- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
419-420

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perintöyhdistys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

419

Periskooppinen Perkele

420

vkii . . symmetrisistä kaksoisobjektiiveista.
voidaan mainitusta syttiöerot uksesta aiheutuva
i»ellelukorjau- kerta kaikkiaan toimittua. — 2.
Kotka silmälasinsa käytetyt kaksoiskupernt ju
kakso.-koverat linssit sallivat käyttäjiin nähdä
selvästi vain linssin akselin suunnassa, niin \Voi
lastonin ») Jot uksesta alettiin käyttää n. s. peri
- kooppisia linssejä, joita rajoittaa ku|>ern
ja kuit-ru pinta, jälkimäinen silmään päin
käännettynä. Sellaiset silmälasit synnyttävät
kuitenkin häiritseviä kuvia piiun sivulla ja tukunu
olev:-ta esineistä. — 3. Vedenalaisissa laivoissa
Käytetty vedenpinnan yläpuolelle siirrettävissä
uleva parabolisilla tai prismumaisilla
kuvastimilla varustettu, polvekus UUiystintorvi. V. S :n.

Periskooppinen ks. Periskooppi 2.

Perispermi ks. S i e tn e n.

Perispomenon /-spo’-/ (kreik.), sana. jossa
sir-kumfleksi on viimeisellä tavulla.

Perisporiacen ks. Kotelorakkoiset.

Perissodaetyla. puritonvarpaiset. kavioeläinten
ks. t.) alaryhmä.

Peristaltiikka 1. peristaltiset
liikkeet (kreik. penslalltko’» = kokoon puristava),
suolten seinissä ilmenevät n. s. matomaiset
liikkeet joittenka vaikutuksesta suolten sisällys yhä
työntyy alas ja poispäin, vrt. Ruuansulatus.

Peristyli kreik. pcriatylon), nlkuuan
pylväskäytävän ympäröimä kreik.-rooniul.
asuinrakennuksen pihamaa; rakennusta kiertävä tai sen
etupuoleiuen pylväskalli, esim. Nikolainkirkon ja
yliopiston p :t. U-o N.

Perisynti, dogmaattisenn oppisanana,
sikiämisen ja syntymisen kuutta peritty synti. ks.
Synt i.

Perithecium ks. Kotelorakkoiset.

Peritoneum ks. Vatsakalvo ja
Vatsaontelo.

Peritonitis ks. Vatsakalvontulehdus.

Perityphlitis (kreik. peri’ = ympäri, ja
typli-ln’t = sokeai, umpilisäkkeentulehdus (ks. t.).

Perjantai, viikon kuudes päivä, mskand.
friä-dagr, mruots. frcadagher (ruots. fredug, saks.
Frritag, engl. fridayi. merkinnee „Friggin päivä"
tai ..Fröjan päivä", jolloin se olisi sama kuin
romaan. ..Venuksen päivä", lat. Veneria dies >
it. ccnrrdi. ransk. vcndredi. — Muhamettilaisilla
0 p. on viikou pyhin päivä olematta silti
sub-batin luontoinen.

Per kassa (cassa), kilteisesti.

Perkaushakkaus, hakkaus, jonka kautta
metsästä poistetaan kituvia, viallisia, lahonneita
y. m. hylky puita. vrt. Hakkaus. 0. Lth.

Perkele (myös: Perkule). 1. Suom. myi.,
pakanallinen jumala, jonka nimi nykyään esiintyy
vain voimnkkanna kiroussanana. Sana, joka
tavataan myös virossa (pergel, pörgcl, tämän ohellu
mvös ptjrgu = helvetti), on balttilaista
(liettuuluis-lättiläistii alkuperää; liett. perkuna» merkitsee
..ukkosta" ja ..ukkosen jumalaa", ja
todennäköisesti tämä nimi on suomeenkin lainattu samaa
merkitsevänä (ba|t. snna on lainattu myös
mordvaan ..ukkosen" merkityksessä). Epävarmaa on.
kuuluuko nimi Piru tavalla tai toisella yhteen
tämän kanssa; varmaa on, että /’iru kansanrunoissa
jonkun kerran selvästi esiintyy ukkosen jumalan
Tuurin (ks. t.) ja Palvaten (ks. P a v a n n a
i-n e n) kertona. (vrt. Thomsen, ..lieröringer mellem
de finske og baltiske Sprog". siv. 207.] E. N. 8.

