutta
harjoittaa 85,s%, käsi- ja tehdasteollisuutta 4.i’%,
kauppaa ja liikennettä 2.» — Maanviljelys
tuottaa: ruista 874,100 ton.. kauraa 421,500 ton.,
perunoita 715,000 ton. (1912), vähän vehnää,
hirssiä, tattaria y. m. Tärkeä on
hampunvil-jelys; hampunkuituja saatiin 1912 28.400 ton.
Vähemmän viljellään pellavaa ja tupakkaa.
Karjanhoito kehittymätön (poikkeuksena osittain
hevoshoito): hevosia 351,600, nautakarjaa 410,100,
lampaita ja vuohia 1,053,400, sikoja 122,600 kpl.
(1912). — Tehdasteollisuus vähäinen: aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 16,: milj. mk.
(1910; työväestö 6,786 henkeä).
Aksiisinalai-sista teollisuuksista (työväestö 4.897 henkeä) ovat
mainittavat vain tulitikkuteollisuus (2.504
työmiestä) ja viinateollisuus (2,207 työmiestä).
Kotiteollisuus myös kehittymätön. Suuret määrät
laina 100,000 miestä) työkuntoista väkeä kulkee
muualla työansiolla. — Rautateitä 7G6 km (1911).
- Kansakouluja 1,042 (oppilaita 72,339; 1911),
keskikouluja 11 (opp. 4,127), ammatillisia
keski-ja alempia kouluja 30 (opp. 3.021), muita kouluja
8 (opp. 975). Sairaaloita 56. lääkäreitä 102. —
P. jakaantuu 10 piirikuntaan. — 2. Edellisen
pääkaupunki, Suraan laskevan P.-joen suussa,
kahden radan risteyksessä; 79,552 as. (1910). — Yli
30 kirkkoa (m. m. luterilainen) ja luostaria,
Ler-montovin muistopatsas; hengellinen seminaari,
useita lukioita, opettajaseminaari, piirustuskoulu,
puutarhakoulu y. m. Piispanistuin. Useita
teollisuuslaitoksia. Vilja-, puutavara- ja
viinakauppaa. — Per. 1666 turvaksi mordvalaisia ja
mestserjaakkeja vastaan. V. 1670 P:n valloitti
Stenjka Razin. 1680 sen kimppuun hyökkäsivät
baskiirit, 1774 sen valloitti Pugatsev. E. E. K.
Peoria [pio’ uria], kaupunki Yhdysvalloissa,
Illinoisin valtiossa, kulkukelpoisen Illinois-joen
ijonka yli kolme siltaa) oik. rannalla; 66,950 as.
1910). Useita huomattavia rakennuksia,
oppilaitoksia: isoja puistoja. Tärkeä rautateiden
risteys (13 rataa). Kukoistava teollisuus,
valmistusarvo 1905 315.5 milj. mk., huomattava varsinkin
väkijuomain valmistus (arvoltaan 218.6 milj. mk.).
— P:n paikalle syntyi asutus 1725.
Peperino ks. Alban o-k i v i.
Peperoni (it.), raakoja, etikassa säilytettyjä
turkinpippurin hedelmiä. Valmistetaan Italiassa.
K. L.
Peplos, kreik. yhdestä kappaleesta tehty
nais-tenpuku. joka kiinnitettiin kummallekin
olkapäälle. Se saattoi olla avoin toisella sivulla,
mutta kiinnitettiin usein hakaneuloilla tai
ommeltiin kiinni.
Pepot, 1 manttaalin suuruineu allodisäteri
Porvoon pitäjässä, on v:sta 1773 ollut yhdistettynä
läheiseen Gammelbaekan (ks. t.) kartanoon. Jo
1400-luvulla kuului P. Allongren-suvulle-. tältä
se seur. vuosisadan lupulla siirtyi Sten
Kustaanpoika Finckelle (mestattu Turussa 1599) ja
häneltä naimisen kautta Tavast-suvulle. 1600-luvun
lopulla omisti P:n kreivi Fredrik Stenbock. seur.
vuosisadalla kreivi Karl Creutz ja
Sprengtporten-suku. jonka viimemainitun aikana se yhdistettiin
Gammelbaekaau. [V. 51. von Born, ..Beskrifning
och historia om Gammelbacka egendom i Borgå
sotken". (1895).] A. Es.
