Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perilymfa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
MB
lujtii |ilkrrnaijiltllnil omaisuus, varet ja velat,
-.im t.«t n ätenä kokonaisuutena perilliselle, kun
tja- .ei maanisen oikeuden mukaan jäämistön
eri-k> .-sappalevt melaan perillisille > ««rcr.tsio
sin<;«-<im, loisten tutkijain mukaan tlleusler) on
ger-!■ ,.iui-»–:ikiu oikeudes>a tunnustettu
«»irtrM-!>• mutia rauodos-u s. «jieriu/ix. I*. voi vielä ollu
joko lakimääräinen 1. intestuntt i-p..
ic,–a laki määrää kuka ou perillinen, tai t e
s-lanienttip ji-sa perinnönjiit täjä asettuu
perillisen. El. K.
Perimysium, lihaskalvo. ks. I. i Ii n k s e t.
Perimysniaa on -e maa. jokn vunliemmiltn.
lapsilta, veljiltä sisarilta tuli■ muilta sukulaisilta
peritään, ja myös sellainen ansiomaa. jokn
pun-naan sen perimysmaan sijaan, jonka joku on
jollakin lavalla toiselle luovuttanut (Maakaaren 2
luvun 1 ks. A u s i o m n n. K. II-a.
Perimyssota ’suksession isota), jonkun
allitsi asurun sammuttua tui hallitsijan kuoltua
vjllanperitiiyk-eslä syntynyt sotu. Tiillnisiu sotia
• vat olleet e-im. Espanjan perimyssota 1701-14.
Puolan perimys-ota 1733-38, Itävallan
perimyssota 1741-48 (ks. n.).
Perimätieto ks. P e r i n t ä t i e t o.
Périn 1-rt’J, Charles lleu.ry Xavier
|s|äl905i, hei-, lainoppinut ju taloustieteilijä,
tomu profe–orina Louvuinin yliopistossa. P.
kuului Le Playn perustumaan kristillissosiunliseen
koulukuntaan < ks. L e Plav ja Kristillinen
sosialismi) ; teoksia: ..De la richesse dans
le- -Tiété- ehrétiennes" ’1801). ..Les lois de la
M*-i0té ohrétienne" ’1875), ,,Le soeialisme
chré-tien" 1879), ..Le putron. su fouetion. ses devoirs,
-•-s responsahilite-" il 880).
Perineum I. lantionpohja, yhteinen
nimitys niille pehmeille osille, jotku sulkevat lantion
ala aukeaman muodostaen pohjan lantio-ontelolle.
y. K.
Peringskiold /-iö/d/. Johan (1654 1720),
muinaistutkija, Huotsin valtion antikvaari. On
lättänvt jälkeensä osaksi puinettuina. osaksi
käsikirjoituksina melkoiset määrät suku- ja
mui-nai-tieteellisiä aineksia, joista valliinkin
viimeksimainittuja. ..Monumentn sveo-gotliica"’ vieläkin
käytetään puikullistutkimuksia tehtäessä. Niistä
on painosta ilmestynyt osa Uplantia
käsittelevistä tiedustuksista. A. M. T.
Perinnöksi-osto. Kruunun omistamaan
kruu-nunluontoiseen tilaan, johon yksityisellä on
vaka i hallintaoikeus, voi tilan haltia sauda
omistusoikeuden määrätyltä kruunulle suoritettnvnsta
maksusta. Tällaista omistusoikeuden ostnmista
■»m iian p k-i ja suoritettnvua maksua
p.-hinnaksi. P:oa koskevat ensimäiset määräykset
annettiin Juhana III:n nikuna eräällä kuniuk.