2. ikreik. dm’bolo.i - ilmiantaja). Vissi» Tissi»
|>. esiintyy nimellä Saatana (hepr. salan
-vastustaja) Suk. 3, ju Jobin kirjan johduunossn
hurskasten ilmiantajana ja syyttäjänä Jumalan
edessä sekä 1 Aikak. 21, syntiin viettelijänä.
Tällöin ei p. vielä ole itsenäinen Jumalan vihollinen,
vaan Jumalan pulvelijnkuntnnn kuuluva, ihmisiä
vahingoittava henkiolento. Jeesuksen nikuisessn
juutalaisuudessa on luinen useinansa
muuttunut. Hiin on pahojen henkien hnllitsija
ju Jumalan vastustaja. Hiilien uimensii on
milloin H e e I s e b u 1. milloin li e 1 i a 1. S u m iii n e I
v. m. Sama merkitys on hänellä U:ssa Tissa.
Hiin on viettelijä ju valheen isä, onnettomuuksien,
tuutien, jopa kuolemankin tuottaja. Hiin on
..tumiin muuilmun" ruhtinas ja jumala.
Ilmestyskirjan 12:nnessa luvussil p:tä kuvataan lohi
käärmeeksi, jota vastuun enkeli Mikael taistelee
ja jonka hiin syöksee alus taivaasta. Juudaan
kirjeessä esiintyy kertomus p:n ja Mikaelin
taistelusta Mooseksen ruumiista. Yleensä ou p:n
merkitys U:ssa Tissa verrattomasti suurempi
kuin Vissa T:ssa. Useat tutkijat ovat tiissä
nähneet vaikutusta persialaisesta uskonnosta, siinä
kun esiintyy täysin itsenäinen pimeyden
rnhti-nns jn valtakunta. Kristinuskon ensimiiisinil
vuosisatoina ajateltiin pitii etupäässä pukuna
maailman herraksi ja valtiaaksi. Iliinen nlunnsa
kuului myöskin Rooman kristityille vihamielinen
maailmanvalta. Pakanoiden tuli sentiihdeti
kääntyessään kristityiksi juhlallisesti luopuu pistä ja
kaikista hänen menoistansa (abrenuntiutiol, mikii
lause on myöhäisiin aikoihin säilynyt
kristikunnan kastekauvoissa. Edelleen kuului knsteoseen
pahan hengen mnnaaminen (erorcismus), joka
suoritettiin Jeesuksen nimeä mainitsemalla.
Samalla tuli myös yleiseksi pakanallisten
jumalolentojen käsittäminen pahoiksi hengiksi, joten
useat vanhat jumalat säilyivät kirkossa uusilla
nimillä. P:n itsenäistä asemaa kuvaa se, että
useat kirkkoisät ajattelivat Kristuksen
kuollessaan suorittaneen lunastushinnan piile. Sen
dualismin, johon esim. manikealuisuus (ks. Mani)
joutui, välttivät kirkkoisät, selittämällä että p.
oli nlkuperiiinen hyväksi luotu enkeli, joka oli
Jumalasta langennnut joko ylpeydestä tai
kateudesta.

Keskiaikana sekaantui p.-usko yhä
enemmän germaanilaiseen taikauskoon. Pitii ajntel
tiin kaikkien selittämättömien luonnontapalitu
mien aiheuttajaksi, esim. outojen tautien,
maanvaivojen y. m. llmnellil vuosis. alkua käsitys
ihmisten jn pnholnisen välisestä liitosta sandu
vallan. Kerettiläisiä, juutalaisia ja noitia
syytettiin ja tuomittiin yhteydestä paholaisen kanssa.
Helvetti, jota yldi enemmän kuvailtiin
paknnalli-sen munnlan väreillä, nlnteltiin p:n jn hänen
henkiensä asuinsijaksi. Tiihiin aikaan sukeltaa
myöskin esiin turinoita pm äidistä ja isoäidistä
(vrt. Lilit||). Keskiajnn lopulla esiintyy usein
myöskin lystikkäitä kuvauksia yksinkertaisesta
paholaisesta, joka joutuu pahankuristen ihmisten
|ietettiiviiksi. Useita tällaisia kuvauksia on
säilynyt knnsantnruissa nykyaikaan asti.

Uskonpuhdistus säilytti p.-uskon
hei-kontuinattomann. Luther katsoi koko kristityn
elämää taisteluksi p:tä vastaan. Pm vnllnn hän
näki ruumiillistuneena roomalaisessa kirkossa ja
pnavissn (antikristuksessa). Teologisesti katsoen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0232.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free