Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perintätieto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perintökuninkuus Perintövuokra
410
teetti* ja kunnioitu-ta. joka liitiyy ..perittyyn"
raltiau Nykyaikana ei ole epäilyksiä siitä, että
vaalikuniukuude-t* koituisi vaaroja valtioelämän
nu. alliselle k. iityk-elle ja valt iosäännßnloukkua
tilattomuudelle ur haitat, jotka johtuvat siitii.
«■ti* v.!. piiloinen tai ala-arvoinen henkilö
saattaa [«eriä" kruunuu. eivät nykyajan valtioissa
yleensä esiiuuy varsin suurina.
Kuotsi–* Kustaa Vaasa saattoi voimaan
perin-uöllisen kuningasvallan ja tunnustettiin p:ksi
Vet-terA-iu perintövhdistys 1544. -äätvjen
vakuutu- löi." . – Yhdistys- ja vukuuskirjan 1
kohda.««a olevat -unat: „Tunnustamme Me meillä
olevan Per in t ok un inkaan" osoittavat, että vielä
Ku-t.ta 111 katsoi sopivaksi tätä nimity-tä
käyttämällä vaatia arvouantou ja huomiiuttua
hallit–i a. :-a itsenäisyyttä. Perintökuninkuu-
levii on n im. varsinkin etinen yhdistetty käsitys
Jumalan irtno-ta" eikä ..kansan tahdosta" jolitu
vasta oikeudesta. ..Kuuingus J :n armosta" oli
ilkiium nöyryyttä ilmaiseva sanontatapa, mutta
tuli -ittemmin sisältämään sen vaatimuksen, että
allit-i an oikeus oli tiinuustettava itsenäiseksi,
k:tu-an talulo-ta riippumattomaksi, vieläpä
jon-kinlai-.-k-i ylivaltiolliseksi" oikeudeksi, liittvipii
-ul.en u-eiu rajattoman vallan vaatimus. Tuota
muotoa käytetään useasti vieläkin
hallitsijavallan ’tribuuttina. vaikkei -iilien tav. enää
yhdistetä mainitunlaisia käsityksiä. — ks.
Vaali-kuninkuus. R. E.
Perintökuninkuus, ks. P e r i n t ö k u n i
u-g a s.
Perintömnn ks. Perintötila.
Perintöoikeus subjektiivisessa merkityksessä
on perilli-en periini-oikeus (lat. jus sueeedendi),
ja hänen oikeutensa perintöön (lat. jus
succes-iuiii . objektiivi-.–-* mielessä ne oikeusnormit,
jotka säännöstelevät perimistä ja kuolleen
henki-lön jättämää |s-rintöä koskevia suhteita. Meillä
voimassaoleva p:tta koskeva lainsäädäntö on
melkein kokonaan keskitetty perintökaareen (ks. t.).
P. jaetaan varsinaiseen p:een ja
testamenttioikeuteen. Kutku henkilöt ovut oikeutetut
saamaan perinnön, sen määrää perimis- (perintö-)
järjestys (ks. t.). El. K.
Perintöosa on se o-utis. joka kullekin
perii-11-"Ile pi rinnönjuos- i lankeaa. Perinnönjaossa on
kiinteä ja irtain omaisuus pantava
samanarvoi–lin osiin, jotka taas edustusoikeuden sääntöjen
mukaan saattavat olla jaettavat alaosiin. Osat
eivät kuitenkaan ole keskenään aivan
sumunveroi–••t. sillä veljellä tai sillä, joka perii suuremman
osuuden, on otto-oikeus sisaren tai vähemmän
o-uuden perivän edellä, ks.
Perimisjärjes-t y s, I* e r i n n ö n j ii k1 o. El. K.
Perintoprinssi, arvonimi, joka varsinkin
Sakan ruhtinaskunni–! annetaan hallitsijan
van-liiinmalle. vallanperimykseen lähinnä oikeutetulle
pojalle, u-ein myöskin viimemainitun
vanhimmalle pojalle ja medintisceruttujen
ruhtinassukujen vanhimmille pojille, vrt.
Kruununprinssi.
Perintoruiitinas k-, K r u u n u n p r i n s s i,
Vallanperimys.
Perintötila on ’Haitien tiin, jota yksityinen
voi omistu-oikeudella hallita ja joka ei ole
ve-i vapaa, k- M a n n I ii o n n o t. K. II n.
Perintdtorppa k«. Perint Avuokra.