Pepsiini (kreik. pepsis = ruuansulatus),
mahalaukun nesteessä oleva fermentti, joka pystyy
su-13. VII. Painettu ’«/, 15.
lattamaan munanvalkuaisainetta ja liima-ainetta,
niin että niistä syntyy peptoueja. vrt. R u u a
n-sulatus.
Pepsis (kreik.), ruuansulatus (ks. t.).
Peptica (ks. Pepsis), ruuansulatusta
edistävät lääkkeet ja muut menettelyt.
Peptoni (ks. Pepsis), eräs tavallisten
mu-nanvalkuaisaineiden hajaantumistulos.
Hajaantumisen voivat aiheuttaa hapot, pepsiini ja
muutamat fermentit. P:eja on useita eri lajeja ja ne
eroavat munanvalkuaisaineista siinä, että ne
eivät kuumennettaessa koaguleeraudu eivätkä saostu
ammoniumsulfaatilla. Muuten ne vielä
muistuttavat suuresti munanvalkuaisaineita. P :eja
muodostuu mahalaukussa ja ne hajaantuvat suolissa. P :t
ovat värittömiä, veteen helposti ja osaksi
alkoholiin liukenevia, katkeraumakuisia, vasenvääntöisiä,
jauhomaisia aineita, jotka muodostavat lääkkeinä
käytettyjä peptonaatteja, raudan ja
elohopean y. m. kanssa. S. S.
Pepusch [-us], Johann (1667-1752), saks.
musiikkiteoreetikko. Toimi Lontoossa
teatterisoit-tajana ja säveltäjänä, senjälkeen Chandosin hert
tuan hoviurkurina ja sittemmin Lincolnissa
teat-terikapellimestarina. Sävelsi oopperoita,
kirkollisia kuoroteoksia, huilusonaatteja y. m. Perusti
Lontoossa seuran, joka toi jälleen julkisuuteen
16:nnen vuosis. sävellyksiä. Julkaisi musiikin
teorian alalta useita oppikirjoja ja tutkielmia, joita
pidettiin aikanansa auktoritatiivisina. /. K.
Per (lat. ja it.), kautta, puolesta; kirjanp. =
debet, ks. t. ja Kirjanpito.
Pera, kaupunginosa Konstantinopolissa (ks. t.).
Perak ks. Malaijilaiset
suojelusval-tiot.
Perameles ks. Pussimäyr ä.
Perander [-a’-], Johan Julius Frithiof
(1S38-S5), suom. tiedemies, syntyi Lestijärven
kappelissa Pohjanmaalla, tuli käytyään Kuopiossa
koulua ylioppilaaksi 1858. maisteriksi 1864.
nimiteltiin filosofian dosentiksi 1870,
ylimääräiseksi käytöllisen filosofian professoriksi 1880
ja varsinaiseksi kasvatusopin professoriksi 1884.
Harjoitti monipuolisia tieteellisiä opintoja
filosofian, klassillisen kirjallisuuden, runousopin,
yhteiskuntatieteen ja kasvatusopin alalla.
Julkaisi väitöskirjat ..Kritisk undersökning af
stats-begreppet i den Hegelska filosofin" (1870),
J.Aristoteles’ idealstat, dess kulturform och
inrättnin-gar" (1878) ja „Herbartianismen i pedagogiken"
(1SS3). Syväaatteisissa ja selväpiirteisissä kir
joitelmissa ..Traagillisesta periaatteesta
Kullervo-runoissa", ..Kalevalan Aino-runoista" ja .,Sisar
Kalevalassa" (.Kaikuja Hämeestä" I, II ja IV)
hän on sattuvasti valaissut Kalevalan
kauneuksia. Kirjallisessa Kuukauslehdessä, Valvojassa
ja lentokirjassa ..Ettan" (1869) hän julkaisi
kirjoituksia. varsinkin yhteiskunnallisista ja
taloustieteellisistä kysymyksistä. P. esiintyi usein
suosittuna juhlapuhujana: hänen pontevista ja
aate-rikkaista puheistaan ovat painetut esim. puheet
A. Kiven hautakiveä paljastettaessa 1877
(..Kaikuja Hämeestä" III) ja Kansanvalistusseuran
toimeenpanemassa laulu juhlassa Jyväskylässä 1S84
(Kansanvalistusseuran kalenteri 1885). P. toimi
opettajana muutamissa Helsingin kouluissa. Oli
edustajana pappissäädyssä 1S85 v:n
valtiopäivillä. [Kyläkirjaston kuvalehti 1886; Keski
Suomi 18S6: Kaikuja Hämeestä IV.] A. Gr.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
