Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perintöyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
417
Perin töy hd istys—Periskooppi
418
maan sallimatta, ettii maata otetaan pois omis
tajalta. vaan päinvastoin kehoittamaan häntä
rakentamaan torppia ja uutistaloja. Näillä
määräyksillä muuttui tykkönään katsantokanta
yksityisen maanomistuksen luonteesta ja
veronalaisen maan vähentämisestä. P.-suhteen syntymisen
muulloinkin kuin perinnönjaon yhteydessä teki
epäilemättä mahdolliseksi asetus isonjaon
toimeenpanemisesta Suomessa v:lta 1775. Mutta
tällaisen n. s. sukutorpan haltijan oikeuden
alettiin käytännössä katsoa kestävän vain yhtäkauan
kuin pisin vuokrakausi eli 50 vuotta. V. 1864
jouluk. 19 p:nii annettu asetus tilusten
lohkomisesta ja vuokraehdoista v. m. sääsi, että
perinnönjako oli tapahtuva lohkomalla tai maan
erottamisella (palstoittamisella). „jos vaan perilliset
siitä sopivat", kunnes vihdoin 1895
maanositus-asetuksen mukaan sukutorppari saattoi erottaa
ennen äskenmainituu asetuksen voimaanastumista
hänelle annetun torpan tilukset eri taloiksi,
kuitenkin vain jos hakemus siitä tehtiin ennen v:n
1906 alkua. ks. Vuokra. El. K.
Perintöyhdistys (ruots. arfförening), nimitys,
jota käytetään Ruotsin vanhimmista
vallanperi-mysjärjestyksistä. Nämä ovat: Vesterisin p.
(13 p. tammik. 1544), Tukholman p. (7 p.
maalisk. 1590) ja Norrköpingin p. (22 p.
maalisk. 1604).
Periodi (kreik. peri’odos = kiertokulku). 1.
Jakso, ajanjakso; (tähtit.j kiertoaika, sykkeli
(ks. t.). — 2. J/us. ks. Lauseke. — 3.
Kieli-ja tyyliopissa nimitetään p :ksi tavallisesti
sellaista kiinteäliitteistä lausejaksoa (ks. t.), jonka
jäsenten kesken yleensä on alistus- 1.
subordi-natsionisuhde (ks. Lause) vallitsevana; esim.
..Kaikesta siitä, mitä kirjassani olen esittänyt,
ylpeilet niin vähän, etten olisi lainkaan
pahoillani, vaikka joku kykenevämpi henkilö ryhtyisi
täydellisessä, sivistyneen säätymme tarpeita
vastaavaa kasvatusta käsittelevässä tutkimuksessa
oikomaan virheitä, joita minä olen tässä kyliäyk
sessäni tehnyt, koska minusta olisi paljoa
toivottavampaa, että nuoret kansalaiseni saisivat
mitä parhaimman kasvatuksen, kuin että minun
mielipiteeni siitä hyväksyttäisiin". -— ,.Joka,
toisen rikosta tehdessä taikka sitä ennen, tahallansa
on neuvolla, toimella tahi kehotuksella tekoa
edistänyt, on avunannosta rikokseen, jos se
saatettiin täytäntöön, taikka, yrityksen ja täytetyn
rikoksen saman rangaistuksen alaisina ollessa, jäi
yritykseen, tuomittava sen lainpaikan mukaan,
jota olisi pitänyt käyttää, jos hän olisi ollut
rikoksen tekijä". Jos useat tällaiset periodit
muodostavat sisällykseltään ja muodoltaan kiinteän
kokonaisuuden, siis lausejakson, jossa on useampi
päälause (ks. Lause) tai rinnakkaisosainen
päälauseyhtymä kuin yksi. sanotaan tätä
lause-jaksoa yhdistetyksi p:ksi; esim. ..Kun
ihmissilmä. vaikka kuinka koettaisikin, ei näe
tulevaisuuden tumman verhon läpi, emme lähteissäsi
tiedä, kuinka elämän meri ou purttasi paiskova:
mutta sen voimme vakuuttaa, että
menestymisestäsi on toivoa, jos miehenä pidät itsesi, vaikkapa
kotoasi lälidetkin tyhjin käsin". — Kielellisen
esityksen selvyys ja täsmällisyys, ryhti, tenlio
ja kauneus riippuvat suuresti siitä, onko
p.-rakenne yksityiskohtiaan myöten kulloinkin
käytettävän tyylilajin tarkoituksen mukaista: ei
ainoastaan ajatussisällykseltään selvää ja
kieli-14 VI. Painettu «/, 15.
opillisesti ,,oikein"’ jäsennettyä, vaan myös
jäsentensä keskinäisten laajuus- ja rytmisuhteideu
puolesta sopusuhtaista, m. m. suullisesti
esitettäväksi sujuvaa. P:n rakenneoppi on seutähden
tärkeänä osana kielellisessä tyyliopissa. E. .1. T.
