Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perinnöllisyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perinnöllisyys
410
monta sukupolvea olla vallitsevan ominaisuiauM
peittämä ja että toinen geni voi täydelleen
tu-kaliuttaa toisen vaikutuksen. Kummassakin
tapauksessa tukahutettu aihe voi kuitenkin
jakautumisen vaikutuksesta jälleen synnyttää
edustamansa ominaisuuden. Samoin monet a tav ismi
iks. t.) -tapaukset tulevat helposti
ymmärrettäviksi. On esim. eräitä ominaisuuksia, jotka
riippuvat kahdesta tekijästä, sanokaamme A :sta ja
/{:stä. Näin näyttää yleensä olevan sekä
eläinten että kasvien värien laita. Jos toinen tekijä
puuttuu, on pigmentinmuodostus mahdoton ja
eläin tai kasvin kukat tulevat valkeiksi. Jos
kaksi tällaista konstanttia valkeaa rotua. Ab ja
ali. risteytetään, saadaan F,-polvi Au Bb. jossa
on sekä .1 :ta että l! :tä, mistä seuraa, että väri
yhtäkkiä taas ilmestyy. Näiden värillisten
F,-yksilöjen paritus keskenään tuottaa F3-polvessa
9 värillistä yksilöä 7 väritöntä kohti. Suhde 9: 7
suhteen 9:3:3:1 sijasta riippuu siitä, ettei
kolmea viimeistä ryhmää ulkopuolisesti voi
erottaa toisistaan. Tämä esimerkki osoittaa
ensinnäkin. että poikkeukset säännöllisestä
jakautumisesta voidaan selittää ja että ulkonaisesti aivan
yhtäläisten yksilöjen p.-aines voi olla hyvin
poikkeavaa — niinpä tunnetaan kokonaista 32
valkeaa hiirirotua. Lopuksi myös k o r r
e-1 a t s i o n i (ks. t.) aivan erillään olevien
elinten välillä saa uutta valaistusta mendelismin
kautta. Sama tekijä p.-aineksessa voi nim.
edustaa kahta tai useampaa ulkonaisesti aivan
itsenäistä ja eriluontoista ominaisuutta. On selvää,
että nämä asiain näin ollen aina esiintyvät,
yhdessä. Tunnetaan sitäpaitsi tapauksia, joissa
eräät itsenäiset aiheet ovat liittyneet toisiinsa
taikka päinvastoin hylkivät toisiaan, s. o. eivät
koskaan sisälly samaan gameettiin. Tällöin
syntyy tietysti korrelatiivisia suhteita näiden
ge-nien kehittämien ominaisuuksien välillä.
3. Cytologinen 1. soluopillinen
p.-tutkimus koettaa tarkastamalla
sukupuoli-solujen syntyä ja kypsymistä sekä koiraa- ja
naaraspuolisten sukusolujen yhtymistä siitoksessa
saada selville mihin solun osiin p.-ailieet ovat
sijoittuneet sekä samalla saada selitystä
kokeellista tietä saavutetuille tuloksille. Jo Darwin
etsi p a n g e n e s i s-teoriassaan aineellisia
periytymisen välittäjiä, mutta hänen mietteillään on
nykyään vain historiallista merkitystä.
Nykyajan solutieteilijöistä useimmat katsovat
solutuman p.-ilmiöissä tärkeimmäksi, ja arvelevat,
että alkulimalla sen rinnalla on pienempi
merkitys. Solutuman osista taas pidetään
tärkeimpinä kromosomeja (ks. Solu. Tuman
jakautuminen. Siitos). Tämän
käsityksen puolesta puhuu: 1) se, että saman lajin
kromosomien luku ja koko on yhtäsuuri
ruumiin kaikissa soluissa, ja että erinäisissä
tapauksissa voidaan solussa selvästi huomata
kaksinkertainen määrä kromosomeja, joista toinen
puoli on kotoisin äidin munasolusta, toinen puoli
isän siittiöstä tai siitepöly-hiukkasesta; 2) se,
että solun jakautuessa jokainen kromosomi
jakautuu kahtia pitkittäin, niin että sen aines
matemaattisen tarkasti jakautuu tytärsolujen
kesken. kun taas alkuliman jakautuminen voi tapah
tua paljon epätasaisemmin; 3) se, että
sukupuoli-solujen kypsyessä isän ja äidin puolelta
polveutuvat vastaavat kromosomit asettuvat aivan vie
lekkiiin (k r o m o s o m i k o n j u g a t s i o n i) ja
että sitä seuraavassa solujakautumisessa
(re-duktsionijaossa) kromosomit eivät
jakaudu pitkittäin kahtia, vaan isänpuoliset ja
äidinpuoliset kromosomit eroavat jälleen ja
jakautuvat molempien tytärsolujen kesken, jolloin
tapahtuu reduktsioni, vähennys, kromosomien
luvussa ja tämän luvun kaksinkertaistuminen
siitoksessa vältetään. Koska äidinpuoliset (ABC)
ja isänpuoliset (abc) kromosomit voivat re
duktsionijaossa tulla jaetuiksi tytärsoluille eri
tavoin, esim. Abc, aBC, saadaan Mendelin
säännölle pääpiirteissään tyydyttävä soluopillinen se
litys, joskaan kaikki tunnetut tapaukset eivät
tule täysin ymmärrettäviksi.