patentilla v:lta 1582. Myöhemmin annetuista
mäii-rä>k-i-tå on eritji-esti mainittava, että 1789 v:n
:.’!i-t; - l vakuutuskirjan yhteydessä annettiin
erityinen perustuslain pyhyydellä voiinnssaoleva
.isetu- . kruuriuntalojen myymisestä perinnöksi
-ek 1 nii-tä eduista ja ehdoista, joilla
perintö-tali ja tästälähin on hallittava." Samalla kuin
siin.i - I.oiettiin, että kruununtalon asukkaan ja
h inen Li-terisa tuli saada pysyä tilalla pois
ajamilta mies mieheltä siinä järjestyksessä kuin
-litu oli erittäin säädetty, vakuutettiin siinä
asukkaalle oikeus tilun perinnöksiostoon muiden
edellä. Yksityiskohtainen luettelo niistä erilau-
41)1
tuisi>ta tiloista, jotka voidaan ostuu perinnöksi,
on kuniuk. aset. 19 p:ltä joulukuuta 1723, joku
määrättiin 17S9 * :n asetuksessa edelleen voi
mass i oleinaan. 1*.-hinta määrättiin aikaisemmin
union perusteella siiuii tapauksessa, että asukas
itse toimitti p:n; muussa tapauksessa se määrät
tiili huutokaupalla. Sittemmin v. 1741
määrättiin p:n hinnaksi kolmen vuoden maavero kruu
nunvorohinnnn iks. t.) mukaan. Nykyään on vos
tauvii hinta erään v. 1849 annetun asetuksen mu
knan kolminkertainen veroparselien arvo keski
verohinnan mukaan lähinnä edellisenä vuonna
p.-hnkemuksen teosta lukien. Keskiverohintu
määrättynä vuonna taus on keskiarvo kysymyksessä
olevan vuoden ja yhdeksän lähinnä edellisen vuo
den veroista. P.-hinnan . saa nykyään muksua
kruunulle kymmenen vuoden kuluessa. Sellaisten
uutistnlojen p.. jotka nnuttivut vapaavuosia ei
vätkii ole täyteen niiiiiriiiinsii viljellyt ja
rakennetut, on nykyään kielletty, ks. K r u u n u
n-in n a. K r u u n u n t a 1 o. K. Il-a.
Perinnöllinen monarkia, ks.
Perintö-kuningas.
Perinnöllinen rakennusoikeus (suks. Erbbau
rccht), myytävissä oleva ja perinnöllinen oikeus
saada pitiiii toisen omistamalla muupulstnlla
rakennus. Mnanomistnjn ja tnlonomistuju ovat siis
tässä tapauksessa eri henkilöitä. P. r. on
käytännössä Saksassa: sitä lähellä on Englannissa
esiintyvä lease. Saksan lain mukaan p:n r:n hai
tialla on sinii aikana, minkä tämä oikeus kestää,
täysi käyttövalta maapalstaan: hän saattaa myydä,
jättää perinnöksi ja panna kiinnitykseen sille rn
kentamansa talon. Kun p. r. sovitun njnn
kuluttua on lakannut, joutuu rakennettu talo joko
korvauksesta tai korvauksetta maanomistajalle.
Saksassa p. r. myönnetään tavallisesti 60-70
vuodeksi (Englannissa 99 vuodeksi) ja
mnanomista-jalle suoritettava vuokra on useimmiten 2-3%
maan arvosta. P. r. on Saksassa tullut
käytäntöön etupäässä valtion ja kuntain mnnlla. Se te
kee vähävaraiselle helpommaksi hankkia it
selleen oman kodin, ia kunnille mahdolliseksi mn
kavalla tavulla ehkäistä tonttikeinottelua samullu
kuin se tuottnn niille rahallista etua. ,/. E.
Perinnöllislahjoitus (suks. Erbsrhalz) oli
Preussin maaoikeuden avio-omnisuiissäännösten
mukaan puolisoiden hoidettavaksi annettu
omaisuus. jonka tuloin he saivat käyttää, mutta jonka
omistusoikeus kuului heidän lapsilleen. El. K.
Perinnöllisyys, esivanhempien ominaisuuksien
enemmän Ini vähemmän täydellinen ilmeneminen
jälkeläisissä. Nykyaikainen p.-tutkimus,
genetiikka. on kuitenkin opettanut, ettei n. s.
..perinnöllisen ominaisuuden" lainkaan tarvitse
näyttäytyä yksilössä tai kokonnisessu sukupol
vessa, vaikka sen aiheet ovat olemassa jn
tekevät mahdolliseksi ominaisuuden esiintymisen
jossakin seuraavassa polvessa. Ominaisuudet
sellaisinaan eivilt siis periydy, ainoustiian niiden
aiheet, genit. P.-tntkimus käsittelee senvuoksi
vanhempien tai esivanhempien ja heidän
jälkeläistensä ominaisuuksia riippumatta siitil, ovatko
ne näkyviä vai eivät, ja panee siis pääpainon
aiheisiin. Jotta uilieel voisivat, keliittilil
edustamansa ominaisuudet., vaaditaan kuitenkin milä
rilttyjä sekä ulkonaisia että sisäisiä edellytyksiä.
Primula ninrimiH esikkoa tunnetnnn
piinukukkai-nen ia valkokukkainen rotu. Jos punakukkaista
Perimysium- Perinnöllisyys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