Periodinen (ks. Periodi), säännöllisesti uu
distuva, jaksollinen.
Periodinen järjestelmä ks. Alkuaine
i-d e n periodinen järjestelmä.
Perioikit ikreik. peri’oikoi = ympärillä asuvat).
Lakonian vanhempien, akhaialaisten asukkaiden
jälkeläiset, jotka asuivat maakylissä. Ile olivat
vapaat ja saivat vapaasti hallita omaisuuttaan,
olivat sotavelvolliset, mutta valtiollisista oikeuk
sista osattomia. P. harjoittivat maanviljelystä,
kauppaa ja teollisuutta. — P. tapaa myös
Messe-niassa, Eliissä y. m. L. T.
Perioleellinen, log., se mikä kuuluu olion tai
käsitteen sisimpään olemukseen, (vrt. O 1 e n n a i
n e n.)
Periosteum, luukalvo, ks. L u u.
Periostitis (kreik. perio’steos = luita ympä
röivä), luukalvon tulehdus.
Peripateetikko, peripateettisen oppikunnan
(ks. t.) jäsen.
Peripateettinen oppikunta (peripatéin =
kävellä ympäri, kävellä keskustellen ja väitellen) on
Aristoteleen perustama filosofinen oppisuunta.
Aristoteleen alkuunpanema koulu Ateenan
Ly-keion-puistossa oli olemassa kuudetta sataa vuotta,
3:nteen vuosis. j. Kr. Sen johtajia olivat m. m.
Theophrastos, Straton Lampsakolainen,
Androni-kos Rhodolainen, Aleksandros Aphrodisialainen.
Ensi aikoina peripateetikot antautuivat paljon
luonnontieteellisiin, historiallisiin ja
yleistajuisiin siveysopillisiin erikoistutkimuksiin.
Sittemmin he kääntyivät melkein yksinomaan
tutkimaan ja selittelemään Aristoteleen teoksia.
A. Gr.
Peripatus ks. Iväsnäjalkaiset.
Peripetia (kreik. peripe’teia) merkitsee näy
telmärunoudessa ratkaisevaa käännettä sankarin
tai sankarittaren kohtalossa. Kohdistuu tav.
kappaleen loppupuoleen. H. Kr-n.
Periplus
i’- -ii-/ (kreik., = ympäripurjehdus)
on nimenä eräillä vanhan ajan kreik. ja lat. ran
nikkopurjehdusten kuvauksilla.
Periproktitis (kreik. peri’ = ympäri, ja prök
lo’s = peräsuolen aukko), peräsuolta ympäröivän
kudoksen tulehdus.
Peripteros f i’-/ (kreik., = „ympärisiivitetty").
kreik.-roomal. temppeli, jonka temppelihuonetta
(naos 1. celia) kiersi vksipylväsrivinen avoin
halli. ’ ’ U-o N.
Periskooppi (kreik. peri’ = ympäri, ja skopein
= katsoa). 1. Valokuvauksessa ei selvän kuvan
saamiseksi riitä, että valokuvauskoneen objek
tiivijärjestelmä on akromaattinen (ks. A k ro
mat ismi) vain silmälle, koska valokuvauslevy
on herkkä valosäteille toisessa spektraalialueessa
kuin ihmisen silmä. Vaikkakin kuva näyttäisi
katsojalle koneessa aivan [-jyrkkäpiirteiseltä ja selvältä, ei
valokuvaustuotteen silti tarvitse olla yhtä
selväpiirteinen. Ilmenevä syttiöerotus on
valokuvauskoneen asettelussa huomioon
otettava. Stein heilin p :s s a (ks.
kuvaa), joka on paras laji
valokuvauksessa käytetyistä liimmentäjakeskuk
//
[-Periskooppi.-]
{+Peris-
kooppi.+}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