Perintovero on omai-uudensiirtovero, joku koll-
ina vainajan jälkeensä jättämää omaisuutta. Meillä
kannetaan p. perunkirjoitu-kirjnn leiman
muodossa. jolla ou suostunnun luonne. Vapaa p:sta ou
jäämistö, jos pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan
ja perinnönjättäjältä ou jäänyt puoliso tai
rintaperillinen. Jos muussa tapauksessa
perinnönjät-altä ei ole jäänyt jälkeen puolisoa, vaan
rintaperillinen, on leimamaksu kultakin täydeltä
sadulta markalta ’/,,-6riippuen pesän
säästöstä, niin että kuta suurempi siiiistö on, sitä
suurempi on leimamaksu. Jos puoliso on jäänyt
eloon, on leimamaksu puolet ensinmainitussa
tapauksessa maksettavasta määrästä, katsomatta
siilien onko rinta- tai muita perillisiä vai ei.
Jos ei puolisoa eikii rintaperillisiä ole. vaan
vanhemmat tai niiden jälkeläiset, on leimavero
■U),i%:ia, ja jos perilliset ovat vieläkin
etäiseni pää sukua, on vero •/ 10-26,i %. ks.
Lahjavero. El. K.
Perintövuokra (lat. cmphylctisis, saks.
Erb-/Mielitl oli roomalaisessa oikeudessa
esinekohtai-nen oikeus, kun taas määräaikainen vuokra oli
vain saamisoikeudellinen. Saksassa ei 1900
voi-maanastuneen lain mukaan enää uusia
p.-sopi-muksia voida päättää, mutta eri valtioissa
voimassaolevat määräykset jäävät noudatettaviksi.
Nyt mainittu p. käsitti maatilan tai sen osan
luovuttamisen maanviljelystarkoituksiin määrättyä
vuotuista vuokraa vastaan määräämättömäksi
ajaksi. P. merkityksessä maan luovuttaminen
rakennus- ja asuintarkoituksiin muuten samoilla
ehdoilla ou sitävastoin saks. oikeudessa
tunnustettu (lat. superficies, saks. Erbbnurcclil).
Myöskin Venäjällä on 1912 annettu laki tämänlaisesta
p:sta (pravo zastroiki), joka kuitenkin kestää
vain 36:stn 99:äiin vuoteen. — Kun meillä
torpparilaitos ensiksi syntyi siten, että takalisto jn
muita maita otettiin viljelykseen, ei omistajan ja
viljelyynottajan oikeussuhde aluksi ollut millään
varsinaisilla säännöillä määrätty. Päivätöitä tai
vuokraa tuskin maksettiin, kun vapaata
maa-aluetta oli yllin kyllin, ja samasta syystä meni
valtaajan oikeus myöskin perintönä luinen
jälkeläisilleen. Ilse asiassa on 1734 v:n lain
Rakennuskaaren 19 luvussa määräyksiä tällaisesta
valtauksesta. Tässä luvussa puhutaan siirto- ja
emäkylän oikeuksista, mutta on muistettava, että
sanaa kylä entisaikoina hyvin usein käytettiin
talo sanan asemasta. Varsinaisen
torpparilaitoksen syntyä ehkäisi kielto veronalaisen maan
vähentämistä vastaan ja sen ylläpitämiseksi
pidetyt maakirjatutkinnot, jotka siten myöskin
edistivät uusien itsenäisten talojen eli kylien syntyä.
On katsottu kokonaisten tilojen p.-suhteen
voineen syntyä Maakaaren 10 luvun 0 §:n
säännöksen nojalla : jos maita ja knrtanoitn joillakin
ehdoilla vuokralle annetaan tahi otetaan,
noudatettakoon molemmin puolin, mitä on sovittu.
Ainakin tämä -euraa oikeusanalogiastu. kun
Perintökaaren 10 luvun 1 fj:n määräystä
ehdollisista testamenteista on tutkittu niin, että
fidei-komissisäädös sen mukaan on ollut sullittu.
Mutta koko tilnu p:11a on luonnollisesti aina
pelkästään poikkeuksellinen merkitys. Tilnnosan
p. tuli mahdolliseksi .1707 Kunink. kiellon kautta.
Siinä sanotaan, että perillistä älköön kiellettäkö
perinnönjaossa perintöosan sijaan perustamasta
torppaa tulon ulkotiluksille. Kymmenen vuotta
aikaisemmin oli maaherroille annettu käsky ole-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