Ettei alkulima kuitenkaan ole merkityksetön
periytymisessä, käy selville sekä hedelmöitetyn
munasolun normaalisesta kehityksestä, jonka
alkuasteisiin esim. alkuliman määrä ja
sijoittumistapa solussa vaikuttaa hyvin paljon, että
myöskiu piikkinahkaisten suhteen tehdyistä
kokeista. On nim. onnistuttu hedelmöittämään
erään merisiilin tumattomia inunankappaleita.
siis alkulimamöhkäleitä, erään meritähden, siis
toiseen luokkaan kuuluvan lajin siittiöillä, ja
osoittautui tällöin, että näin syntyneellä
toukalla oli erikoisia merisiiliominaisuuksia, joiden
siis oli täytynyt periytyä alkuliman välityksellä.
Kaikesta päättäen alkuliman vaikutus
kehitykseen rajoittuu ensimäisiin kehitysasteisiin, jonka
I jälkeen tuma tulee kokonaan vallitsevaksi.
4. S u k u t u t k i m u s. Koska mendelistisen
l koulukunnan kokeellisia menettelytapoja ei voi
sovittaa ihmiseen, on häneen nähden ollut pakko
kehittää erikoisia menetelmiä. Sen on
sukututkimus ottanut tehtäväkseen. Laatimalla
genealogisia taulukoita, sukupuita y. m. s. se koettaa
saada selville, kuinka ihmisen sekä normaalisten
että sairaloisten ominaisuuksien aiheet
periytyvät. Päinvastoin kuin historioitsijat, jotka
genealogisissa tutkimuksissaan yleensä seuraavat vain
miespuolisia yksilöitä, ottaa sukututkimus
huomioon sekä mies- että naispuoliset jälkeläiset,
sillä vain siten saadaan käsitys p.-suhteista.
Sukututkimus nykyaikaisessa muodossaan on aivan
uusi tieteenhaara, mutta rakentaen edelleen
mendelismin saavuttamille tuloksille se on jo saanut,
paljon aikaan ihmisen p.-suhteiden
selvittämiseksi. Sen on onnistunut osoittaa, että suuri
joukko ihmisen normaalisia ominaisuuksia
samoinkuin lukuisat anomaliat ja taudit
noudattavat Mendelin sääntöä. Ensinmainituista ovat
esimerkkejä silmäin väri. hiusten väri ja muoto,
ihon väri. ominaisuus synnyttää kaksosia ja
kolmosia, eräät kasvonpiirteet, esim. Habsburgien
tyyppi ja juutalaisten luonteenomaiset piirteet.
Anomalioista ovat. ensi sijassa mainittavat eräät
raajojen epämuodostumat, kuten sormien
liika-luku. sormien yliteenkasvettuminen y. m. Samoin
kääpiökasvu. halkohuulisuus ja perinnöllinen
kaljupäisvys seuraavat Mendelin sääntöä.
..Mend-laavista" taudeista ovat tärkeimmät erilaiset mieli
sairaudet, ihotaudit ja eräät silmätaudit. Yhtenä
paraiten tutkituista on lopuksi mainittava
verenvuototauti, hemofilia (ks. t.). Tässä dominanssi
riippuu sukupuolesta, jonka vuoksi vain
miespuoliset henkilöt sairastuvat kun taas naiset, vaikka
heillä onkin aihe, pysyvät ulkonaisesti terveinä,
mutta jättävät taudin perintönä toiselle puolelle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
